Ampuminen
Olen aina hieman ihmetellyt sitä, että kun Ruotsissa joutuu ovelle, jota on avatakseen työnnettävä, siinä luukee skjut, siis ammu!
No, asiahan on sikäli ymmärrettävä, että ampuminenkin on ammuksen lykkäämistä eteenpäin, viroksihan ovessa lukee lükka.
Mutta se on arvoituksellista, että Ranskassa sellaisessa ovessa lukeekin poussez eli työntäkää, kun taas ampuminen on varattu toiselle ovelle tai samalle ovelle takaisin tultaessa: tirez!
Olen itsekseni pohdiskellut, että tirer, merkityksessä ampua, mahtanee liittyä liipasimen vetämiseen, vetämisestähän ainakin on kyse.
Tosin Sveitsissä, jossa ampuminen (le tir) on ollut kansallisurheilu jo Wilhelm Tellin päivistä saakka, ammuttiin ennen arbaletilla eli varsijousella. Siinähän liipaisu eli laukaisu tapahtui ymmärtääkseni aina puristamalla pitkähköä keppiä vartta vasten, ei siis vetämällä tai puristamalla sitä taaksepäin (tirer).
Olisi kummallista, jos laukaisemista tarkoittava sana tulisikin jousen virittämisestä, mutta tokihan ne pallon pelaajatkin aina puheidensa mukaan lataavat kiekkoa, kun he itse asiassa laukaisevat. Olkoon niin, jos haluavat. Tässähän on kyseessä vain yksi rappion muoto.
Sivumennen sanoen, tuossa oven avaamista tarkoittavassa sanastossa on piirteitä, jotka ovat omiaan vahvistamaan stereotypioitamme eri kansallisuuksista.
Ranskalainen pyytää persoonallisessa teitittelymuodossa: poussez, tirez (s’il vous plait!), kun taas sakasalainen ärjäisee: drücken!, ziehen! Sehän on vähän kuin sotilaskieltä kuten jääkärien aikoinaan oppima maulhalten! –turpa kiinni!
Ruotsalainenkin käyttää persoonamuotoa, mutta yksikköä ja me tietenkin heidän mukanaan. Englannistahan ei oikein tiedä, mikä on kyseessä. Periaatteessa siellä teititellään aina ja kaikkialla. Venäjässä sanotaan vain: itseen päin, poispäin (k sebe, ot sebja)
Mutta ammunnasta vielä. Suomen ampuminen ilmeisesti tarkoittaa nopeaan liikkeeseen, ampaisuun saattamista. Viroksihan sana on ammumine tai tulistus tai paukutus, joissa kussakin kohdistetaan mielenkiinto asian eri puoliin.
Meillähän muuten nykyään otetaan paukut, mikä vastaa anglosaksista shotia. Sana lienee yleistynyt vasta 1960-luvulla, havaintojeni mukaan.
Saksan schiessen on ilmeisesti sama kuin ruotsin skjuta eli tyrkkäämistä eteenpäin. Venäjässä sana taas on streljat, joka johtuu sanasta strela, nuoli. Siellä siis nuolitetaan hieman arkaaisesti. Mainittakoon kuitenkin, että vielä Kustaa III:n sodassa venäläisten baškiiriosastot käyttivät jousta ja nuolia. Vielä Pietari suureen saakka siellä oli streltsijoukkojakin, mikä viittasi musketööreihin ja Pietarin ja Moskovan välinen erityismukava juna on nimeltään Krasnaja strela, punainen nuoli, ellei Sapsan ole jo sitä korvannut.
Viroksi laukaiseminen on kiintoisasti laskemista ja laukaus on lask. Niinpä tarkk’ampujajoukotkin ovat laskureita, esim. laskurdivisioon.
Kun kysytään, mitä sitten kukin kansa laukaisee eli laskee menemään, voidaan todeta, että ammus on viroksi laskmoon, siis ampumamuona. Näin sen ainakin ymmärrän. Ruutikin on püssirohia eli pyssynrehua.
Ammukset yleensä liittyvät tykistöön, tosin myös kuulat ja luodit ovat projektiileja (lat. pro iacio, heittää eteenpäin). Sana projekti on tietenkin samaa kantaa: eteen heitetty eli tulevaisuuteen heijastettu ajatus. Saksaksi sama merkitys on sanalla Entwurf.
Latinaksi muuten ampuminen näyttää olevan emissiota (e pois, mittere, lähettää, päästää) päätellen tunnetusta sanaparresta: quod semel emissum est, volat irrevocabile verbum. Siis laukaistu eli irtilaskettu sana on tavoittamattomissa ja nuolen kaltainen siinä suhteessa.
Emissiohan nykyisin liitetään finanssielämään ja kaiken maailman papereita voidaan laskea eli laukaista liikkeelle ja ne lentävät kaikkialle hauliparven tapaan.
Samanlainen ajatus näyttää liittyvän sanaan tirage eli painos. Kun ne päästetään irti eli laukaistaan markkinoille, ne leviävät tavoittamattomiin kuin se nuoli, josta ennen puhuttiin.
Mutta muuan kummallinen sana on venäjän ammusta, tykinkuulaa tarkoittava sana jadro. Sehän on sama kuin ydin. Adjektiivi jadernyi voi siis tarkoittaa asiaa, joka liittyy tykin ammukseen tai ydinaseeseen. Miksi näin on, en tiedä. Toivottavasti nyt ei tämän takia ainakaan tule väärinkäsityksiä.
Muutenhan koko tykistö on hieman salaperäinen asia myös kielellisesti, kuten sen käyttö aikoinaan oli muuan musta taito, jonka vain asiaan vihityt saivat oppia.
Mistä ensinnäkin tulee sana artilleria, joka on useimmissa eurooppalaisissa kielissä? On ehdotettu ranskan sanaa tirer ja saattaahan se olla. Ainakin tykeissä on aina ollut melkoinen vetäminen erityisesti mäkisessä ja pehmeässä maastossa.
Saksan Geschütz on selvä tapaus, kantana verbi schiessen, ja romaaniset kanuunathan tulevat kanjoneista eli kouruista, joissa joet ovat virranneet ja joissa nyt –siis kuvaannollisesti- ammukset viuhahtavat.
Erikoisemmat tykit, kuten epäsuoraa tulta ampuvat mörssärit (mortir, mortteli) haupitsit ja kanuunahaupitsit ovat nekin tykkejä, englanniksi artillery pieces, vastaavasta germaanisesta Stück, styck-sanasta kai voisi tulla suomen ja viron tykki/suurtükk. Virossahan on myös sana kahur, joka ehkä liittyy vehkeen aiheuttamaan äänen vai kuinka on?
Mutta mistä tulee venäjän sana puška, tykki? asiasta ollaan näköjään erimielisiä. Itse kuvittelin aina, että se tulee sanasta puskat –laskea, mutta kuulemma ei. Venäjässähän puhutaan esimerkiksi oppilaitoksen laskemista päästöistä (vypusk), tarkoittaen yhtä sarjaa opintonsa päättäneitä. Sanaa käytetään myös merkitsemään vaikkapa aikakauskirjan numeroa.
Sen sijaan kantana näyttäisi olevan heittämistä tarkoittava vanhan venäjän sana puštšati. Toinen veikkaus on muuan tšekkiläinen sana. Lännestä päin ne tykit saattoivat Venäjälle tulla, vaikka tämäkään ei ole itsestään selvää.
Yhtä kaikki, paljon on kansallisia erikoisuuksia maanosassamme tälläkin alalla huolimatta siitä, että etenkin ranskan kieli on suuresti tasoittanut enintä kirjavuutta, joka alalla on joskus vallinnut. Nythän englanti ilmeisesti jo puolestaan hallitsee uusimman sukupolven aseita koskevaa terminologiaa.
Tulevaisuudessa luulen siinä roolissa olevan kiinan.
Wen hao!
Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Putinin puolueet eduskunnassa
ma 18.03.2024 12:06Lasten vai aikuisten oikeudet
ma 21.08.2023 19:21YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44