Britannian pääministeri Keir Starmer ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat jonkin aikaa halunneet aloittaa Venäjän maaperälle kohdennettavat ohjushyökkäykset Storm Shadow ja Sculp-ohjuksillaan. Nämä tarvitsivat siihen kuitenkin Bidenin hallinnolta luvan.

Tämä johtui siitä, että ohjusten maalinosoitus- ja ohjausjärjestelmä on amerikkalaisten hallinnassa, eivätkä muut voi sitä itsenäisesti käyttää.

Kysymys ei siis varsinaisesti ole siitä, että länsivallat antaisivat Kiovan hallitukselle luvan tehdä ohjusiskuja Venäjälle, vaikka sotapropagandassa asia saatetaan niin esittää.

Kun Starmer syyskuussa pyysi presidentti Joe Bidenilta lupaa hyökkäysten aloittamiseen, sitä ei annettu. Yhdysvaltain puolustushallinto Pentagon vastusti sitä yksiselitteisesti.

Kielto johtui ennen muuta siitä, että ohjushyökkäysten seurauksena Yhdysvallat on käytännössä suorassa sodassa Venäjää vastaan. Sekä Venäjällä että Yhdysvalloissa käsitettiin, että kysymyksessä on sotatoimi, joka muuttaa sodan luonteen. Kysymyksessä ei ole enää pelkkä proxy-sota.

Pentagonissa tiedettiin, että Venäjä tulee puolustautumaan ja vastaamaan ohjushyökkäyksiin. Uuden ydinasedoktriininsa mukaan se voi vastata merkittävään tavanomaisin asein tehtyyn hyökkäykseen myös ydinaseella.

Ydinasevaltojen välisen sodan on yleisesti uskottu eskaloituvan molemminpuoliseen ydintuhoon (MAD), joka lopettaa nykymuotoisen elämän ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla. Juuri käsitys tästä molemminpuolisesta tuhosta on tähän asti estänyt avoimen sodan niiden välillä. Tämä raja on nyt ylitetty.

Pentagon myös perusteli kieltoaan sillä, että ohjushyökkäysten aloittaminen ei muuta Ukrainassa käytävän sodan lopputulosta. Yhdysvaltojen sotilaallinen kyky ja asevarastot ovat Ukrainassa ja Lähi-idässä sen tuella jatkuneen sotimisen takia vähentyneet.

Pentagon muistutti siitä, että amerikkalaisten Atacms-ohjusten määrä on hyvin rajallinen. Atacms-ohjusten määrä Ukrainassa ennen ohjushyökkäysten aloittamista oli tiettävästi vain noin 50 kpl.

Kun Donald Trump voitti presidentinvaalit, hallinto teki väistyvän presidentin nimissä (ilman tiedonantoa amerikkalaisille tai edes kongressille) päätöksen, jonka perusteella 19.11.2024 tehtiin ensimmäinen amerikkalaisten maalittama ohjushyökkäys kuudella Atacms-ohjuksella Venäjälle Bryanskissa sijaitsevaa ammusvarastoa vastaan.

Kolmas maailmansota näyttää alkaneen. Se asia varmistuu kuitenkin vasta myöhemmin, kun näemme, miten tapahtumat tämän jälkeen kehittyvät.

Todellista syytä siihen, miksi päätös ohjushyökkäysten aloittamisesta tehtiin, ei tiedetä. Hallinto perusteli päätöstä iskujen aloittamisesta väitteellä, että Venäjällä Kurskin alueella olisi Pohjois-Korean taistelujoukkoja, jotka pitäisi torjua ikään kuin pelotteeksi, ettei Pohjois-Korea hyökkäisi muihin maihin. Sotilasliitto Naton uusi pääsihteeri Mark Rutte toisti samaa perustelua julkisuudessa.

Väitteet Pohjois-Korean joukkojen määrästä ovat vaihdelleet muutamasta tuhannesta sataan tuhanteen sotilaaseen. Riippumatonta näyttöä siitä, että tällaisia joukkoja olisi Kurskin, saati Bryanskin alueella ei kuitenkaan ole esitetty. Jos joukkoja jossain päin Venäjää olisi, sotilaallista merkitystä Ukrainassa käytävälle sodalla niillä ei kuitenkaan ole.

Vaikka Venäjä näyttää onnistuneen torjumaan ainakin ensimmäisen ohjushyökkäyksen, sillä on kansainvälisen oikeuden mukaan oikeus puolustautua ja tehdä vastaisku sotilaskohteeseen Yhdysvaltain maaperälle tai sen hallinnassa olevalle alueelle.

Miten ja milloin Venäjä vastaa tähän ja seuraaviin ohjushyökkäyksiin, jää nähtäväksi. Siihen vaikuttaa todennäköisesti se, miten ohjusiskut mahdollisesti jatkuvat.

Britannian kerrotaan jo aloittaneen Storm Shadow -ohjuksillaan amerikkalaisten maalittamat hyökkäykset. Ranskan oletetaan seuraavan perässä. Jos myös Saksa aloittaa hyökkäykset, Venäjän vastaiskut tulevat olemaan sitäkin kovempia. Saksalaisten Taurus-ohjusten kantama on kaksi kertaa edellisiä pitempi ja ulottuu Moskovaan ja Pietariin asti.

Koska Suomen johto on tehnyt sotilasliiton Yhdysvaltain ja myös Britannian ja Ranskan kanssa, Venäjä katsoo lakiensa mukaan, että myös Suomi on vastuussa näiden tekemistä ohjushyökkäyksistä Venäjän maaperälle.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on joka tapauksessa vahvistanut, että Venäjä vastaa ohjushyökkäyksiin "niiden mukaisesti" (accordingly). Venäjän vastaisku ei kuitenkaan ole mikään salakähmäinen pikku-sabotaasi, vaan "avoin ja julkinen" (open and public).

Petteri Hiienkoski

PS. Näyttää siltä, että mannertenvälistä ballistista ohjusta (ICBM) olisi käytetty ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa sotatoimiin. Venäjän kerrotaan käyttäneen Dneprin alueen sotateollisiin laitoksiin kohdennetussa iskussa muiden ohjusten lisäksi mannerten välistä ohjusta, jossa ei kuitenkaan käytetty ydinkärkiä. Tarkkoja tietoja tuhojen määrästä ei tiedetä.

Jos tieto pitää paikkansa, sisältyy siihen viesti Yhdysvalloille ja Britannialle, että Venäjä voi kohdentaa vastaiskuja myös suoraan niiden maaperälle.

PS2 (22.11.2024). Kysymyksessä ei ollut mannertenvälinen ballistinen ohjus. Presidentti Vladimir Putin ilmoitti torstaina 21.11.2024 Venäjän vastanneen Yhdysvaltain ja Britannian ohjuksilla tehtyihin hyökkäyksiin ampumalla Ukrainaan uuden keskipitkän kantaman hypersonisen Oreshnik-ohjuksen (IRBM).

Länsimaiset ilmapuolustusjärjestelmät eivät kykene torjumaan 10 Machin nopeudella lentävää ohjusta. Se on niin nopea, että laukaisun jälkeen siltä ei käyttössä enää ehdi suojautua.

Keskipitkän kantaman ohjuksen kantama on 2400–6000 kilometriä. Venäjä varoitti, että mikäli länsivaltojen ohjushyökkäykset jatkuvat, se voi tällä ohjuksella kohdistaa vastaiskut sotilaskohteisiin niihin osallisiin maihin Euroopassa myös Ukrainan ulkopuolella. Ohjus voidaan varustaa myös ydinkärjillä.

Jos ohjushyökkäykset Venäjälle laajenevat, kuten pelkään tapahtuvan, pidän mahdollisena, että Venäjä laajentaa iskuja myös Ukrainan ulkopuolelle. Sitä en ainakaan tässä vaiheessa usko, että Venäjä käyttäisi ydinkärkiä.