Venäjän hybridihyökkäys Suomea vastaan eri tavoin alkaen putkien katkomisesta ja rajan levottomuuksista alkaa kulminoitua. Suomessa ajateltiin, että Naton jäsenyys on ratkaiseva irtiotto vanhaan neukkulan ja Venäjän kiristysotteeseen. Pelissä on kuitenkin vielä yksi mutka: Suomen oman päätöksenteon jarrut. Meillä ei ole koskaan tehty pesänselvitystä Neuvostoliiton aikaan, lustraatiota kuten sitä jossakin kutsutaan. Vanhat vaikutusverkostot jäivät siivoamatta. Kun Suomi torjuu Venäjän hybridihyökkäystä, samaan aikaan innokas joukko Venäjän ystäviä taistelee raivokkaasti vastaan.

Yksi läpikotaisimmin kommunistien käsiin joutunut yhteiskunnan alue oli oikeuslaitos. Siellä tosiasiassa suurta vaikutusvaltaa käytti kommunistien lakimiesjärjestö DEMLA. Se nojautui voimakkaasti Neuvostoliittoon, oli jäsen Suomi-Neuvostoliitto seurassa sekä Rauhanpuolustajissa ym. Sen jäseniä olivat yhteen aikaan useimmat keskeiset oikeushallinnon virkailijat, erityisesti Tarja Halosen kaudella.

Suhdetta Neuvostoliittoon kuvastaa kohdat yhdistyksen omassa historiikissa. Sen taloutta hoiti kommunisti nimeltä Helge Rontu. Yhdistyksen historiikissa entinen puheenjohtaja Hannu Takala muistelee 1980-luvun aikaa seuraavasti:

"Aktiivikauteni Demlan johtokuntaa eivät valinneet jäsenet vaan kyllä se tapahtui merkittävimmissä poliittisissa ympyröissä. Näissä henkilövalinnoissa ongelmia aiheutti kommunistien hajaannus ja se, että keskusta ei tarkoittanut yksin yhtä puoluetta. Itse tulin pj:ksi siksi, että silloin oli demarien vuoro ja jossakin oli tykätty, että se olen minä. Kun kansanrintama sittemmin kariutui yleispoliittisena

ratkaisuna, monet meistä ajattelivat, että Demlalla ei ole tulevaisuutta. "

"Demlan talous jäi johtokuntakautenakin minulle jotenkin hämäräksi. Helge Rontu hoiti sen suvereenisti. Itse uskoin, että Demla oli Helgelle henkilökohtaisesti niin tärkeä, että hän laittoi siihen paljon omaa rahaansa. Jäsenmaksuthan kertyivät yllättävän hyvin ja luulen Helgen maksaneen niitä. Yhdistyksen perustalous

rakentui jäsenmaksuille. Demlalla kuitenkin oli yhtä ja toista Toimintaa, jonka rahoitus tuli muualta, mm. sellaisia ystävyysseuroja joiden oletan saaneen tukea Tehtaankadulta. Seuran menot osittain hoituivat sillä, että aktiivit käyttivät työpaikkojensa etuja."

Siis omassa kotisivuillaan julkaistussa historiikissa DEMLA:n aktiivit arvelevat, että seura todellisuudessa sai rahoitusta Neuvostoliiton suurlähetystöstä Tehtaankadulta. Sellaista rahaa jakoi Neuvostoliitossa mahtava KGB. Sama KGB on edelleen vallassa Venäjällä - nimeään ja organisaatiotaan toki hieman vaihtaneena. Venäjän nykyinen presidentti Putin on entinen KGB;n upseeri ja sama tausta on useilla hänen lähipiirissään. Ja monet Suomessa vaikutusvaltaisessa asemassa olevat juristit pitävät ilmeisesti tätä "Tehtaankadun rahoituksella" pyörinyttä järjestöä henkisenä kotinaan?

Enää DEMLA:n jäsenet eivät ainakaan avoimesti aja kommunismia, vaan "ihmisoikeuksia". Esimerkki tällaisesta on DEMLA:n entinen puheenjohtaja Martin Scheinin, joka toimi myös kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenenä. Nykyään hän on aktiivisesti häivyttänyt ansioitaan kommunistisessa liikkeessä ja julistaa ihmisoikeuksia ja olevansa lähinnä vihreä.

DEMLA:n jäsenet saivat erityisesti Tarja Halosen aikana lisää valtaa nimityspolitiikan kautta: oikeuskanslerina, valtakunnansyyttäjänä, Korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä,... Ulkopuolisesta vaikuttaa kuin tuo joukko olisi pystynyt ajoittain pyörittämään erilaisia johtavia oikeushallinnon virkoja keskenään.

Miten tämä tausta liittyy nyt esillä olevaan Venäjän hybridihyökkäykseen? Siten että monet näkyvät DEMLA:n aktiivit ovat lainsäädäntöön laitettujen miinojen taustalla ja ne ovat estäneet Suomen mahdollisuuksia puolustautua tuollaiselta hyökkäykseltä. Viime vuonna noita pykäliä korjattiin raivokkaasta vastustuksesta huolimatta.

Nyt Suomen mahdollisuutta torjua Venäjän hybridihyökkäys on vastustanut mm. edellä mainittu Martin Scheinin- taas ihmisoikeusselityksillä. Nyt mediasta tihkuu tietoja siitä, että Venäjän hyökkäyksen torjunta on pysähdyksissä siksi, että apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vastustaa toimia.

Taas törmätään mielenkiintoiseen kysymykseen. Mikko Puumalaista väitetään lukuisissa lähteissä DEMLA:n aktiiviksi. En tunne taustoja tarkemmin. Hän on edennyt viroissa kuitenkin tavalla, joka istuisi DEMLA:n profiiliin. Hän on myös herättänyt huomiota erikoisilla ja kritisoiduilla kannanotoillaan. Hän mm. käytännössä ajoi suvivirren kieltämistä koulujen kevätjuhlista. Onko tilanne nyt sellainen, että DEMLA-taustainen apulaisoikeuskansleri sabotoi DEMLA-henkisillä ihmisoikeustulkinnoillaan Suomen puolustautumista Venäjän hybridihyökkäystä vastaan? Missä luuraa oikeuskansleri Pöyry?

Tällainen kummajainen on jäänyt siivoamatta paljolti porvarillisesti ajattelevien poliitikkojen naiviuden ja saamattomuuden vuoksi. Nouseeko se nyt esiin Suomen kriittisenä ajankohtana?
 

16:08

Terhi Toivonen

Ylen tiedot: Apulaisoikeuskansleri tyrmää hallituksen uudet rajoitustoimet

Apulaisoikeuskansleri on pysäyttänyt itärajan rajoitustoimia kiristäneen hallituksen esityksen, koska siinä ei olisi riittävästi turvattu mahdollisuutta hakea turvapaikkaa.

Ylelle kerrotaan oikeuskanslerinvirastosta, että apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on arvioinut laillisuusvalvonnan näkökulmasta tänään toimitetun sisäministeriön esityksen päätösluonnoksen, muistioluonnoksen ja salassa pidettävän muistion.

Puumalaisen mukaan asiakirjojen perusteella ehdotetun sisältöisen päätöksen jatkovalmisteluun ei ole oikeudellisia edellytyksiä.

Asiakirjat eivät sisällä riittäviä takeita sille, että päätöksellä säilytettäisiin perustuslaissa, EU:n oikeudessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa turvattu aito ja tehokas mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua.

Toistaiseksi on epäselvää, mitä sisäministeriön esityksessä esitettiin, mikä ei täyttänyt edellä mainittuja lakeja ja sopimuksia.

Olisiko esimerkiksi koko itärajan rajanylityspaikkojen sulkeminen ja turvapaikkahaun keskittäminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle ollut käytännössä este turvapaikkahakemuksen jättämiselle.

Sisäministeriö tulee todennäköisesti vielä muokkaamaan esitystä ja sen perusteluja, jotta se täyttää lain vaatimukset.