Blogi: Timo Vihavainen, la 16.02.2019 11:04

Kiväärit ja kevirit

Kummallisia kivääreitä

 

Muistan joskus ihmetelleeni sana korsgevär, joka liittyi niihin suomalaisiin karoliiniarmeijan rippeisiin, jotka paleltuivat Norjan tuntureilla.

Ilmeni, ettei kyseessä olekaan ampuma-ase, vaan aliupseerin tunnusmerkki, lyhyt keihäs tai paremminkin hilpari. San on väännös saksan sanasta kurzgewehr, siis lyhytkivääri.

Mutta gewehr ei siis välttämättä ollutkaan aikoinaan vehje, jolla ammutaan, vaan jolla puolustaudutaan –sich wehren. Siis sitä samaa kantaa kuin vaikkapa Wehrmacht tai myös ruotsin värn.

Upseereilla oli samantapaiset keihäät, spontonit eli jonkin verran pitemmät hilparit, ainakin museoesineistä päätellen.

Kun Vera Tuntemattomassa puhuu  keviristä, hän joka tapauksessa on lähempänä kantamuotoa, kuin suomalaiset sotilaat, jotka puhuvat kivääristä.

Itse asiassa kivääri –gevär- ei taidakaan olla kovin vanha aseen nimitys. Ennen kivääriä olivat musketit, kevyet musketit eli fusilit ja sitä ennen arkebuusit, mikä on ranskalainen väännös saksan sanasta Hakenbüchse eli hakapyssy, joka taas oli pientä tykkiä muistuttava ase, joka ammuttaessa tuettiin hakaan eli maahan pistettyyn haarukkaan.

Termithän jäivät elämään, kuninkaallisia fusilierejä taitaa olla tänäkin päivänä ja ampumalla teloittaminen oli meilläkin arkebuseerausta vielä vuonna 1918.

Mutta meillä Ruotsin armeijassa tunnettiin myös tussarit –studsare- jotka eivät siis olleet kotona kyhättyjä leikkipyssyjä, vaan kivääreitä, jotka ampuivat vain yhden projektiilin kerrallaan. Niitähän kutsutaan ruotsissa myös sanalla kulgevär – kuulakivääri-, mikä suomessa kuulostaisi huvittavalta toistolta, hiukan niin kuin rullarevolveri.

Mutta kyllä haulikoita, haulipyssyjäkin käytettiin sotilasaseina. Roope Ankka tunnetusti vartioi rahasäiliötään kädessään niin sanottu väkipyssy eli blunderbuss. Tuo englannin sana, joka siis alkuosaltaan näyttäisi liittyvän möhläämiseen, tulee itse asiassa saksan sanasta Dunderbüchse, ukkospyssy.

Kyseessähän oli trumpetinmuotoisella , eli siis laajenevalla piipulla varustettu lyhyt ase, jollaista käytettiin etenkin laivoissa.

Mistä sitten tulee itse sana pyssy –siis tuo ruotsin bössa? Ilmeisesti saksan sanasta Büchse, joka tarkoittaa myös säiliötä. Se merkitys voisi selittää sen, että ollaan täysiä kuin Turusen pyssy. Toisaalta kyllähän pyssyn piippukin saattoi olla hyvä paikka piilottaa vaikkapa rahoja. Onhan säästöpossu ruotsissa sparbössa.

Suomeen sana joka tapauksessa on tullut ruotsista samoin kuin myös myssy –mössa. Vaahteramäen Eemelin pössykkä ja mössykkä ovat suomalaiselle ilman muuta ymmärrettäviä.

Mikä on sitten varsinaisesti musketin, kiväärin ja tussarin ero? Se taitaa olla liukuva.

Kuitenkin tulee mieleen, että musketti yleensä oli sileäpiippuinen, mikä suuresti nopeutti lataamista, mutta heikensi osumatarkkuutta ja kai kantomatkaakin.

Rihlatut aseet kuitenkin tulivat jo 1700-luvulla täydentämään asevalikoimaa. Sellaisia käyttivät esimerkiksi jääkärit eli metsästäjät, jotka taistelivat vapaassa muodostelmassa, eivät linjassa ja joita pidettiin tarkka-ampujina.

Rihlat aseen piipussa muodostivat ruuvimaisen kierteen ja panivat myös kuulan pyörimään. Myöhemmin pyöreät kuulat alettiin korvata pitkänomaisilla luodeilla, jotka siis muodoltaan muistuttivat rakentajien käyttämiä mittausvälineitä. Pyörimisliike esti niitä lentämästä sivuttain ja siis epätarkasti.

Joka tapauksessa tuosta ruuvimaisesta kierteestä sai kivääri venäjässä nimen vintovka. Vint/vintikhän tarkoittaa ruuvia. Kivääri on siis venäläisittäin ruuvikko.

Ennen rihlakivääreitä venäjässäkin toki käytettiin muita nimityksiä, pyssyn yleisnimihän on siellä ružjo, jolla nykyään viitataan haulikkoon.

Vanhassa venäjässä ružjo tarkoitti asetta yleensä, kuten gewehr saksassa ja niinpä saatettiin puhua ”pertuskoista ja muista ružjoista” . Merkitys oli siis sama kuin asetta tarkoittavalla oružije-sanalla.

Ja englannin rifle-sana tietenkin on merkitykseltään sama kuin vintovka: rihlakko.

Mutta onhan niitäkin monta sorttia. Yksi on karbiini eli lyhyt ratsuväen kivääri, italian sanasta carabina, josta tulee sana karabinieeri, jollaisia yhä tapaamme Italiassa. Santarmihan taas tarkoittaa vain asemiestä gens d’armes, jollaisia taas on Ranskassa ja oli ennen meillä Suomessakin, Venäjältä tulleita.

Sana kuulemma tulee arabian tuliasetta tarkoittavasta sanasta karab, josta se on diminutiivimuoto.

Näin kertoo wikipedia: Il termine carabina deriva dalla parola araba karab, arma da fuoco più il diminutivo "ina", nel senso di piccolo. Questo tipo di arma venne ideato sul finire del XVI secolo per venire incontro ai bisogni dei soldati a cavallo: dragoni e carabinieri.

Vanhaa perua näyttää siis olevan. 1500-luvun ratsupistoolithan olivat lähes kiväärin kokoisia ja rataslukkoisia, mikä vie jo hieman toiseen asiaan.

Joka tapauksessa nykyään suomessa erotetaan toisistaan ennen muuta kiväärit ja haulikot, mikä jokaisen toimittajan kannattaisi muistaa.

 

Timo Vihavainen la 16.02. 11:04

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Imperiumin rajat

ke 26.06. 23:57

Suunnitelmat oli vahvistettu

ke 26.06. 00:07

Demokraattinen repressio

ma 24.06. 23:40

Saaristolaivaston vaiheista

ma 24.06. 00:18

Venäjällä osataan

to 20.06. 23:01

Maa, joka oli

ti 18.06. 23:48

Helppohintaisuuden kysymyksiä

la 15.06. 01:04

Edelläkävijämaa

su 09.06. 22:53

Heräämisiä

to 06.06. 23:11

Kyydistä ja kyydityksistä

ke 05.06. 23:40

blogit

Vieraskynä

Kirkko ja Pride - Miksi homoteologiset argumentit eivät vakuuta

to 27.06.2019 00:12

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Demarit pettivät tanskalaiset

ke 26.06.2019 23:51

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Hallitusohjelma, Seta ja lapset

ke 26.06.2019 00:10

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Facebook rakastaa minua

ke 26.06.2019 21:53

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Voiko pahemmin epäonnistua kuin Soini?

ti 25.06.2019 19:04

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Imperiumin rajat

ke 26.06.2019 23:57

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19