Vajaat 30 vuotta sitten lännessä elettiin euforisten tunnelmien vallassa. Neuvostoliitto ja kommunistinen blokki oli luhistunut. Demokratia oli voittanut. Uskottiin, että Venäjästäkin tulee aikaa myöten länsimainen demokratia. Todellisuudessa sen mafiamainen hallinto on vain omaksunut demokratian kulisseja ilman todellista muutosta. Useissa Lähi-Idän maissa nähtiin eri syistä sotia, joiden seurauksena niitä hallinneita hirmuhallitsijoita kaadettiin. Noihin maihin yritettiin istuttaa demokraattisia hallintoja.
Todellisuudessa esimerkiksi Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan islamilaisissa maissa tuollainen osoittautui epärealistiseksi haihatteluksi. Niissä maissa osoittautui valittavina oleviksi hallintomalleiksi sotilasdiktatuuri tai islamilainen hallinto. Hyvä esimerkki tästä on Egypti. Kolmas malli oli sekasortoiset sisällissodat. Tuon asian oli oivaltanut jo Turkin johtaja Kemal Ataturk sata vuotta sitten. Uusiessaan Turkkia hän määritti armeijan tehtäväksi varmistaa demokratia ja uudistukset. Nyt armeija on ajautunut sivuun ja maa luisuu islamilaiseksi valtioksi.
Euroopan, USA:n ja joidenkin henkisesti lähipiiriin kuuluvien maiden lisäksi demokratiaksi voi laskea ehkä Intian. Sitä kutsutaan maailman suurimmaksi demokratiaksi. Mutta muualla maailmassa demokratia on ajautumassa yhä ahtaammalle.
Entä mikä on demokratian tila lännessä? Otetaan esimerkki Suomesta. Vielä reilut 100 vuotta sitten Suomen hallintomalli on säätyvaltiopäivät. Eri säädyt saivat valita tietyn määrän edustajiaan valtiopäiville. Valta oli toki rajallista. Se oli ollut hyväksytty legitiimi hallintomalli monta vuosisataa. Viime vuosisadan alussa kuitenkin huomattiin, että järjestelmä ei kyennyt ratkomaan ajan ongelmia. Siellä ei ollut edustusta esimerkiksi kasvavalla työväestöllä. Tuo järjestelmä oli pakko uusia ja tilalle luotiin edustuksellinen demokratia. Sen edustajilla oli alkuaikoina selvä käsitys keitä he edustivat ja järjestelmä toimi kohtalaisen hyvin vuosikymmeniä. Sen tehtävänähän oli edistää edustettavien etuja. Sanomalehdistö oli kohtalaisen monipuolinen ja eri suunnilla oli omat julkaisunsa. Ne kertoivat asioista ja samalla vahtivat toistensa toimintaa.
En missä ollaan nyt? Edustaako edustuksellinen demokratia äänestäjiensä etuja? Kytkös edustajan ja edustettavien välillä on huomattavasti heikompi kuin aikaisemmin. Valittavaksi tuleva ei useinkaan tiedä ketä hän edustaa. Hän on jonkin puolueen listalla yksi nimi, jolle mediajulkisuus on ratkaisevaa valinnan kannalta. Valintatavan vuoksi hän myös on riippuvainen puolueesta, rahoittajista ja mediasuhteista. Pitää äänestää mitä puolue määrää, oli sitten luvannut äänestäjilleen mitä tahansa.
Kuinka paljon poliittinen päätöksenteko sitten heijastaa kansalaisten mielipidettä ja toiveita? Heidän etujensa valvojiksi ja toteuttajiksihan edustajat valitaan? Erittäin hyvä esimerkki tästä tilanteesta on ns. maahanmuutto. Brittiläisen tutkimuksen mukaan 55% eurooppalaisista haluaa lopettaa kokonaan maahanmuuton islamilaisista maista. 20% halusi jatkaa sitä. Kantansa ilmaisseista siis 2/3-osaa halusi lopettaa koko maahanmuuton. Suomessa sisäministeriön teettämä tutkimus tuotti samansuuntaisia kansalaismielipiteitä. Toteuttaako edustuksellinen demokratia kansalaisten mielipidettä? Ei, poliittinen koneisto ei piittaa siitä. Se ajaa eri verukkeilla päinvastaista politiikkaa. Aikaisemmin EU järjesti mielellään kansanäänestyksiä asioista. Kun jossakin maassa kansa äänesti ”väärin”, kyseinen maa joutui ankaran painostuksen kohteeksi ja asiasta äänestettiin uudelleen kunnes saatiin ”oikea” tulos.
Tuolloin edustuksellinen koneisto ei edustanutkaan kansaa. Sillä oli oma käsityksensä siitä mihin Eurooppaa pitää viedä ja kansalaisten mielipiteellä ei ole siinä merkitystä. Asennehan oli aivan samanlainen kommunistisissa maissa Marxin ja Leninin oppien suhteen. Jos kansa asettui vastustamaan jotakin suuntaa, asiat ruhjottiin sen ylitse.
Ketä eurooppalainen edustuksellinen demokratia edustaa, jos ei kansalaisia? Taustalla oli ilmiselvästi jokin ryhmittymä, jonka intressejä toteutettiin ja jonka vaikutusvalta perustui rahaan. Olen aikaisemmin arvellut, että Euroopassa tuollaista tahoa edustaa European Round Table on Industrialists (ERT) eli eurooppalaisten yritysjohtajien järjestö. Siinä on n. 50 pääosin länsieurooppalaista yritysjohtajaa. Suomea järjestössä edustivat aikaisemmin Antti Herlin ja Jorma Ollila, jotka ovat laittaneet nyt edustajikseen Henrik Ehrnroothin ja Risto Siilasmaan. Jos joku tietää paremmin, kertokoon julki.
Tuollainen joukko ei voi suoraan ohjata Eurooppaa, kansalaiset eivät sellaista hallintoa hyväksyisi. Siksi se tarvitsee peitokseen ”demokraattisen” kulissin, jonka kansalaiset muka itse valitsevat. Nuo kulissithan toteuttavat taustalla olevien tahtoa – käytännössä piittaamatta kansalaisten mielipiteestä. Muuten on vaikea ymmärtää, miksi väestön valtaosan mielipiteestä ei välitetä päätöksenteossa. Maahanmuutto on vain yksi esimerkki tästä.
Sama rakennelma on myös Suomessa. Useita vuosia on ollut käytäntönä se, että hallitusohjelman keskeiset kohdat päätetään jossakin jo ennen vaaleja. Vaaleissa vain ratkaistaan, kuka saa toteuttaa sitä ohjelmaa ja käyttää valtaa omiensa ja lähipiirinsä hyväksi. Hyvä esimerkki tästä oli vuoden 2011 eduskuntavaalit.
Silloin pinnalla oli Kreikan ja muiden kriisimaiden tukijärjestelmät eli muut euromaat (vastoin nimenomaisia sopimuksia) takasivat niiden lainat, joilla pankkien riskit ja tappiot todellisuudessa siirrettiin veronmaksajien niskaan. Ennen vaaleja useat puolueet (persut, demarit, vasemmistoliitto, kristilliset,…) julkisesti ilmoittivat vastustavansa tukijärjestelmiä.
Vaalien tulos oli erikoinen, kun persut saivat jytkynsä. Oli vaikea saada kasaan hallitusta, joka toteuttaisi kriisimaiden tukipaketit. Persuille luvattiin, että saavat pari kertaa muodollisesti äänestää paketteja vastaan antaakseen äänestäjille kuvan lupaustensa pitämisestä. Syistä, jotka itse parhaiten tietävät, eivät lähteneet mukaan. Oli siis pakko koota Kataisen sekametelihallitus, jossa oli mukana puolueet kokoomuksesta kommunisteihin. Sen myötä demarit, vasemmistoliitto ja kristilliset käänsivät takkinsa ja tukivat eurotukipaketteja.
Monien keskeisten elinten poliitikot Suomessa eivät tunnu hallitsevan perusasioitakaan.. Vieläkin netistä löytyvällä videolla Jyrki Katainen innoissaan selittää, että Suomi tarvitsee 10 vuodessa 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Siis keskimäärin 180.000 vuodessa kymmenen vuoden ajan. Muistamme millaisen kaaoksen sai aikaan 30.000 maahanmuuttajaa yhtenä vuonna 2015. Kataisella ei ollut minkäänlaista käsitystä Suomen realiteeteista. Hän selvästi vain hoki muualta tuotettua puppua.
Edustuksellisen demokratian elimet ovat vain kulisseja joidenkin muiden vallankäytölle. Poliitikot ovat kuin teatterinäyttelijöitä. Kun joku menettää uskottavuutensa (Katainen, Stubb,…) heille keksitään jokin hienolta kalskahtava virka eurooppalaisessa koneistossa.
Tuota varjohallintoa pönkittää yhä keskittyneempi media. Yle on poliittisen koneiston käsissä. Vaikuttaa kuin esim. Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksessa olisi jokin oma agendansa, jota toteuttavat veronmaksajien rahoilla ja julistavat siihen puuttumisen olevan hyökkäys sananvapautta vastaan. Siis toimittajilla olisikin jokin jumalainen oikeus kertoa asioista omien lasiensa läpi – veronmaksajien rahoilla. Yksityisessä mediassa tällaisen propagandan lippulaiva on Sanomat ja erityisesti Helsingin Sanomat. Hassu sattuma, että nykyään Sanoman keskeinen vaikuttaja on – Antti Herlin.
Propaganda menettää tehonsa, jos oikeaa tietoa leviää esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Nyt ilmeisesti EU:n ja sisäministeriön toimesta painostetaan alan yrityksiä sensuroimaan väärin ajattelevia. Oikeuslaitos yrittää vaientaa myös kriitikkoja. Esimerkiksi maahanmuutto on poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluva asia. Kansalaiset voivat päättää asiasta vasta, jos saavat oikeaa tietoa asioista. Faktojen sensurointi on avoin hyökkäys demokratiaa vastaan.
Yhdeksi keinoksi kansalaisten mielipiteen esille saamiseksi on esitetty suorat kansanäänestykset. Niitä poliitikot ovat raivokkaasti vastustaneet. Kuulemma kansa on niin tyhmää, ettei se voi itse päättää asioista. Se äänestäisi väärin. Näin julistavat poliitikot, jotka ovat perusteellisesti sotkeneet asiat ja jotka mitä ilmeisimmin ovat lähinnä kulissinäyttelijöitä todellisille vallankäyttäjille.
Sveitsiläiset ovat tottuneet kansanäänestyksiin. Varmaan sellaiseen muutkin oppisivat. Mielenkiintoista on Trump ja Brexit maailmassa miettiä missä maissa tuo ajettu linja on murtunut? Britannia ja USA. Molemmissa vaalit ovat aika pitkälle henkilövaaleja, ehdokkaalla on oma vaalipiirinsä, jota edustaa. Hän ei voi paeta ryhmäkurin, puoluepäätösten ym. taakse. Siellä taitaa olla vielä jäljellä ripaus ”edustuksellisen demokratian” ajatuksesta. Mistä sitä saataisiin eurooppalaiseen politiikkaan? Nyt euforia demokratiasta on haipumassa ja demokratia tekee kuolemaa sen ydinalueillakin?
Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44