Blogi: Timo Vihavainen, ti 19.02.2019 22:47

Ammunnan kysymyksiä

Ampuminen

 

Olen aina hieman ihmetellyt sitä, että kun Ruotsissa joutuu ovelle, jota on avatakseen työnnettävä, siinä luukee skjut, siis ammu!

No, asiahan on sikäli ymmärrettävä, että ampuminenkin on ammuksen lykkäämistä eteenpäin, viroksihan ovessa lukee lükka.

Mutta se on arvoituksellista, että Ranskassa sellaisessa ovessa lukeekin poussez eli työntäkää, kun taas ampuminen on varattu toiselle ovelle tai samalle ovelle takaisin tultaessa: tirez!

Olen itsekseni pohdiskellut, että tirer, merkityksessä ampua, mahtanee liittyä liipasimen vetämiseen, vetämisestähän ainakin on kyse.

Tosin Sveitsissä, jossa ampuminen (le tir) on ollut kansallisurheilu jo Wilhelm Tellin päivistä saakka, ammuttiin ennen arbaletilla eli varsijousella. Siinähän liipaisu eli laukaisu tapahtui ymmärtääkseni aina puristamalla pitkähköä keppiä vartta vasten, ei siis vetämällä tai puristamalla sitä taaksepäin (tirer).

Olisi kummallista, jos laukaisemista tarkoittava sana tulisikin jousen virittämisestä, mutta tokihan ne pallon pelaajatkin aina puheidensa mukaan lataavat kiekkoa, kun he itse asiassa laukaisevat. Olkoon niin, jos haluavat. Tässähän on kyseessä vain yksi rappion muoto.

Sivumennen sanoen, tuossa oven avaamista tarkoittavassa sanastossa on piirteitä, jotka ovat omiaan vahvistamaan stereotypioitamme eri kansallisuuksista.

Ranskalainen pyytää persoonallisessa teitittelymuodossa: poussez, tirez (s’il vous plait!), kun taas sakasalainen ärjäisee: drücken!, ziehen! Sehän on vähän kuin sotilaskieltä kuten jääkärien aikoinaan oppima maulhalten! –turpa kiinni!

Ruotsalainenkin käyttää persoonamuotoa, mutta yksikköä ja me tietenkin heidän mukanaan. Englannistahan ei oikein tiedä, mikä on kyseessä. Periaatteessa siellä teititellään aina ja kaikkialla. Venäjässä sanotaan vain: itseen päin, poispäin (k sebe, ot sebja)

Mutta ammunnasta vielä. Suomen ampuminen ilmeisesti tarkoittaa nopeaan liikkeeseen, ampaisuun saattamista. Viroksihan sana on ammumine tai tulistus tai paukutus, joissa kussakin kohdistetaan mielenkiinto asian eri puoliin.

Meillähän muuten nykyään otetaan paukut, mikä vastaa anglosaksista shotia. Sana lienee yleistynyt vasta 1960-luvulla, havaintojeni mukaan.

Saksan schiessen on ilmeisesti sama kuin ruotsin skjuta eli tyrkkäämistä eteenpäin. Venäjässä sana taas on streljat, joka johtuu sanasta strela, nuoli. Siellä siis nuolitetaan hieman arkaaisesti. Mainittakoon kuitenkin, että vielä Kustaa III:n sodassa venäläisten baškiiriosastot käyttivät jousta ja nuolia. Vielä Pietari suureen saakka siellä oli streltsijoukkojakin, mikä viittasi musketööreihin ja Pietarin ja Moskovan välinen erityismukava juna on nimeltään Krasnaja strela, punainen nuoli, ellei Sapsan ole jo sitä korvannut.

Viroksi laukaiseminen on kiintoisasti laskemista ja laukaus on lask. Niinpä tarkk’ampujajoukotkin ovat laskureita, esim. laskurdivisioon.

Kun kysytään, mitä sitten kukin kansa laukaisee eli laskee menemään, voidaan todeta, että ammus on viroksi laskmoon, siis ampumamuona. Näin sen ainakin ymmärrän. Ruutikin on püssirohia eli pyssynrehua.

Ammukset yleensä liittyvät tykistöön, tosin myös kuulat ja luodit ovat projektiileja (lat. pro iacio, heittää eteenpäin).  Sana projekti on tietenkin samaa kantaa: eteen heitetty eli tulevaisuuteen heijastettu ajatus. Saksaksi sama merkitys on sanalla Entwurf.

Latinaksi muuten ampuminen näyttää olevan emissiota (e pois, mittere, lähettää, päästää) päätellen tunnetusta sanaparresta: quod semel emissum est, volat irrevocabile verbum. Siis laukaistu eli irtilaskettu sana on tavoittamattomissa ja nuolen kaltainen siinä suhteessa.

Emissiohan nykyisin liitetään finanssielämään ja kaiken maailman papereita voidaan laskea eli laukaista liikkeelle ja ne lentävät kaikkialle hauliparven tapaan.

Samanlainen ajatus näyttää liittyvän sanaan tirage eli painos. Kun ne päästetään irti eli laukaistaan markkinoille, ne leviävät tavoittamattomiin kuin se nuoli, josta ennen puhuttiin.

Mutta muuan kummallinen sana on venäjän ammusta, tykinkuulaa tarkoittava sana jadro. Sehän on sama kuin ydin. Adjektiivi jadernyi voi siis tarkoittaa asiaa, joka liittyy tykin ammukseen tai ydinaseeseen. Miksi näin on, en tiedä. Toivottavasti nyt ei tämän takia ainakaan tule väärinkäsityksiä.

Muutenhan koko tykistö on hieman salaperäinen asia myös kielellisesti, kuten sen käyttö aikoinaan oli muuan musta taito, jonka vain asiaan vihityt saivat oppia.

Mistä ensinnäkin tulee sana artilleria, joka on useimmissa eurooppalaisissa kielissä? On ehdotettu ranskan sanaa tirer ja saattaahan se olla. Ainakin tykeissä on aina ollut melkoinen vetäminen erityisesti mäkisessä ja pehmeässä maastossa.

Saksan Geschütz on selvä tapaus, kantana verbi schiessen, ja romaaniset kanuunathan tulevat kanjoneista eli kouruista, joissa joet ovat virranneet ja joissa nyt –siis kuvaannollisesti- ammukset viuhahtavat.

Erikoisemmat tykit, kuten epäsuoraa tulta ampuvat mörssärit (mortir, mortteli) haupitsit ja kanuunahaupitsit ovat nekin tykkejä, englanniksi artillery pieces, vastaavasta germaanisesta Stück, styck-sanasta kai voisi tulla suomen ja viron tykki/suurtükk. Virossahan on myös sana kahur, joka ehkä liittyy vehkeen aiheuttamaan äänen vai kuinka on?

Mutta mistä tulee venäjän sana puška, tykki? asiasta ollaan näköjään erimielisiä. Itse kuvittelin aina, että se tulee sanasta puskat –laskea, mutta kuulemma ei. Venäjässähän puhutaan esimerkiksi oppilaitoksen laskemista päästöistä (vypusk), tarkoittaen yhtä sarjaa opintonsa päättäneitä. Sanaa käytetään myös merkitsemään vaikkapa aikakauskirjan numeroa.

Sen sijaan kantana näyttäisi olevan heittämistä tarkoittava vanhan venäjän sana puštšati. Toinen veikkaus on muuan tšekkiläinen sana. Lännestä päin ne tykit saattoivat Venäjälle tulla, vaikka tämäkään ei ole itsestään selvää.

Yhtä kaikki, paljon on kansallisia erikoisuuksia maanosassamme tälläkin alalla huolimatta siitä, että etenkin ranskan kieli on suuresti tasoittanut enintä kirjavuutta, joka alalla on joskus vallinnut. Nythän englanti ilmeisesti jo puolestaan hallitsee uusimman sukupolven aseita koskevaa terminologiaa.

Tulevaisuudessa luulen siinä roolissa olevan kiinan.

Wen hao!

 

Timo Vihavainen ti 19.02. 22:47

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Allioli

pe 28.02. 23:09

Poliisille vaan!

ke 26.02. 23:38

Järjen aika jäi taa

ma 24.02. 21:49

Maljapuheiden taikaa

su 23.02. 20:48

Juutalaiset Venäjän kirjallisuudessa

to 20.02. 23:46

Rotututkimusta

ke 19.02. 21:37

Fariseuksille kyytiä

ti 18.02. 21:50

Maailman napojen siirtyminen

ma 17.02. 21:09

Suomalaisia perustyyppejä

ke 12.02. 20:42

Sodasta rauhaan

pe 07.02. 19:35

blogit

Vieraskynä

Oikeusjuttu

pe 28.02.2020 23:19

Juha Ahvio

Onko kommunistinen viha hyväksyttävää Suomessa?

pe 28.02.2020 23:14

Professorin Ajatuksia

Tuleeko vuodesta 2020 kansainvaellusten merkkivuosi

pe 28.02.2020 23:08

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Hallitus kiinni vallassa kuin spitaalisen peukku - Pitkäänkö vielä?

ke 26.02.2020 23:40

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Demokratian herjaajat

ma 24.02.2020 14:20

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Nepalilaisten ravintoloiden annetaan pyöriä orjatyövoimalla

to 20.02.2020 00:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Hallituksen koronavouhka

pe 28.02.2020 23:11

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Yleisradio pimitti olennaista tietoa Hanaun joukkomurhasta

pe 21.02.2020 11:05

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Valheita ilmastonmuutoksesta

ma 24.02.2020 00:49

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Allioli

pe 28.02.2020 23:09

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48