Blogi: Olli Pusa, su 07.05.2017 10:05

Demokratia tekee kuolemaa?

Vajaat 30 vuotta sitten lännessä elettiin euforisten tunnelmien vallassa. Neuvostoliitto ja kommunistinen blokki oli luhistunut. Demokratia oli voittanut. Uskottiin, että Venäjästäkin tulee aikaa myöten länsimainen demokratia. Todellisuudessa sen mafiamainen hallinto on vain omaksunut demokratian kulisseja ilman todellista muutosta. Useissa Lähi-Idän maissa nähtiin eri syistä sotia, joiden seurauksena niitä hallinneita hirmuhallitsijoita kaadettiin. Noihin maihin yritettiin istuttaa demokraattisia hallintoja.

Todellisuudessa esimerkiksi Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan islamilaisissa maissa tuollainen osoittautui epärealistiseksi haihatteluksi. Niissä maissa osoittautui valittavina oleviksi hallintomalleiksi sotilasdiktatuuri tai islamilainen hallinto. Hyvä esimerkki tästä on Egypti. Kolmas malli oli sekasortoiset sisällissodat. Tuon asian oli oivaltanut jo Turkin johtaja Kemal Ataturk sata vuotta sitten. Uusiessaan Turkkia hän määritti armeijan tehtäväksi varmistaa demokratia ja uudistukset. Nyt armeija on ajautunut sivuun ja maa luisuu islamilaiseksi valtioksi.

Euroopan, USA:n ja joidenkin henkisesti lähipiiriin kuuluvien maiden lisäksi demokratiaksi voi laskea ehkä Intian. Sitä kutsutaan maailman suurimmaksi demokratiaksi. Mutta muualla maailmassa demokratia on ajautumassa yhä ahtaammalle.

Entä mikä on demokratian tila lännessä? Otetaan esimerkki Suomesta. Vielä reilut 100 vuotta sitten Suomen hallintomalli on säätyvaltiopäivät. Eri säädyt saivat valita tietyn määrän edustajiaan valtiopäiville. Valta oli toki rajallista. Se oli ollut hyväksytty legitiimi hallintomalli monta vuosisataa. Viime vuosisadan alussa kuitenkin huomattiin, että järjestelmä ei kyennyt ratkomaan ajan ongelmia. Siellä ei ollut edustusta esimerkiksi kasvavalla työväestöllä. Tuo järjestelmä oli pakko uusia ja tilalle luotiin edustuksellinen demokratia. Sen edustajilla oli alkuaikoina selvä käsitys keitä he edustivat ja järjestelmä toimi kohtalaisen hyvin vuosikymmeniä. Sen tehtävänähän oli edistää edustettavien etuja. Sanomalehdistö oli kohtalaisen monipuolinen ja eri suunnilla oli omat julkaisunsa. Ne kertoivat asioista ja samalla vahtivat toistensa toimintaa.


En missä ollaan nyt? Edustaako edustuksellinen demokratia äänestäjiensä etuja? Kytkös edustajan ja edustettavien välillä on huomattavasti heikompi kuin aikaisemmin. Valittavaksi tuleva ei useinkaan tiedä ketä hän edustaa. Hän on jonkin puolueen listalla yksi nimi, jolle mediajulkisuus on ratkaisevaa valinnan kannalta. Valintatavan vuoksi hän myös on riippuvainen puolueesta, rahoittajista ja mediasuhteista. Pitää äänestää mitä puolue määrää, oli sitten luvannut äänestäjilleen mitä tahansa.

Kuinka paljon poliittinen päätöksenteko sitten heijastaa kansalaisten mielipidettä ja toiveita? Heidän etujensa valvojiksi ja toteuttajiksihan edustajat valitaan? Erittäin hyvä esimerkki tästä tilanteesta on ns. maahanmuutto. Brittiläisen tutkimuksen mukaan 55% eurooppalaisista haluaa lopettaa kokonaan maahanmuuton islamilaisista maista. 20% halusi jatkaa sitä. Kantansa ilmaisseista siis 2/3-osaa halusi lopettaa koko maahanmuuton. Suomessa sisäministeriön teettämä tutkimus tuotti samansuuntaisia kansalaismielipiteitä. Toteuttaako edustuksellinen demokratia kansalaisten mielipidettä? Ei, poliittinen koneisto ei piittaa siitä. Se ajaa eri verukkeilla päinvastaista politiikkaa. Aikaisemmin EU järjesti mielellään kansanäänestyksiä asioista. Kun jossakin maassa kansa äänesti ”väärin”, kyseinen maa joutui ankaran painostuksen kohteeksi ja asiasta äänestettiin uudelleen kunnes saatiin ”oikea” tulos.

Tuolloin edustuksellinen koneisto ei edustanutkaan kansaa. Sillä oli oma käsityksensä siitä mihin Eurooppaa pitää viedä ja kansalaisten mielipiteellä ei ole siinä merkitystä. Asennehan oli aivan samanlainen kommunistisissa maissa Marxin ja Leninin oppien suhteen. Jos kansa asettui vastustamaan jotakin suuntaa, asiat ruhjottiin sen ylitse.

Ketä eurooppalainen edustuksellinen demokratia edustaa, jos ei kansalaisia? Taustalla oli ilmiselvästi jokin ryhmittymä, jonka intressejä toteutettiin ja jonka vaikutusvalta perustui rahaan. Olen aikaisemmin arvellut, että Euroopassa tuollaista tahoa edustaa European Round Table on Industrialists (ERT) eli eurooppalaisten yritysjohtajien järjestö. Siinä on n. 50 pääosin länsieurooppalaista yritysjohtajaa. Suomea järjestössä edustivat aikaisemmin Antti Herlin ja Jorma Ollila, jotka ovat laittaneet nyt edustajikseen Henrik Ehrnroothin ja Risto Siilasmaan. Jos joku tietää paremmin, kertokoon julki.

Tuollainen joukko ei voi suoraan ohjata Eurooppaa, kansalaiset eivät sellaista hallintoa hyväksyisi. Siksi se tarvitsee peitokseen ”demokraattisen” kulissin, jonka kansalaiset muka itse valitsevat. Nuo kulissithan toteuttavat taustalla olevien tahtoa – käytännössä piittaamatta kansalaisten mielipiteestä. Muuten on vaikea ymmärtää, miksi väestön valtaosan mielipiteestä ei välitetä päätöksenteossa. Maahanmuutto on vain yksi esimerkki tästä.

Sama rakennelma on myös Suomessa. Useita vuosia on ollut käytäntönä se, että hallitusohjelman keskeiset kohdat päätetään jossakin jo ennen vaaleja. Vaaleissa vain ratkaistaan, kuka saa toteuttaa sitä ohjelmaa ja käyttää valtaa omiensa ja lähipiirinsä hyväksi. Hyvä esimerkki tästä oli vuoden 2011 eduskuntavaalit.

Silloin pinnalla oli Kreikan ja muiden kriisimaiden tukijärjestelmät eli muut euromaat (vastoin nimenomaisia sopimuksia) takasivat niiden lainat, joilla pankkien riskit ja tappiot todellisuudessa siirrettiin veronmaksajien niskaan. Ennen vaaleja useat puolueet (persut, demarit, vasemmistoliitto, kristilliset,…) julkisesti ilmoittivat vastustavansa tukijärjestelmiä.

Vaalien tulos oli erikoinen, kun persut saivat jytkynsä. Oli vaikea saada kasaan hallitusta, joka toteuttaisi kriisimaiden tukipaketit. Persuille luvattiin, että saavat pari kertaa muodollisesti äänestää paketteja vastaan antaakseen äänestäjille kuvan lupaustensa pitämisestä. Syistä, jotka itse parhaiten tietävät, eivät lähteneet mukaan. Oli siis pakko koota Kataisen sekametelihallitus, jossa oli mukana puolueet kokoomuksesta kommunisteihin. Sen myötä demarit, vasemmistoliitto ja kristilliset käänsivät takkinsa ja tukivat eurotukipaketteja.

Monien keskeisten elinten poliitikot Suomessa eivät tunnu hallitsevan perusasioitakaan.. Vieläkin netistä löytyvällä videolla Jyrki Katainen innoissaan selittää, että Suomi tarvitsee 10 vuodessa 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Siis keskimäärin 180.000 vuodessa kymmenen vuoden ajan. Muistamme millaisen kaaoksen sai aikaan 30.000 maahanmuuttajaa yhtenä vuonna 2015. Kataisella ei ollut minkäänlaista käsitystä Suomen realiteeteista. Hän selvästi vain hoki muualta tuotettua puppua.

Edustuksellisen demokratian elimet ovat vain kulisseja joidenkin muiden vallankäytölle. Poliitikot ovat kuin teatterinäyttelijöitä. Kun joku menettää uskottavuutensa (Katainen, Stubb,…) heille keksitään jokin hienolta kalskahtava virka eurooppalaisessa koneistossa.

Tuota varjohallintoa pönkittää yhä keskittyneempi media. Yle on poliittisen koneiston käsissä. Vaikuttaa kuin esim. Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksessa olisi jokin oma agendansa, jota toteuttavat veronmaksajien rahoilla ja julistavat siihen puuttumisen olevan hyökkäys sananvapautta vastaan. Siis toimittajilla olisikin jokin jumalainen oikeus kertoa asioista omien lasiensa läpi – veronmaksajien rahoilla. Yksityisessä mediassa tällaisen propagandan lippulaiva on Sanomat ja erityisesti Helsingin Sanomat. Hassu sattuma, että nykyään Sanoman keskeinen vaikuttaja on – Antti Herlin.

Propaganda menettää tehonsa, jos oikeaa tietoa leviää esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Nyt ilmeisesti EU:n ja sisäministeriön toimesta painostetaan alan yrityksiä sensuroimaan väärin ajattelevia. Oikeuslaitos yrittää vaientaa myös kriitikkoja. Esimerkiksi maahanmuutto on poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluva asia. Kansalaiset voivat päättää asiasta vasta, jos saavat oikeaa tietoa asioista. Faktojen sensurointi on avoin hyökkäys demokratiaa vastaan.

Yhdeksi keinoksi kansalaisten mielipiteen esille saamiseksi on esitetty suorat kansanäänestykset. Niitä poliitikot ovat raivokkaasti vastustaneet. Kuulemma kansa on niin tyhmää, ettei se voi itse päättää asioista. Se äänestäisi väärin. Näin julistavat poliitikot, jotka ovat perusteellisesti sotkeneet asiat ja jotka mitä ilmeisimmin ovat lähinnä kulissinäyttelijöitä todellisille vallankäyttäjille.

Sveitsiläiset ovat tottuneet kansanäänestyksiin. Varmaan sellaiseen muutkin oppisivat. Mielenkiintoista on Trump ja Brexit maailmassa miettiä missä maissa tuo ajettu linja on murtunut? Britannia ja USA. Molemmissa vaalit ovat aika pitkälle henkilövaaleja, ehdokkaalla on oma vaalipiirinsä, jota edustaa. Hän ei voi paeta ryhmäkurin, puoluepäätösten ym. taakse. Siellä taitaa olla vielä jäljellä ripaus ”edustuksellisen demokratian” ajatuksesta. Mistä sitä saataisiin eurooppalaiseen politiikkaan? Nyt euforia demokratiasta on haipumassa ja demokratia tekee kuolemaa sen ydinalueillakin?
 

Olli Pusa su 07.05. 10:05

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

EU-liittovaltio

la 10.11. 14:24

Saksalaissuuntaus

to 01.11. 20:22

EU:n hajoamisen tuska

su 28.10. 01:23

Kuinka saada sotku maan talouteen?

su 21.10. 21:07

Aki Kangasharju ja asuntovirsi

pe 12.10. 23:29

Suomen koululaitoksen alennustila?

ti 02.10. 09:49

Syksyinen viikonloppu Airistolla

ti 25.09. 22:35

Ilmastonmuutos on suuren luokan huijaus?

ke 19.09. 17:30

Vihreät tieteenvastainen puolue?

ti 11.09. 18:22

Looginen solmu?

ma 10.09. 10:26

blogit

Vieraskynä

Naistennis ja feminismi

su 11.11.2018 01:16

Juha Ahvio

Trump ja republikaanit saivat strategisen torjuntavoiton USA:n välivaaleissa

to 08.11.2018 23:18

Professorin Ajatuksia

Islam ja sukuelinten silpominen

ma 12.11.2018 23:08

Jukka Hankamäki

Demokraattien voitto USA:ssa vaarassa viedä taantumuksen aikaan

su 11.11.2018 01:11

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Yökerhoyrittäjä joutui pakenemaan haittamaahanmuuttoa

to 01.11.2018 17:07

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Eläkeläisten kurjuuden syyt: Lipponen ja tottelevaiset demarit

ma 12.11.2018 23:10

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Muuttuuko ihminen - ja mihin suuntaan, laulaa Georg Ots

ma 12.11.2018 10:38

Olli Pusa

EU-liittovaltio

la 10.11.2018 14:24

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

"Eurooppalaiset arvot" on osoitus uudesta suvaitsemattomuudesta

to 08.11.2018 23:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Muistoja lännestä

ma 12.11.2018 23:09

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40