Pääsiäinen on aina ollut kristikunnan suurin juhla, koska pääsiäisen tapahtumiin tiivistyvät Pyhässä Raamatussa ilmoitetun pelastushistorian ja kristologian keskeisimmät todellisuudet. Nämä todellisuudet perustuvat siihen, mitä Jumalan Pyhän Hengen inspiroima erityinen sanallinen ilmoitus, Raamattu, ilmoittaa Jeesuksen Kristuksen persoonasta ja Hänen työstään meidän puolestamme ja hyväksemme.
Raamatullisen ilmoituksen kristologiset ydintotuudet opettaa meille – kuten on opettanut suomalaisille esi-isillemme jo 1600–1700-luvuilta alkaen – nyt pääsiäisenä 2021 yhä edelleen pätevällä tavalla Upsalan arkkipiispa Olaus Svebiliuksen (1624–1700) vuodelta 1689 oleva ja vuonna 1745 suomeksi käännetty Lutherin Vähän katekismuksen yksinkertainen selitys, jonka kohtia seuraavassa lainaan Lauri Koskenniemen toimittaman ja vuonna 1995 julkaistun käännöksen mukaisesti.
Katekismusselityksensä ”Toinen uskonkohta: Jumalan Poika ja lunastus” -osassa, kohdissa 32–68, Svebilius opettaa seuraavasti.
- Kuka Jumalan Poika on? Jumalan Poika on jumaluuden toinen persoona, Isästä ennen aikojen alkua syntynyt, joka tuli ihmiseksi ja syntyi Neitsyt Mariasta, Miika 5:1; Jes. 7:14.
- Mitkä hyvät teot Jumalan Poika on tehnyt meille? Hän on lunastanut ja vapauttanut meidät kaikista synneistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta, 1. Joh. 1:7; Hoos. 13:14.
- Millä hän lunasti meidät? Ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä, kalliilla verellään, 1. Piet.1:18, 19.
- Mitä muuta hyvää hän on vielä meille tehnyt? Hän on myös täydellisellä kuuliaisuudellaan kaikin puolin täyttänyt lain meidän puolestamme, Gal. 4:4–5; Matt. 5:17.
- Mikä hänen nimensä on tässä uskonkohdassa? Jeesus Kristus, 1. Kor.3:11; Hepr. 13:8.
- Mitä hepreankielinen sana Jeesus merkitsee? Vapahtajaa, sillä hän vapahtaa kansansa synnistä, Matt. 1:20–21.
- Mitä kreikankielinen sana Kristus merkitsee? Voideltua, sillä hän on ihmisluontonsa puolesta voideltu riemun öljyllä, Pyhällä Hengellä ja voimalla, Ps. 45:8; Apt. 10:38.
- Montako luontoa Kristuksessa on? Kaksi: jumalallinen ja inhimillinen.
- Onko Kristuksessa siis kaksi persoonaa? Jeesus Kristus, tosi Jumala ja tosi ihminen, on yksi persoona. Nämä kaksi luontoa ovat näet Kristuksen persoonassa niin yhtyneinä kuin ruumis ja sielu ihmisessä. Nämä Kristuksen kaksi luontoa ovat erottamattomasti yhtyneinä iankaikkisesti.
- Miksi Kristuksen piti olla Jumala ja ihminen? Kristuksen piti olla ihminen, että hän voisi kärsiä ja kuolla. Hänen piti olla tosi Jumala, koska pelkkä ihminen ei voinut sovittaa syntejä, ei ottaa pois Jumalan vihaa ja lain kirousta eikä voittaa kuolemaa, Perkelettä ja helvettiä, Ps. 49:8–9; Room. 8:3.
- Mihin toimiin eli virkoihin Jeesus on voideltu? Profeetaksi, Ylimmäiseksi papiksi ja Kuninkaaksi.
- Miksi häntä sanotaan Profeetaksi? Hän on ilmoittanut ja julistanut meille taivaallisen Isänsä tahdon ja suunnitelman meidän pelastukseksemme, 5. Moos. 18:18; Joh. 1:18.
- Miksi häntä sanotaan Ylimmäiseksi papiksi? Siksi, että hän kerran on uhrannut itsensä syntiemme sovitukseksi ja joka päivä puhuu Isälle meidän puolestamme, Hepr. 9:28; Room. 8:34.
- Mikä on hänen kuninkaallinen virkansa? Hän ei hallitse vain kaikkea taivaassa ja maassa, vaan erityisesti myös Siionissa, siis hänen armonsa valtakunnassa ja kristillisessä seurakunnassa. Hänellä on myös taivaallinen kirkkauden valtakuntansa, Ps. 8:7; Ps. 2:6 ja Ps. 110:1.
- Miksi sanot: Minä uskon, että Jeesus on minun Herrani, joka lunasti minut? Siksi, että uskon asioissa en päätä enkä arvioi oman pimeän järkeni mukaisesti, vaan yksinkertaisesti uskon ja omistan omakseni Kristuksen kaikkia koskevan lunastuksen varmasti vakuuttuneena siitä, että hän on lunastanut minutkin, saattanut Perkeleen vallasta Jumalan luo, kuolemasta elämään, synnistä vanhurskauteen, Gal. 3:11.
- Mitä meidän on vielä otettava huomioon Kristuksesta? Kristuksen alennus ja korottaminen.
- Mikä oli Kristuksen alennus? Hänen halpa tilansa, jossa hän orjan muodossa näkyi täällä maan päällä. Tähän kätkeytyneenä hän ei aina vaikuttanut siinä jumaluuden voimassa ja kirkkaudessa, jonka hän oli ihmisyytensä puolesta saanut. Näin tapahtui vain hyvin harvoin hänen tekemissään ihmeteoissa silloin, kun hän tahtoi ja näki tarpeelliseksi, Fil. 2:7; Joh. 2:11.
- Kuinka kauan hänen alennuksensa kesti? Hänen sikiämisestään ja syntymästään hänen helvettiin astumiseensa asti.
- Mikä kuuluu hänen alennuksen tilaansa? Hänen sikiämisensä sekä hänen vähäpätöisenä ja halveksittuna pidetty syntymänsä, hänen kärsimisensä, kuolemansa ja hautaamisensa, samoin myös hänen ympärileikkaamisensa, köyhyytensä, pako Egyptiin, hänen kasteensa, kiusauksensa, hänen vainoamisensa ja muu sellainen.
- Kenestä Kristus sikisi? Pyhästä Hengestä, hänen ihmeellisestä vaikutuksestaan Neitsyt Marian kohdussa, ilman syntiä ja ilman miestä, Luuk. 1:35; Matt. 1:20.
- Kenestä hän on syntynyt? Neitsyt Mariasta, joka oli neitsyt sekä ennen synnyttämistä että sen jälkeen, Luuk. 2:7.
- Kenen hallituskaudella häntä piinattiin ja hänet ristiinnaulittiin? Pontius Pilatuksen. Keisarillisena ja pakanallisena tuomarina hän langetti Jeesukselle kuolemantuomion. Tämä mainitaan Apostolisessa uskontunnustuksessa siksi, että vahvistettaisiin Kristuksen kärsimisen historiallinen totuus ja sen ennustuksen täyttyminen, että valtikka oli siirtynyt pois Juudalta, 1. Moos. 49:10; 1. Tim. 6:13.
- Mitä me tunnustamme Kristuksen kärsimisestä ja ristiinnaulitsemisesta? Hän on todellisesti sekä sielussaan että ruumiissaan kärsinyt meidän syntiemme tähden. Hän on ollut ristillä Jumalan hylkäämä ja kärsinyt meidän edestämme kirouksen ja helvetin ahdistuksen, Jes. 53:4–6; Matt. 27:46.
- Kuinka Jeesus kuoli? Kun hän oli kovan vaivan kärsinyt, hän antoi ristillä henkensä, hän kuoli todellisesti ja ansaitsi kuolemallaan meille elämän ja autuuden, Joh. 19:30.
- Miksi Kristus haudattiin? Siksi, että hänet havaittaisiin todellisesti kuolleeksi ja että hän hautaamisellaan pyhittäisi meidän hautamme lepokammioksi, Jes. 57:2.
- Mikä on Kristuksen korottaminen? Se tila, johon Kristus ihmisyytensä puolesta on korotettu jumaluutensa valtaistuimelle käyttämään suurta voimaansa ja kirkkauttaan Isän ja Pyhän Hengen kanssa, Ps. 68:19.
- Mitä Kristuksen korottamiseen kuuluu? Sen jälkeen kun Kristus oli jälleen omasta voimastaan tullut eläväksi ja sielu oli yhdistynyt ruumiiseen, hän ensiksi astui alas helvettiin, sen jälkeen nousi kuolleista, astui ylös taivaaseen, istuu nyt Isän oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, 1. Piet. 3:18; Joh. 10:18 ja Room. 14:9.
- Miksi Kristus astui alas helvettiin? Osoittaakseen julkisesti, että hän oli musertanut rikki käärmeen pään sekä voittanut Perkeleen ja koko helvetin voiman, Kol. 2:15; 1. Kor. 15:55 ja Hoos. 13:14.
- Mikä on Kristuksen ylösnousemus? Hän nousi kuolleista ja tuli haudasta elävänä, ruumis kirkastettuna.
- Milloin se tapahtui? Kolmantena päivänä hänen kuolemansa jälkeen. Se oli sunnuntai, jota me sanomme pääsiäispäiväksi, Luuk. 24:46; 1. Kor. 15:4.
- Mikä on Kristuksen taivaaseenastuminen? Neljäntenäkymmenentenä päivänä ylösnousemisensa jälkeen Kristus nousi silmin nähtävällä tavalla Öljymäeltä taivaaseen. Näin hän erottautui näkyvästä olemuksestaan ja maanpäällisestä kanssakäymisestään, Apt. 1:9; Luuk. 24:51.
- Onko hän siis nyt luonamme täällä maan päällä? Hän on. Näkymättömällä tavalla Jeesus on meidän kanssamme joka päivä maailman loppuun asti, Matt. 28:20.
- Mitä merkitsee istuminen Isän Jumalan oikealla puolella? Kristus hallitsee ihmisyytensä puolesta kaikkia luotuja taivaassa ja maassa nyt ja iankaikkisesti Isän ja Pyhän Hengen kanssa kirkkaudessa, Ps. 110:1; Ef. 1:20–21 ja Ef. 4:10.
- Kuinka Kristus tulee tuomiolle? Hän tulee silmin nähtävällä tavalla taivaan pilvissä suuressa voimassa ja kunniassa pyhät enkelit kanssaan tuomitsemaan kaikkia kansoja, sekä silloin elossa olevia että kaikkia kuolleita hamasta maailman alusta, Apt. 1:11; Matt. 25:31.
- Minkä tuomion hän siis langettaa heille? Vanhurskaille hän sanoo: ”Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti”. Mutta jumalattomille hän sanoo: ”Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen” (Matt. 25:34, 41).
- Milloin tämä tapahtuu? Viimeisenä päivänä, tämän maailman saadessa loppunsa. Se aika on meiltä täydellisesti salattu, Matt. 24:36.
- Miksi Kristus on tehnyt meille nämä hyvät teot? Siksi, että me olisimme hänen omansa, eläisimme hänen valtakunnassaan hänen alamaisinaan ja palvelisimme häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa, Ef. 1:14.
Edellä lainatulla tiiviin selkeällä tavalla – klassisen kristillisesti, puhdasoppisen luterilaisesti – opettaa Svebiliuksen katekismusselitys pääsiäisen ydintotuuksista eli Herran Jeesuksen Kristuksen kärsimyksestä ja suvereenista voitosta. Näihin evankelisiin ydintotuuksiin nojaa oikea ja pelastava kristillinen usko, josta Svebilius lausuu seuraavasti, Pyhää Henkeä ja pyhittämistä käsittelevän kolmannen uskonkohdan alla sekä johdannon ensimmäisessä ja toisessa kysymyksessä:
79. Mikä on oikea usko? Oikea ja pelastava usko ei ole pelkkää tietoa Jumalasta ja hänen pyhästä sanastaan ja siihen suostumista. Se on varma luottamus ja sydämen turvautuminen Jumalaan, syntien anteeksiantamiseen ja iankaikkiseen elämään Jeesuksen Kristuksen ansion tähden, Room. 8:38–39; Hepr. 11:1
Oletko kristitty? Olen.
Mistä syystä sinua sanotaan kristityksi? Siksi, että minut on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja olen kasteessa pukenut ylleni Kristuksen. Uskon ja tunnustan hänet Vapahtajakseni ja Pelastajakseni, Gal. 3:27; Apt. 4:12.
Siunattua pääsiäistä Herran vuonna 2021!