Gallium on kriittinen ja suorituskykyinen materiaali puolustusteollisuudessa, ja sitä käytetään pääasiassa galliumnitridi- (GaN) ja galliumarsenidi- (GaAs) puolijohteissa tutkajärjestelmissä, ohjuspuolustuksessa, elektronisessa sodankäynnissä ja satelliiteissa. Koska GaN käsittelee korkeampia taajuuksia, jännitteitä ja lämpötiloja kuin pii, se on välttämätön seuraavan sukupolven puolustusjärjestelmille.

Kiina hallitsee yli 98 % maailmanlaajuisesta tuotannosta ja asettaessaan vientirajoituksia, Yhdysvallat ja sen liittolaiset luokittelevat nyt galliumin merkittäväksi turvallisuusriskiksi.

1. Lupaprosessien kesto ja hitaus

Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja EU:ssa, uuden kaivoksen tai jalostamon avaaminen kestää ympäristölupien ja valitusten vuoksi huomattavasti kauemmin kuin Kiinassa.

Aika: Yhdysvalloissa kaivoshankkeen luvitus voi kestää keskimäärin 16 vuotta ja meilläkin ikuisuuden YVA-prosesseineen; EU:ssa keskimäärin 17 vuotta.

Tilanteen korjaamiseksi EU:n Critical Raw Materials Act (CRMA) (2024) asetti tavoitteeksi, että strategisten hankkeiden lupaprosessi saisi kestää enintään 24 kuukautta louhinnassa ja 12 kuukautta jalostuksessa. Kyseinen EU-asetus on osa EU:n vihreää siirtymää ja louhintaa tulee tulevaisuudessa tehdä ilman fossiilisia polttoaineita, mikä on mahdotonta.

Mikään ei Suomessa viittaa siihen, että CRMA:aa voitaisiin toimeenpanna ja luvitusprosesseja voisi lyhentää tulevaisuudessa.

2. Korkeat ympäristökustannukset vs. Kiinan sääntely

Gallium erotetaan alumiinin jalostuksen sivutuotteena, mikä synnyttää merkittäviä määriä emäksistä "punalietettä".

Saastuminen: Galliumin erotusprosessit voivat aiheuttaa vesien ja maaperän kemiallista saastumista.

Kilpailuetu: Kiina on hallinnut markkinoita osittain siksi, että sen väljempi ympäristösääntely on mahdollistanut suuren mittakaavan tuotannon ilman länsimaisia kalliita puhdistus- ja jätehuoltovaatimuksia. Tämä on tehnyt länsimaisesta tuotannosta taloudellisesti kannattamatonta.

Vasemmisto on juhlinut Kiinaa vihreän siirtymän mallimaana.

3. Tuotannon lakkautukset Euroopassa

Tiukat ympäristövaatimukset ja niistä johtuvat kustannukset yhdistettynä Kiinan halpaan hintaan johtivat useiden länsimaisten tuotantolaitosten sulkemiseen 2010-luvulla:

Saksa, Unkari ja Kazakstan: Lopettivat ensisijaisen galliumin tuotannon vuosina 2013–2016.

Iso-Britannia: Lopetti puhdistetun galliumin tuotannon vuonna 2018.

Viimeisten 50 vuoden Maailman Talousfoorumin ja YK:n ympäristöpsyop on tuhoamassa lännen. Se lienee ollut tarkoituskin.