Blogi: Juha Ahvio, la 09.02.2019 00:01

Isänmaa tänään -ohjelmasarja alkaa Radio Patmoksen taajuuksilla

Isänmaa tänään on ohjelmasarja, jossa käsittelen suomalaiskansallisen aatteen eli fennomanian historiallisia raamatulliskristillisiä ja isänmaalliskansallisia juuria. Sarjan ensimmäisen osan ensi-iltalähetys on lauantaina 16.2.2019 klo. 20.00., Radio Patmoksen taajuuksilla. Uusinta lähetetään seuraavan viikon torstaina klo. 20.30.  

Isänmaa tänään -ohjelmasarjassa haluan muistuttaa, että Jumala ja isänmaa ovat historiallisesti olleet suomenmielisyyden eli fennomanian ja sen myötä Suomen kansan perusarvoja ja että yhä edelleen kodin, uskonnon ja isänmaan tulisi olla meidän perusarvojamme.   

Sarjassa on kahdeksan osaa, jotka jäsentyvät seuraavasti:

Ensimmäisessä ja koko sarjaan johdattavassa osassa käsittelen suomenmielisen fennomanian filosofisia ja teologisia juuria, jotka voidaan tiivistää Martin Lutherin (1483–1546), Johann Gottfried Herderin (1744–1803) ja Georg Wilhelm Friedrich Hegelin (1770–1831) nimiin. Suomalaisen kansallismielisyyden ja suomenmielisyyden juuret ovat luterilaisessa uskonpuhdistusteologiassa, Herderin kulttuurinationalismin filosofiassa ja Hegelin nationalistisessa valtiofilosofiassa.

Toisessa osassa käsittelen suomenmielisen fennomanian ohjelmallisia lähtökohtia, jotka muotoili kirjallisuusmies, historiantutkija ja poliitikko Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858). Kolmannessa osassa tarkastelen suomenmielisen fennomanian hegeliläistä valtiofilosofiaa siten kuin sen oli sisäistänyt filosofi ja valtiomies Johan Vilhelm Snellman (1806–1881).

Neljännessä osassa käsittelyn kohteena on Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kokoaja ja kielentutkija Elias Lönnrot (1802–1884). Viidennessä osassa esillä on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) ja se kansallismielinen suomalainen eetos, jonka kohtaamme väkevänä Vänrikki Stoolin tarinoissa.

Kuudennessa osassa aiheena on kirjailija, runoilija ja historioitsija Zachris Topelius (1818–1898) ja hänen Maamme kirjansa, jonka vaikutus Suomen kansan itseymmärrykseen suomalaisuuden luonteesta on ollut ratkaisevan tärkeä.

Seitsemännessä osassa tarkastelen fennomaanista konservatismia sellaisena kuin sitä edusti historioitsija, professori ja poliitikko Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830–1903). Kahdeksannessa osassa tarkastelun kohteena on fennomaaninen konservatismi sellaisena kuin sitä edusti poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Agathon Meurman (1826–1909).

Kuten teologian tohtori Pasi Jaakkola erittäin osuvasti kirjoittaa vuodelta 2011 peräisin olevan uskonnonpedagogiikan väitöskirjansa Topeliaaninen usko: Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana sivuilla 57–58:

”On ilmeistä, että kansallisuusaatteen synnyssä uskonto on ollut merkittävässä osassa. Tämä myös näkyy keskeisten nationalistifilosofien Johan Gottfried Herderin (1744–1803), Johann Gottlieb Fichten (1762–1814) ja Friedrich Hegelin (1770–1831) ajattelussa. Heidän nationalistiset teoriansa pohjautuivat teologialle. Tämä soveltui mainiosti idealistiseen kantilaiseen filosofiaan, jota he kaikki kehittivät eteenpäin, sekä luonnollisesti heidän henkilökohtaiseen uskonnolliseen maailmankuvaansa. Pietistisestä kodista tullut Herder jopa toimi luterilaisena pastorina. Sama ilmiö on havaittavissa suomalaisten johtavien nationalistien kohdalla. Yhdessä kansallisuusaatteen ohella heidän sydämessään paloi uskon tuli.”

”Uskontoa ei voinut erottaa heidän kansallisesta filosofiastaan.  Se ei ollut vain sen elimellinen osa, vaan he perustivat filosofiansa sille. Suomalaisuusliikkeen pääideologit Snellman ja Yrjö-Koskinen olivat pappissuvun kasvatteja, joille usko oli tärkeä asia. Snellman oli jopa alun perin pappisseminaarilainen. Vuorostaan liikkeen popularisoijat Runeberg, Topelius ja Lönnrot, joista jälkimmäisin oli vielä merkittävä suomen kielen kehittäjä, olivat kaikki tunnustavia kristittyjä. He myös ansioituivat virsirunoilijoina, joiden hengentuotoksia löytyy vuoden 1986 virsikirjastakin lukuisia. Nationalismi ja uskonto kiinnittyivät siis jo yhteen keskeisten ideologien persoonan tasolla.”

Koti, uskonto ja isänmaa ovat historiallisesti nivoutuneet erottamattomasti yhteen suomalaiskansallisen fennomanian konservatiivisessa aatteessa ja käytännössä. Jumala ja isänmaa ovat ajasta aikaan kestäviä perusarvoja.

Isänmaa tänään -ohjelmasarja on kuunneltavissa Radio Patmoksen taajuuksilla, lauantaista 16.2.2019 klo. 20.00 alkaen.

 

Juha Ahvio la 09.02. 00:01

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02. 21:16

Runebergin mukaan runouden tulee kirkastaa Jumalaa kuvaamalla maailmaa ja elämää totuudelle uskollisesti

pe 07.02. 19:39

Apostolinen uskontunnustus määrittelee klassisen kristinuskon

la 25.01. 23:43

Leukofobinen "rasisminvastaisuus" kiristää otettaan suomalaisessa yliopistomaailmassa

la 18.01. 22:58

Liittovaltiohanke etenee Euroopan unionissa

su 12.01. 21:46

Miksi vasemmistoaktivisteja pidetään niin sanotun äärioikeiston asiantuntijoina?

la 04.01. 22:25

Joulu joulukuusineen julistaa Jumalan Pojan inkarnaatiota

su 22.12. 00:01

Britannian brexit-konservatiivien selkeä voitto

ma 16.12. 22:58

30.11.2019 on kulunut 80 vuotta Suomen itsenäisyyden turvanneen talvisodan alkamisesta

ma 09.12. 22:14

Suomessa näyttää vallitsevan kommunistinen etuoikeus

su 24.11. 22:35

blogit

Vieraskynä

Viranomaiset tukevat vanhemmilta salaa nuoren suunnitelmia sukupuolen vaihtamiseksi

ma 17.02.2020 21:34

Juha Ahvio

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02.2020 21:16

Professorin Ajatuksia

Punavihreä narratiivi

ti 18.02.2020 21:49

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Vasemmisto rikkoo arvopohjansa sekä omat yhteisö- ja puhenorminsa

ke 12.02.2020 20:44

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Arabiankieliset Espoon peruskoulujen suurin vieraskielisten ryhmä

la 15.02.2020 13:31

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Matka hiilinieluiseen ja lihattomaan Kivamaahan!

ti 18.02.2020 21:51

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Nyt HS megavalehtelee Delhin ilmansaasteiden syistä

to 23.01.2020 23:46

Heikki Porkka

Iltasanomat tyrkyttää suomalaisnaisille monikulttuurisia suhteita

ke 12.02.2020 11:41

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Huijaus ankkurilapsilla?

su 16.02.2020 22:05

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Fariseuksille kyytiä

ti 18.02.2020 21:50

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48