A-Studiossa emeritusprofessori Martti Koskenniemi pohti Itärajan sulkemiseen liittyvää ongelmatiikkaa. Hän myönsi, että lainsäädäntö jättää paljon tilaa tulkinnanvaraisuudelle. Edelleen ei ole ennakkomekanismia, korkeintaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antaa jälkikäteen tuomion asiasta.

Miksi tuollaista kauhistellaan nyt itärajan kysymyksiin liittyvissä asioissa? Onko kyse juristien yrityksestä esiintyä oikeaoppisina ulkomaisten kollegojen silmissä vai käytetäänkö ihmisoikeusargumenttia vain tekosyynä ajaa jotakin politiikkaa?

Aivan yhtä hyvin ihmisoikeusargumenttia voi käyttää siinä, että maahan lasketut turvapaikanhakijat raiskaavat, ryöstävät ja murhaavat suomalaisia. Edelleen ihmisoikeusasioihin liittyy myös kysymys sananvapaudesta. Sen nimissä Suomessa on yritetty vaientaa joihinkin poliittisiin kysymyksiin kantaa ottaneita suomalaisia. Ei taida olla vieras aihe apulaisoikeuskansleri Puumalaisellekaan?

Onko siis teoreettisesti mahdollinen tuomio EIT:ssä jotenkin maailmaa mullistava asia? Oheisen uutisen mukaan Suomi on saanut EIT:ltä yhteensä 74 langettavaa päätöstä. Kun esimerkiksi kansalaisten mielipiteitä on vaiennettu, ei siinä ole paljoa pohdittu EIT: tuomioita.

Pelottelu EIT:n tuomiolla on siis tosiasiassa poliittista bluffia. Joka itärajan hybridihyökkäyksen torjunnan sabotoinnissa on nostettu esiin.

Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomio­istuimelta 74 langettavaa päätöstä – Tiellä sananvapauteen