Koronavirustaudin (covid-19) tuhovoimasta liikkuu keskenään hyvin erilaisia käsityksiä. Yhtä ääripäätä edustavat ne, joiden mukaan se ei ole tavallista kausi-influenssaa vaarallisempi. Toisen ääripään mukaan se muodostuisi kuolemantapausten määrässä jopa tappavammaksi kuin kuuluisa espanjantauti noin sata vuotta sitten.

Influenssapandemioiden vaarallisuuden kokonaisvertailuista ei yleensä ilmene, miten tauti kohdentuu alueellisesti ja ikäryhmittäin. Vaikutukset vaihtelevat suuresti. Ne riippuvat siitä, millainen on taudin tarttuvuus ja tappavuus, väestön ikärakenne ja immunologinen vastustuskyky sekä tietenkin mahdollisten torjuntatoimien toteutus.

Koronavirustautia (covid-19) pidettiin aluksi vain hieman tappavampana kuin tavallista kausi-influenssaa mutta ei erityisen tappavana. Lopullisia lukuja ei kuitenkaan vielä tiedetä.

Sitä on kuitenkin pidetty suhteellisen helposti tarttuvana. Tutkijoiden arvion mukaan koronavirukseen sairastunut tartuttaa keskimäärin 2,2 ihmistä, kun kausi-influenssan kohdalla tämä R0-luku on 1,3. Tarttuvuudesta kertova todellinen R0-luku varmistuu sekin vasta kuukausien päästä.

Viruksen vaarallisuus näyttää joka tapauksessa liittyvän ennen muuta sen herkkään ja nopeaan tarttuvuuteen. Tästä seuraa se, että terveydenhuoltojärjestelmä saattaa ylikuormittua, kuten on nähty tapahtuneen Italian Lombardiassa.

Kausi-influenssasta

Suomessa yleensä esitetyn arvioin mukaan kausi-influenssaan kuolee maailmassa joka vuosi ennenaikaisesti hieman alle 400 000. Maailman terveysjärjestö WHO on tosin arvioinut, että vuosittaiset epidemiat johtavat maailmanlaajuisesti noin 3–5 miljoonaan vakavaan sairastumiseen ja noin 290 000–650 000 hengitystieinfektion aiheuttamaan kuolemaan.

Euroopassa kausi-influenssaan kuolee noin 15 000–70 000 ihmistä joka vuosi. Suomessa siihen on viime vuosikymmeninä kuollut vuosittain enintään muutama sata ihmistä.

Vuonna 2000 influenssaan kuoli reilut 150 henkeä, minkä jälkeen vuosittain kuolleiden määrä väheni. Kuolleita oli vuosittain vain 20–60. Tämä saattaa johtua influenssarokotteen ottamisen lisääntymisestä

Kuolemantapausten määrä kääntyi kuitenkin nousuun 2010-luvun puolivälissä. Vuonna 2018 influenssaan kuoli Suomessa yli 400 henkeä.

Kuolintodistuksiin perustuvaa tilastoa on pidetty Suomessa vuodesta 1936. Juuri samana vuonna maassa koettiin poikkeuksellisen suuri influenssa-aalto. Tuolloin influenssaan kuoli 1 725. Seuraava suurempi epidemia koettiin vuonna 1953, jolloin influenssaan menehtyi Suomessa yli 1 200 henkeä.

Espanjantaudista

Espanjantauti vuosina 1918–1920 oli erittäin tappava: se tappoi "parhaassa" työiässä olevaa väkeä, 20–40-vuotiaita. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat suuresti, noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan.

Pelkästään Suomessa espanjantautiin kuoli vuosina 1918–1919 noin 19 000–27 000 ihmistä ja viimeisessä eli kolmannessa aallossa vuonna 1920 vielä 6 000 lisää.

Punavankileireillä kuoli lisäksi varovaisen arvion mukaan vähintään 2 500. Espanjantaudin tuhot olivat samaa luokkaa kuin vapaussodassa.

Influenssan aiheuttajaa ei espanjantaudin aikaan tunnettu, eikä mitään valmiusjärjestelmää sitä vastaan ollut. Influenssaa ei ylipäätään pidetty vaarallisena tautina. Espanjantauti käy siis esimerkistä, kun torjuntatoimia ei ole.

Aasialaisesta

Niin sanotun aasialaisen – joka alkoi ilmeisesti Kiinasta – arvioidaan surmanneen vuosina 1956–1958 noin 1–4 miljoonaa ihmistä maailmassa. Suomessa virukseen kuoli yhteensä 1 300–1 800 henkilöä.

"Aasialainen" oli ensimmäinen pandemia, jonka aikana siihen oli olemassa rokotetta. Se oli kehitetty jo toisen maailmasodan aikana Yhdysvalloissa.

Rokotetta alettiin tuottaa eri maissa loppukeväällä 1957 ja ensimmäiset erät olivat valmiina elokuussa. Rokotetuotanto oli kuitenkin liian hidas influenssan vauhtiin verrattuna.

Suomeen rokotetta saatiin Saksasta ja sitä kokeiltiin hoitohenkilökuntaan. Se ei kuitenkaan antanut toivottua suojaa. Kolmannes suomalaisista (700 000–1 000 000) sairastui.

Suurimmassa vaarassa olivat yli 65-vuotiaat. Suuri osa kuolemantapauksista johtui virukseen myötä puhjenneesta bakteerikeuhkokuumeesta. Vuosien 1957–1958 influenssapandemia oli kuitenkin ensimmäinen, jonka aikana käytettävissä oli myös antibiootteja sinänsä tappavan bakteerikeuhkokuumeen hoitoon.

Hongkongilaisesta ja moskovalaisesta

Vuonna 1968–1969 levinnyt "hongkongilainen" oli 2–4 kertaa kausi-influenssaa tappavampi. Siihen kuoli noin 0,7–1 miljoonaa ja Suomessa vuosina 1968–1971 runsaat 1 000 ihmistä.

"Moskovalainen" (tai "venäläinen" engl. "Russian Flu") oli influenssaepidemia, joka riehui maailmalla vuonna 1977. Se oli sukua espanjantaudille mutta ei siihen verrattuna erityisen raju. "Moskovalaiseen" kuoli noin 700 000 ihmistä.

Epidemia ilmeni enimmäkseen lasten ja nuorten keskuudessa. Suomessa se aiheutti lähes 800 kuolemaa, eli ei merkittävästi kausi-influenssaa enempää.

Koronavirustaudista

Tähän päivään (9.5.2020) mennessä koronavirustautiin (covid-19) raportoidaan kuolleen 276 690 ihmistä maailmassa.

Itä-Aasian ja Oseanian maissa, jossa pandemia on pääsääntöisesti tukahdutettu aggressiivisin torjuntatoimin, se alkaa olla loppuvaiheessa. Ainakin ensimmäinen aalto.

Euroopassa pandemia on ehtinyt riehua jo noin pari kuukautta. Myöhästyneen torjunnan ja vain taudin leviämisen hillintään tähtäävän strategian takia se saattaa jatkaa tuhoaan toiset pari kuukautta tai kauemmin.

Yhdysvallat on arvioilta noin pari viikkoa Eurooppaa jäljessä. Etelä-Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa pandemia ei näytä vielä kunnolla edes alkaneen. Sen kehittymistä arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että maat, joissa on runsaasti ikääntynyttä väestöä, ovat selvästi alttiimpia koronaviruksen tuhovaikutuksille. Nämä maat ovat kehittyneitä teollisuusmaita.

Tämän perusteella pandemia tai sen ensimmäinen aalto ei välttämättä ole vielä edes puolivälissä. Eräiden arvioiden mukaan huippukohta kuolemantapausten määrässä olisi kuitenkin jo ohitettu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koronakuolemat loppuisivat yhtä nopeasti kuin ne alkoivat.

Tästä voi päätellä, että tautiin kuolevien määrä tulee olemaan ainakin kaksi kertaa sen nykyinen määrä eli yhteensä noin 550 000. Todennäköisesti enemmän. Kuolemantapausten määrä voisi näin ollen olla jopa kolme kertaa nykyinen määrä eli yhteensä noin 830 000.

Torjuntatoimista huolimatta covid-19 epäilemättä on selvästi tuhovoimaisempi kuin tavallinen kausi-influenssa. Siihen verrattua koronavirustautiin saattaa menehtyä kaksi kertaa se määrä ihmisiä mitä influenssaan vuosittain. Niissä maissa, joissa on toteutettu laajoja kokoontumis- ja liikkumisrajoituksia, influenssaan arvioidaan tällä kertaa tosin kuolevan tavallista vähemmän ihmisiä.

Pandemian hillitsemiseksi hätäratkaisuna määrättyjen laajojen rajoitusten seuraukset tekevät koronavirustaudista pidemmällä aikavälillä todennäköisesti kuitenkin erityisen tuhoisan verrattuna muihin tautiepidemioihin.

Petteri Hiienkoski

 

Lähteitä ja lisätietoja:

http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/

https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-05-30_007.html

https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo95933.pdf

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006391937.html

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/influens.html

https://yle.fi/uutiset/3-11173735

https://yle.fi/uutiset/3-10464642

https://yle.fi/uutiset/3-11256922

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006386708.html

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006419380.html

https://ourworldindata.org/spanish-flu-largest-influenza-pandemic-in-history

https://www.sciencenews.org/article/what-coronavirus-pandemic-would-mean-outbreak-epidemic-who

https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/influenza-(seasonal)?fbclid=IwAR3YatDWNGu3M1LiPhw2DCOtvrynoK_T5qlYFLT2wgg7KfnMgTfakmGEjOk

https://ourworldindata.org/spanish-flu-largest-influenza-pandemic-in-history

https://www.worldometers.info/coronavirus/

https://www.ft.com/content/a26fbf7e-48f8-11ea-aeb3-955839e06441

https://www.svt.se/nyheter/inrikes/arets-vanliga-influensa-mildare-an-tidigare