Meillä on edustuksellinen demokratia. Edustajien ja puolueiden pitäisi edustaa meidän kansalaisten etuja. Kuka muu meillä sellaista varten olisi? Yhä useammin alkaa tuntua, että puolueet ja poliittinen edustuksellinen demokratia ei edustakaan meitä vaan joidenkin tuntemattomien tahojen tahtoa ja taloudellisia intressejä. Tarkastellaan esimerkkinä asuntopolitiikkaa.

Iltalehti tarkasteli asumisoikeusasuntoja:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/92f4a866-fbed-4a01-8799-19077c2544e7?fbclid=IwAR2YhvQgyh8e1DZJamsEeuUVnzqRoqOGW9fJ4UcXgVGiZQ-oPXbbhxn3fwQ

Asumisoikeusasunnot ovat jonkinlaisia vuokra-asuntojen ja omitusasuntojen välimuotoja. Niihin pääsee kiinni pienemmällä rahalla kuin omistusasuntoon, mutta asumisoikeus on varmempi kuin vuokra-asunnossa. Niissä on asumisyhtiö kiinteistöjen hallinnointia varten. Käytännössä asukas maksaa lainoina ym. maksuina asunnon ja asumisyhtiö tulee omistajaksi ilman kustannuksia.

Tuo asumismuoto tuli Suomeen ulkomailta 1990-luvulla. Monissa maissa se on ollut varsin suosittu. Suomeen tullessa suuret vuokra-asuntoyhtiöt, poliittisessa ohjauksessa olleet VVO ja SATO estivät käytännössä itsenäisten asumisyhtiöiden syntymisen. Entiset ministerit ovat verranneet niiden poliittista painostusta kiristykseksi. Lopulta asumisoikeusasunnot Suomessa omisti käytännössä VVO:n ja SATO:n yhdessä perustama yhtiö. Asumisoikeusasunnon ostaneet maksoivat asunnon korkoina ja lyhennyksinä, mutta asumisen hinta ei siitä muuttunut. Asumisyhtiöt rahastivat samat maksut kuin aikaisemminkin.

Nyt Iltalehden mukaan tätä asumismuotoa ollaan lakkauttamassa.

”Kaikki valta asumisoikeustaloissa on yhtiöillä, joiden miljardiomaisuuden ovat maksaneet käytännössä kokonaan asukkaat ja veronmaksajat.

Kaatui kertaalleen

Eduskunta aloitti asumisoikeuslain muutoksen käsittelyn marraskuun alussa. Sanna Marinin (sd) hallitus on ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) johdolla viemässä eteenpäin lakimuutosta, jonka Juha Sipilän (kesk) hallitus hylkäsi kaksi vuotta sitten.”

” Juuri rajoituksista vapauttaminen on aiheuttanut eniten vastarintaa asumisoikeusasukkaiden aktiivijoukossa.

He katsovat lakimuutoksen merkitsevän miljardiluokan puhallusta, jolla kymmenet tuhannet asunnot voitaisiin siirtää ne rakennuttaneiden asumisoikeusyhteisöjen markkinahinnoilla rahastettavaksi.

Asukasaktiivien pitkäaikaisena tavoitteena on siirtää asumisoikeustalojen omistus yhtiöiltä asukkaiden yhdistyksille tai saada määräysvalta asumisoikeusyhtiöiden hallinnossa.”

” Kolmen suurimman yhtiön juuret ovat kiinteästi sidoksissa poliittisiin puolueisiin.”

Miten tuo rahastus muistuttaakaan kohua, joka on syntynyt vuokra-asuntomarkkinoilla? Siellä rahastettiin valtion subventoiduilla lainoilla rahoitetut vuokra-asunnot. Taas toimessa SATO ja VVO, jonka omistivat ammattiliitot sekä Varma ja Ilmarinen. Rahastusta varten muutettiin firman nimeksi Kojamo.

Tästä päästään toiseen erityisesti Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua koskevaan kriisiin. Kojamot ja muut vuokra-asuntoja tarjoavat firmat ovat nostaneet härskisti vuokria. Kun asukkailla ei ole varaa maksaa niiden kiskurivuokria, suhteet puolueisiin ovat olleet arvokkaita. Kohonneiden vuokrien maksamiseen on erityisesti pääkaupunkiseudulla syydetty valtavasti veronmaksajien rahaa asumistukien muodossa. Vuokra-asuntoja tarjoavien tuloista melkoinen osa tulee suoraan veronmaksajien taskusta asumistukina.

Seuraavaksi tuo iskee omistusasumisen hintaan, mistä mediat ovat viime päivinä kertoneet. Sijoittajien kannattaa maksaa ostamistaan pienistä asunnoista paljon, koska asumistuen turvaama tuotto on suuri. Se taas tarkoittaa, että muiden ostajien kyky ostaa asuntoja heikkenee koko ajan. Jotkut kehtaavat tässä yhteydessä puhua ”markkinoista”. Kysehän on todellisuudessa poliittisesta rahastuksesta.

Helsingin kaupungin edustajat mm. vihreä apulaispormestari Sinnemäki kehuvat, kuinka paljon kaupungissa rakennetaan uusia asuntoja. Periaatteessa suuren asuntotuotannon pitäisi hillitä hintojen nousua, mutta hinnat on jo vedetty pilviin. Ja jotta ei tulisi vuokra- ja hintatasoa alas painavaa painetta, kaupungin poliitikot haluavat tuoda Helsinkiin suuret määrät humanitaarisia maahanmuuttajia. He pystyvät maksamaan kiskurivuokrat, nehän maksavat todellisuudessa veronmaksajat. Näin estetään bisnestä uhkaavat häiriöt.

Miksiköhän kansalaiset eivät kysy poliitikoilta ja puolueilta, miksi ne toimivat kansalaisten etuja vastaan? Niidenhän pitäisi edustaa kansalaisia. Eipä asiasta paljoa kirjoiteta mediassakaan. Iltalehden uutinen oli piristävä poikkeus.