Blogi: Olli Pusa, su 07.05.2017 10:05

Demokratia tekee kuolemaa?

Vajaat 30 vuotta sitten lännessä elettiin euforisten tunnelmien vallassa. Neuvostoliitto ja kommunistinen blokki oli luhistunut. Demokratia oli voittanut. Uskottiin, että Venäjästäkin tulee aikaa myöten länsimainen demokratia. Todellisuudessa sen mafiamainen hallinto on vain omaksunut demokratian kulisseja ilman todellista muutosta. Useissa Lähi-Idän maissa nähtiin eri syistä sotia, joiden seurauksena niitä hallinneita hirmuhallitsijoita kaadettiin. Noihin maihin yritettiin istuttaa demokraattisia hallintoja.

Todellisuudessa esimerkiksi Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan islamilaisissa maissa tuollainen osoittautui epärealistiseksi haihatteluksi. Niissä maissa osoittautui valittavina oleviksi hallintomalleiksi sotilasdiktatuuri tai islamilainen hallinto. Hyvä esimerkki tästä on Egypti. Kolmas malli oli sekasortoiset sisällissodat. Tuon asian oli oivaltanut jo Turkin johtaja Kemal Ataturk sata vuotta sitten. Uusiessaan Turkkia hän määritti armeijan tehtäväksi varmistaa demokratia ja uudistukset. Nyt armeija on ajautunut sivuun ja maa luisuu islamilaiseksi valtioksi.

Euroopan, USA:n ja joidenkin henkisesti lähipiiriin kuuluvien maiden lisäksi demokratiaksi voi laskea ehkä Intian. Sitä kutsutaan maailman suurimmaksi demokratiaksi. Mutta muualla maailmassa demokratia on ajautumassa yhä ahtaammalle.

Entä mikä on demokratian tila lännessä? Otetaan esimerkki Suomesta. Vielä reilut 100 vuotta sitten Suomen hallintomalli on säätyvaltiopäivät. Eri säädyt saivat valita tietyn määrän edustajiaan valtiopäiville. Valta oli toki rajallista. Se oli ollut hyväksytty legitiimi hallintomalli monta vuosisataa. Viime vuosisadan alussa kuitenkin huomattiin, että järjestelmä ei kyennyt ratkomaan ajan ongelmia. Siellä ei ollut edustusta esimerkiksi kasvavalla työväestöllä. Tuo järjestelmä oli pakko uusia ja tilalle luotiin edustuksellinen demokratia. Sen edustajilla oli alkuaikoina selvä käsitys keitä he edustivat ja järjestelmä toimi kohtalaisen hyvin vuosikymmeniä. Sen tehtävänähän oli edistää edustettavien etuja. Sanomalehdistö oli kohtalaisen monipuolinen ja eri suunnilla oli omat julkaisunsa. Ne kertoivat asioista ja samalla vahtivat toistensa toimintaa.


En missä ollaan nyt? Edustaako edustuksellinen demokratia äänestäjiensä etuja? Kytkös edustajan ja edustettavien välillä on huomattavasti heikompi kuin aikaisemmin. Valittavaksi tuleva ei useinkaan tiedä ketä hän edustaa. Hän on jonkin puolueen listalla yksi nimi, jolle mediajulkisuus on ratkaisevaa valinnan kannalta. Valintatavan vuoksi hän myös on riippuvainen puolueesta, rahoittajista ja mediasuhteista. Pitää äänestää mitä puolue määrää, oli sitten luvannut äänestäjilleen mitä tahansa.

Kuinka paljon poliittinen päätöksenteko sitten heijastaa kansalaisten mielipidettä ja toiveita? Heidän etujensa valvojiksi ja toteuttajiksihan edustajat valitaan? Erittäin hyvä esimerkki tästä tilanteesta on ns. maahanmuutto. Brittiläisen tutkimuksen mukaan 55% eurooppalaisista haluaa lopettaa kokonaan maahanmuuton islamilaisista maista. 20% halusi jatkaa sitä. Kantansa ilmaisseista siis 2/3-osaa halusi lopettaa koko maahanmuuton. Suomessa sisäministeriön teettämä tutkimus tuotti samansuuntaisia kansalaismielipiteitä. Toteuttaako edustuksellinen demokratia kansalaisten mielipidettä? Ei, poliittinen koneisto ei piittaa siitä. Se ajaa eri verukkeilla päinvastaista politiikkaa. Aikaisemmin EU järjesti mielellään kansanäänestyksiä asioista. Kun jossakin maassa kansa äänesti ”väärin”, kyseinen maa joutui ankaran painostuksen kohteeksi ja asiasta äänestettiin uudelleen kunnes saatiin ”oikea” tulos.

Tuolloin edustuksellinen koneisto ei edustanutkaan kansaa. Sillä oli oma käsityksensä siitä mihin Eurooppaa pitää viedä ja kansalaisten mielipiteellä ei ole siinä merkitystä. Asennehan oli aivan samanlainen kommunistisissa maissa Marxin ja Leninin oppien suhteen. Jos kansa asettui vastustamaan jotakin suuntaa, asiat ruhjottiin sen ylitse.

Ketä eurooppalainen edustuksellinen demokratia edustaa, jos ei kansalaisia? Taustalla oli ilmiselvästi jokin ryhmittymä, jonka intressejä toteutettiin ja jonka vaikutusvalta perustui rahaan. Olen aikaisemmin arvellut, että Euroopassa tuollaista tahoa edustaa European Round Table on Industrialists (ERT) eli eurooppalaisten yritysjohtajien järjestö. Siinä on n. 50 pääosin länsieurooppalaista yritysjohtajaa. Suomea järjestössä edustivat aikaisemmin Antti Herlin ja Jorma Ollila, jotka ovat laittaneet nyt edustajikseen Henrik Ehrnroothin ja Risto Siilasmaan. Jos joku tietää paremmin, kertokoon julki.

Tuollainen joukko ei voi suoraan ohjata Eurooppaa, kansalaiset eivät sellaista hallintoa hyväksyisi. Siksi se tarvitsee peitokseen ”demokraattisen” kulissin, jonka kansalaiset muka itse valitsevat. Nuo kulissithan toteuttavat taustalla olevien tahtoa – käytännössä piittaamatta kansalaisten mielipiteestä. Muuten on vaikea ymmärtää, miksi väestön valtaosan mielipiteestä ei välitetä päätöksenteossa. Maahanmuutto on vain yksi esimerkki tästä.

Sama rakennelma on myös Suomessa. Useita vuosia on ollut käytäntönä se, että hallitusohjelman keskeiset kohdat päätetään jossakin jo ennen vaaleja. Vaaleissa vain ratkaistaan, kuka saa toteuttaa sitä ohjelmaa ja käyttää valtaa omiensa ja lähipiirinsä hyväksi. Hyvä esimerkki tästä oli vuoden 2011 eduskuntavaalit.

Silloin pinnalla oli Kreikan ja muiden kriisimaiden tukijärjestelmät eli muut euromaat (vastoin nimenomaisia sopimuksia) takasivat niiden lainat, joilla pankkien riskit ja tappiot todellisuudessa siirrettiin veronmaksajien niskaan. Ennen vaaleja useat puolueet (persut, demarit, vasemmistoliitto, kristilliset,…) julkisesti ilmoittivat vastustavansa tukijärjestelmiä.

Vaalien tulos oli erikoinen, kun persut saivat jytkynsä. Oli vaikea saada kasaan hallitusta, joka toteuttaisi kriisimaiden tukipaketit. Persuille luvattiin, että saavat pari kertaa muodollisesti äänestää paketteja vastaan antaakseen äänestäjille kuvan lupaustensa pitämisestä. Syistä, jotka itse parhaiten tietävät, eivät lähteneet mukaan. Oli siis pakko koota Kataisen sekametelihallitus, jossa oli mukana puolueet kokoomuksesta kommunisteihin. Sen myötä demarit, vasemmistoliitto ja kristilliset käänsivät takkinsa ja tukivat eurotukipaketteja.

Monien keskeisten elinten poliitikot Suomessa eivät tunnu hallitsevan perusasioitakaan.. Vieläkin netistä löytyvällä videolla Jyrki Katainen innoissaan selittää, että Suomi tarvitsee 10 vuodessa 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Siis keskimäärin 180.000 vuodessa kymmenen vuoden ajan. Muistamme millaisen kaaoksen sai aikaan 30.000 maahanmuuttajaa yhtenä vuonna 2015. Kataisella ei ollut minkäänlaista käsitystä Suomen realiteeteista. Hän selvästi vain hoki muualta tuotettua puppua.

Edustuksellisen demokratian elimet ovat vain kulisseja joidenkin muiden vallankäytölle. Poliitikot ovat kuin teatterinäyttelijöitä. Kun joku menettää uskottavuutensa (Katainen, Stubb,…) heille keksitään jokin hienolta kalskahtava virka eurooppalaisessa koneistossa.

Tuota varjohallintoa pönkittää yhä keskittyneempi media. Yle on poliittisen koneiston käsissä. Vaikuttaa kuin esim. Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksessa olisi jokin oma agendansa, jota toteuttavat veronmaksajien rahoilla ja julistavat siihen puuttumisen olevan hyökkäys sananvapautta vastaan. Siis toimittajilla olisikin jokin jumalainen oikeus kertoa asioista omien lasiensa läpi – veronmaksajien rahoilla. Yksityisessä mediassa tällaisen propagandan lippulaiva on Sanomat ja erityisesti Helsingin Sanomat. Hassu sattuma, että nykyään Sanoman keskeinen vaikuttaja on – Antti Herlin.

Propaganda menettää tehonsa, jos oikeaa tietoa leviää esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Nyt ilmeisesti EU:n ja sisäministeriön toimesta painostetaan alan yrityksiä sensuroimaan väärin ajattelevia. Oikeuslaitos yrittää vaientaa myös kriitikkoja. Esimerkiksi maahanmuutto on poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluva asia. Kansalaiset voivat päättää asiasta vasta, jos saavat oikeaa tietoa asioista. Faktojen sensurointi on avoin hyökkäys demokratiaa vastaan.

Yhdeksi keinoksi kansalaisten mielipiteen esille saamiseksi on esitetty suorat kansanäänestykset. Niitä poliitikot ovat raivokkaasti vastustaneet. Kuulemma kansa on niin tyhmää, ettei se voi itse päättää asioista. Se äänestäisi väärin. Näin julistavat poliitikot, jotka ovat perusteellisesti sotkeneet asiat ja jotka mitä ilmeisimmin ovat lähinnä kulissinäyttelijöitä todellisille vallankäyttäjille.

Sveitsiläiset ovat tottuneet kansanäänestyksiin. Varmaan sellaiseen muutkin oppisivat. Mielenkiintoista on Trump ja Brexit maailmassa miettiä missä maissa tuo ajettu linja on murtunut? Britannia ja USA. Molemmissa vaalit ovat aika pitkälle henkilövaaleja, ehdokkaalla on oma vaalipiirinsä, jota edustaa. Hän ei voi paeta ryhmäkurin, puoluepäätösten ym. taakse. Siellä taitaa olla vielä jäljellä ripaus ”edustuksellisen demokratian” ajatuksesta. Mistä sitä saataisiin eurooppalaiseen politiikkaan? Nyt euforia demokratiasta on haipumassa ja demokratia tekee kuolemaa sen ydinalueillakin?
 

Olli Pusa su 07.05. 10:05

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Ilmastosekoilun hinta?

pe 03.07. 10:49

Demokratian torjuntavoitto

la 27.06. 09:46

Hulluuden sietäminen

su 14.06. 02:15

Wollt ihr den totalen Krieg?

ti 02.06. 00:03

EU-huijaus ja laittomuus etenee

ti 26.05. 23:21

Kuinka suomalaisten rahat huijataan?

su 24.05. 23:20

Haluatko liittovaltioon?

ti 19.05. 22:53

Mihin Suomi pyrkii?

ke 13.05. 11:51

Farssi sakenee

pe 08.05. 15:14

Täytä kansalaisvelvollisuutesi sairasta korona

ti 05.05. 21:58

blogit

Vieraskynä

Suomen vaiennettu raiskausepidemia: Miten suomalaiset valjastettiin rakastamaan hyväksikäyttäjiään

la 13.06.2020 00:30

Juha Ahvio

Vaatiiko evankeliumi tukemaan marxilaista vallankumousta?

ke 01.07.2020 23:05

Professorin Ajatuksia

Kaksi kansainvälistä sopimusta

ke 01.07.2020 22:48

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Valtamedia todisti kirjani väitteet oikeiksi reaktioillaan

ke 01.07.2020 22:51

Petteri Hiienkoski

Koronavirustaudin maailmanlaajuinen tuhovoima pandemiavertailussa

la 09.05.2020 16:34

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Nyt vain kiltisti maksatte, sanoo herrat EU:n

to 28.05.2020 14:06

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Rasismiin auttaa ainoastaan tiukka maahanmuuttopolitiikka

pe 03.07.2020 18:41

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

"R-idioottien" riemukinkerit

ke 01.07.2020 22:54

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Älä koskaan luota Ylen uutisointiin tarkistamatta faktoja

ti 28.04.2020 09:51

Tapio Puolimatka

Hermostuiko Seta uuden kirjani paljastuksista?

ke 01.07.2020 23:07

Olli Pusa

Ilmastosekoilun hinta?

pe 03.07.2020 10:49

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rakenteellinen rasismi

ke 01.07.2020 13:05

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Jos Suomessa olisi 3 miljoonaa asukasta

la 13.06.2020 00:01

Timo Vihavainen

Ennen oli paremmin

ke 01.07.2020 22:49

Matti Viren

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07.2020 22:52