Blogi: Olli Pusa, su 07.05.2017 10:05

Demokratia tekee kuolemaa?

Vajaat 30 vuotta sitten lännessä elettiin euforisten tunnelmien vallassa. Neuvostoliitto ja kommunistinen blokki oli luhistunut. Demokratia oli voittanut. Uskottiin, että Venäjästäkin tulee aikaa myöten länsimainen demokratia. Todellisuudessa sen mafiamainen hallinto on vain omaksunut demokratian kulisseja ilman todellista muutosta. Useissa Lähi-Idän maissa nähtiin eri syistä sotia, joiden seurauksena niitä hallinneita hirmuhallitsijoita kaadettiin. Noihin maihin yritettiin istuttaa demokraattisia hallintoja.

Todellisuudessa esimerkiksi Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan islamilaisissa maissa tuollainen osoittautui epärealistiseksi haihatteluksi. Niissä maissa osoittautui valittavina oleviksi hallintomalleiksi sotilasdiktatuuri tai islamilainen hallinto. Hyvä esimerkki tästä on Egypti. Kolmas malli oli sekasortoiset sisällissodat. Tuon asian oli oivaltanut jo Turkin johtaja Kemal Ataturk sata vuotta sitten. Uusiessaan Turkkia hän määritti armeijan tehtäväksi varmistaa demokratia ja uudistukset. Nyt armeija on ajautunut sivuun ja maa luisuu islamilaiseksi valtioksi.

Euroopan, USA:n ja joidenkin henkisesti lähipiiriin kuuluvien maiden lisäksi demokratiaksi voi laskea ehkä Intian. Sitä kutsutaan maailman suurimmaksi demokratiaksi. Mutta muualla maailmassa demokratia on ajautumassa yhä ahtaammalle.

Entä mikä on demokratian tila lännessä? Otetaan esimerkki Suomesta. Vielä reilut 100 vuotta sitten Suomen hallintomalli on säätyvaltiopäivät. Eri säädyt saivat valita tietyn määrän edustajiaan valtiopäiville. Valta oli toki rajallista. Se oli ollut hyväksytty legitiimi hallintomalli monta vuosisataa. Viime vuosisadan alussa kuitenkin huomattiin, että järjestelmä ei kyennyt ratkomaan ajan ongelmia. Siellä ei ollut edustusta esimerkiksi kasvavalla työväestöllä. Tuo järjestelmä oli pakko uusia ja tilalle luotiin edustuksellinen demokratia. Sen edustajilla oli alkuaikoina selvä käsitys keitä he edustivat ja järjestelmä toimi kohtalaisen hyvin vuosikymmeniä. Sen tehtävänähän oli edistää edustettavien etuja. Sanomalehdistö oli kohtalaisen monipuolinen ja eri suunnilla oli omat julkaisunsa. Ne kertoivat asioista ja samalla vahtivat toistensa toimintaa.


En missä ollaan nyt? Edustaako edustuksellinen demokratia äänestäjiensä etuja? Kytkös edustajan ja edustettavien välillä on huomattavasti heikompi kuin aikaisemmin. Valittavaksi tuleva ei useinkaan tiedä ketä hän edustaa. Hän on jonkin puolueen listalla yksi nimi, jolle mediajulkisuus on ratkaisevaa valinnan kannalta. Valintatavan vuoksi hän myös on riippuvainen puolueesta, rahoittajista ja mediasuhteista. Pitää äänestää mitä puolue määrää, oli sitten luvannut äänestäjilleen mitä tahansa.

Kuinka paljon poliittinen päätöksenteko sitten heijastaa kansalaisten mielipidettä ja toiveita? Heidän etujensa valvojiksi ja toteuttajiksihan edustajat valitaan? Erittäin hyvä esimerkki tästä tilanteesta on ns. maahanmuutto. Brittiläisen tutkimuksen mukaan 55% eurooppalaisista haluaa lopettaa kokonaan maahanmuuton islamilaisista maista. 20% halusi jatkaa sitä. Kantansa ilmaisseista siis 2/3-osaa halusi lopettaa koko maahanmuuton. Suomessa sisäministeriön teettämä tutkimus tuotti samansuuntaisia kansalaismielipiteitä. Toteuttaako edustuksellinen demokratia kansalaisten mielipidettä? Ei, poliittinen koneisto ei piittaa siitä. Se ajaa eri verukkeilla päinvastaista politiikkaa. Aikaisemmin EU järjesti mielellään kansanäänestyksiä asioista. Kun jossakin maassa kansa äänesti ”väärin”, kyseinen maa joutui ankaran painostuksen kohteeksi ja asiasta äänestettiin uudelleen kunnes saatiin ”oikea” tulos.

Tuolloin edustuksellinen koneisto ei edustanutkaan kansaa. Sillä oli oma käsityksensä siitä mihin Eurooppaa pitää viedä ja kansalaisten mielipiteellä ei ole siinä merkitystä. Asennehan oli aivan samanlainen kommunistisissa maissa Marxin ja Leninin oppien suhteen. Jos kansa asettui vastustamaan jotakin suuntaa, asiat ruhjottiin sen ylitse.

Ketä eurooppalainen edustuksellinen demokratia edustaa, jos ei kansalaisia? Taustalla oli ilmiselvästi jokin ryhmittymä, jonka intressejä toteutettiin ja jonka vaikutusvalta perustui rahaan. Olen aikaisemmin arvellut, että Euroopassa tuollaista tahoa edustaa European Round Table on Industrialists (ERT) eli eurooppalaisten yritysjohtajien järjestö. Siinä on n. 50 pääosin länsieurooppalaista yritysjohtajaa. Suomea järjestössä edustivat aikaisemmin Antti Herlin ja Jorma Ollila, jotka ovat laittaneet nyt edustajikseen Henrik Ehrnroothin ja Risto Siilasmaan. Jos joku tietää paremmin, kertokoon julki.

Tuollainen joukko ei voi suoraan ohjata Eurooppaa, kansalaiset eivät sellaista hallintoa hyväksyisi. Siksi se tarvitsee peitokseen ”demokraattisen” kulissin, jonka kansalaiset muka itse valitsevat. Nuo kulissithan toteuttavat taustalla olevien tahtoa – käytännössä piittaamatta kansalaisten mielipiteestä. Muuten on vaikea ymmärtää, miksi väestön valtaosan mielipiteestä ei välitetä päätöksenteossa. Maahanmuutto on vain yksi esimerkki tästä.

Sama rakennelma on myös Suomessa. Useita vuosia on ollut käytäntönä se, että hallitusohjelman keskeiset kohdat päätetään jossakin jo ennen vaaleja. Vaaleissa vain ratkaistaan, kuka saa toteuttaa sitä ohjelmaa ja käyttää valtaa omiensa ja lähipiirinsä hyväksi. Hyvä esimerkki tästä oli vuoden 2011 eduskuntavaalit.

Silloin pinnalla oli Kreikan ja muiden kriisimaiden tukijärjestelmät eli muut euromaat (vastoin nimenomaisia sopimuksia) takasivat niiden lainat, joilla pankkien riskit ja tappiot todellisuudessa siirrettiin veronmaksajien niskaan. Ennen vaaleja useat puolueet (persut, demarit, vasemmistoliitto, kristilliset,…) julkisesti ilmoittivat vastustavansa tukijärjestelmiä.

Vaalien tulos oli erikoinen, kun persut saivat jytkynsä. Oli vaikea saada kasaan hallitusta, joka toteuttaisi kriisimaiden tukipaketit. Persuille luvattiin, että saavat pari kertaa muodollisesti äänestää paketteja vastaan antaakseen äänestäjille kuvan lupaustensa pitämisestä. Syistä, jotka itse parhaiten tietävät, eivät lähteneet mukaan. Oli siis pakko koota Kataisen sekametelihallitus, jossa oli mukana puolueet kokoomuksesta kommunisteihin. Sen myötä demarit, vasemmistoliitto ja kristilliset käänsivät takkinsa ja tukivat eurotukipaketteja.

Monien keskeisten elinten poliitikot Suomessa eivät tunnu hallitsevan perusasioitakaan.. Vieläkin netistä löytyvällä videolla Jyrki Katainen innoissaan selittää, että Suomi tarvitsee 10 vuodessa 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Siis keskimäärin 180.000 vuodessa kymmenen vuoden ajan. Muistamme millaisen kaaoksen sai aikaan 30.000 maahanmuuttajaa yhtenä vuonna 2015. Kataisella ei ollut minkäänlaista käsitystä Suomen realiteeteista. Hän selvästi vain hoki muualta tuotettua puppua.

Edustuksellisen demokratian elimet ovat vain kulisseja joidenkin muiden vallankäytölle. Poliitikot ovat kuin teatterinäyttelijöitä. Kun joku menettää uskottavuutensa (Katainen, Stubb,…) heille keksitään jokin hienolta kalskahtava virka eurooppalaisessa koneistossa.

Tuota varjohallintoa pönkittää yhä keskittyneempi media. Yle on poliittisen koneiston käsissä. Vaikuttaa kuin esim. Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksessa olisi jokin oma agendansa, jota toteuttavat veronmaksajien rahoilla ja julistavat siihen puuttumisen olevan hyökkäys sananvapautta vastaan. Siis toimittajilla olisikin jokin jumalainen oikeus kertoa asioista omien lasiensa läpi – veronmaksajien rahoilla. Yksityisessä mediassa tällaisen propagandan lippulaiva on Sanomat ja erityisesti Helsingin Sanomat. Hassu sattuma, että nykyään Sanoman keskeinen vaikuttaja on – Antti Herlin.

Propaganda menettää tehonsa, jos oikeaa tietoa leviää esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Nyt ilmeisesti EU:n ja sisäministeriön toimesta painostetaan alan yrityksiä sensuroimaan väärin ajattelevia. Oikeuslaitos yrittää vaientaa myös kriitikkoja. Esimerkiksi maahanmuutto on poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluva asia. Kansalaiset voivat päättää asiasta vasta, jos saavat oikeaa tietoa asioista. Faktojen sensurointi on avoin hyökkäys demokratiaa vastaan.

Yhdeksi keinoksi kansalaisten mielipiteen esille saamiseksi on esitetty suorat kansanäänestykset. Niitä poliitikot ovat raivokkaasti vastustaneet. Kuulemma kansa on niin tyhmää, ettei se voi itse päättää asioista. Se äänestäisi väärin. Näin julistavat poliitikot, jotka ovat perusteellisesti sotkeneet asiat ja jotka mitä ilmeisimmin ovat lähinnä kulissinäyttelijöitä todellisille vallankäyttäjille.

Sveitsiläiset ovat tottuneet kansanäänestyksiin. Varmaan sellaiseen muutkin oppisivat. Mielenkiintoista on Trump ja Brexit maailmassa miettiä missä maissa tuo ajettu linja on murtunut? Britannia ja USA. Molemmissa vaalit ovat aika pitkälle henkilövaaleja, ehdokkaalla on oma vaalipiirinsä, jota edustaa. Hän ei voi paeta ryhmäkurin, puoluepäätösten ym. taakse. Siellä taitaa olla vielä jäljellä ripaus ”edustuksellisen demokratian” ajatuksesta. Mistä sitä saataisiin eurooppalaiseen politiikkaan? Nyt euforia demokratiasta on haipumassa ja demokratia tekee kuolemaa sen ydinalueillakin?
 

Olli Pusa su 07.05. 10:05

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Islaminuskoiset eivät sopeudu

su 19.05. 21:43

Kokoomuksen ristiretki sananvapautta vastaan

pe 17.05. 23:40

Hitto kun se ei uppoa!

su 05.05. 18:26

Hyville selittelijöille paikkoja tarjolla

su 28.04. 22:34

Eduskuntavaalien jälkeen

ke 24.04. 13:56

Seuraava maahanmuuttaja-aalto tulee jo kesällä?

to 11.04. 13:09

Maahanmuutto hulluuden lajina?

ma 08.04. 17:33

Hesari ja vaalivaikuttaminen

ma 01.04. 17:07

Yle ja uusstalinismi

su 31.03. 13:38

Maahanmuuton kustannukset

la 30.03. 13:45

blogit

Vieraskynä

Maahanmuuttoahdistus koskettaa monia suomalaisia

to 23.05.2019 01:36

Juha Ahvio

Europarlamenttivaalit 2019 ovat "kaikkien aikojen mullistavimmat EU-vaalit"

la 25.05.2019 20:25

Professorin Ajatuksia

ISIS-vaimojen ja muiden ihmisoikeudet

la 25.05.2019 20:21

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Suomelle tärkeät europarlamenttivaalit

to 09.05.2019 22:08

Petteri Hiienkoski

Arkkipiispan tuella sananvapautta vastaan

la 18.05.2019 16:09

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Euvostoliiton purkaminen alkaa vihdoinkin!

ke 01.05.2019 16:15

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kansallismielisten vietävä ympäristöagenda vihreiltä

ti 14.05.2019 23:15

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

KGB ja sen mustien operaatioiden "jatkot" EU-vaaleissa

la 25.05.2019 20:24

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailman muovin kierrätys totaalikaaoksessa Uusi raporttini julki Lontoossa

ke 15.05.2019 20:55

Heikki Porkka

Ennusteita ja kohunpoikasia maahanmuuttopolitiikan liepeiltä

la 25.05.2019 11:15

Tapio Puolimatka

Setan kunniarotta-antipalkinto ja itävaltalainen rottaruno

ti 21.05.2019 23:38

Olli Pusa

Islaminuskoiset eivät sopeudu

su 19.05.2019 21:43

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

Lipponen ja Rönnholm venäläisten juoksupoikina

la 25.05.2019 21:34

Jessica Vahtera

Feministinen hallitus täysin tasa-arvoton

pe 24.05.2019 15:56

Pauli Vahtera

SDP valehtelijoiden klubi

pe 03.05.2019 21:34

Timo Vihavainen

Neuvostoihminen

la 25.05.2019 20:22

Matti Viren

Kumoaako ilmaston muutos kaikki lait?

pe 24.05.2019 01:25