Eri tahoilta (mm. EVA) ajetaan innolla eläkeindeksin leikkausta hallitusneuvotteluissa. Loppuvaalikaudeksi luovuttaisiin indeksikorotuksista, mistä tulisi suuruusluokkaa 5% oleva leikkaus eläkkeiden tasoon. Sitä ei korvattaisi jatkossa ja se jäisi pysyväksi. Päinvastoin indeksikorotuksia heikennettäisiin jatkossakin. Erityisen tuhoisaa se olisi vanhoiksi eläneille ja pitkään eläkkeellä olleille, erityisesti vanhaksi eläville pienipalkkaisille naisille.

Mitä sillä sitten saavutettaisiin? Seuraavassa hyvin karkeaa laskentaa asian suuruusluokasta. Oletetaan, että eläkkeitä leikataan miljardilla. Se olisi leikkauksena suuri, n. 3% työeläkemenoista, Siitä 600 miljoonaa koskee yksityistä eläkejärjestelmää ja 40% julkisia. Julkiset oletetaan kahteen osaan: 200 miljoonaa Kevan eläkkeitä ja 200 miljoonaa valtion eläkkeitä.

Laskelmissa keskeinen tekijä on verotus ja siinä eläkkeiden verotuksen marginaaliprosentti. Se on suurissa eläkkeissä hyvin suuri, mutta kohtuullisen pienissä eläkkeissä nyt suuruusluokkaa 45%. Oletetaan, että tuon miljardin marginaaliveroprosentti olisi 40%.

Yksityisen sektorin 600 miljoonan euron eläkkeistä yhteiskunnalta jää saamatta verotuloja 240 miljoonaa. Toisaalta sekä Kevan että valtion osalta jää maksamatta 200 miljoonaa eläkkeitä. Se ei suinkaan ole nettosäästö, koska molemmista olisi pidätetty veroa 80 miljoonaa ja nettomeno kummassakin olisi siis 120 miljoonaa. Yhteensä julkisen sektorin säästö olisi siis 240 miljoonaa – eli saman verran kuin menetys yksityisen sektorin verotuloissa. Valtion talouden kannalta tempusta ei olisi mitään hyötyä. Lukuja voi toki tarkentaa, mutta suuruusluokka ei muutu.

Entä muut seuraukset? Yksityisen sektorin osalta maksetaan edelleen eläkemaksut eläkelaitoksille ja samoin Kevalle. Noista maksuistahan eivät päätä valtion virkailijat vaan eläkeyhtiöt tai Kevan hallinto. Niihin kertyisi siis lähes 800 miljoonaa euroa lisää rahaa eläkemaksujen muodossa.

Eläkkeiden leikkaaminen kutistaa eläkeläisten kulutuskysyntää miljardilla. Samalla se lisää tarvetta sosiaaliturvan käytölle. Eläkeläisillä hyvin suuri osa tuloista käytetään kulutuskysyntään, jolloin se tuottaa eri tavoin verotuloja valtiolle. Indeksien leikkaaminen siis heikentää kansantalouden kehitystä ja kasvattaa sitä kautta valtion velkaantumista. Toki eläkemaksut kertyvät edelleen eläkelaitoksiin, mutta ne sijoittavat varat kansainvälisille arvopaperimarkkinoille ”viilentäen mukavasti” Suomen taloutta.

Entä jos eläkelaitokset pakotetaan alentamaan eläkemaksuja? Kiertyisikö rahat sitä kautta valtion kassaan? Yksityisen sektorin 600 miljoonan aleneminen eläkemaksuissa varmaan parantaisi yritysten asemaa. Mihin sitten raha käytettäisiin? Ajankohta huomioon ottaen varmaan osa rahoista käytettäisiin työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Tuskin rakentaa sopua maahan, jos rahat siihen otetaan eläkeläisiltä. Toisaalta merkittävä osa säästöstä jäisi yrityksiin, jotka parantaisivat kannattavuuttaan, osa jaetaan omistajille osinkoina ja osa piilotetaan verottajalta. Tuskin Suomen talouteen tulisi 600 miljoonan veroinen ruiske korvaamaan eläkeläisten kulutuskysynnän laskua. Valtion verotuloja alentava vaikutus on merkittävä. Kuntien pienemmän eläkemaksun osalta voisi olettaa, että eläkemaksun aleneminen parantaa enemmän julkista taloutta.

Lopputuloksena: mitä merkittävää valtion taloutta parantavaa tuolla saavutetaan? Nettovaikutus on vähäinen ja sillä luodaan pysyviä ongelmia tulevaisuudessa. Miksi tuollaista hanketta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn?