Blogi: Timo Vihavainen, ma 11.02.2019 18:06

Mitä rotu tarkoittaa?

Rotumme alkuperä

 

Nykyisessä hysteerisen anti-intellektuaalisessa ilmapiirissä on tavallista, että pelkät sanat sellaisenaan saavat voimakkaan latauksen, ne omaavat ikään kuin maagista voimaa.

Algoritmit metsästävät niitä, väärän sanan sanoja ja kirjoittaja voidaan demonisoida, julistaa pannaan, karkottaa yhteisöstä. Siis kaikkea, mitä nyt keskiajallakin voisi kuvitella tapahtuvaksi.

Muuan vaarallinen sana suomen kielessä on rotu.

Sana on selvästi venäläistä alkuperää. Siellähän se johtuu verbistä rodit -synnyttää. Rod tarkoittaa sitten sukua ja roditeli -synnyttäjät tarkoittaa vanhempia, siis molempia yhdessä.

Meillähän suomen kielessä siittäminen ja synnyttäminen ovat eriytyneet kauas toisistaan ja tuntuisi omituiselta sanoa isäänsä synnyttäjäkseen, joka hän kyllä itse asiassa on. Lapsen maailmaan tulohan ei varsinaisesti merkitse hänen syntymäänsä, vaan siirtymistä uuteen ympäristöön.

Lapsen synnyttyä on Venäjällä ja myös itäisessä Suomessa tapana juhlistaa asiaa rotinoilla, mikä siis viittaa syntymään, kyseessä ovat tavallaan ensimmäiset syntymäpäivät, rodiny.

Synnyinmaa taas on rodina, kuten myös synnyinpaikka ahtaammassa mielessä, jota myös saatetaan kutsua nimellä malaja rodina, pieni kotimaa.

Rodina on siitä mukava, ettei siinä ole tuota maanomistukseen viittaavaa isänmaa-käsitettä. Toki sellainenkin saadaan mukaan, kun käytetään sana otetšestvo, mutta se menee jo eri asiaan.

Joka tapauksessa siis rod venäjässä tarkoittaa sukua ja myös lajia, vaikkapa tavaroiden lajeja, eikä sillä ole mitään erityistä poliittista konnotaatiota.

Eläinten rotua ja myös vaikkapa ihmisten sukukuntaa voidaan sitten nimittää rod-sanan johdannaisella poroda.

Ihmisroduista on joka tapauksessa joskus toista sataa vuotta sitten alettu käyttää sanaa rasa. Siis ilmeisesti ranskan race-sanan mukaan. Sehän tarkoittaa sukua, heimoa ja rotua. Saksan Rasse lienee yhteistä indoeurooppalaista kantaa, vaikka kuka heidän tietää.

Joka tapauksessa ihmispopulaatioiden taksonomiaa kehiteltäessä ranskalaiset ja saksalaiset olivat eturintamassa, väheksymättä nyt esimerkiksi Chamberlainin saavutuksia alalla. On joka tapauksessa vaikea kuvitella, että ranska, saksa ja venäjä olisivat lainanneet oman terminsä englannista. Siellähän se sitä paitsi äännetäänkin ihan toisin.

Kiinnostavaa on, että jopa tietosanakirjojen tasolla sana rotu -ihmisistä puhuttaessa- näyttää herättävän jonkinlaisia vähintäänkin puolittain hysteerisiä reaktioita.

Rotuja ikään kuin ei ole olemassa, käsite on vanhentunut, ei selitä paljoakaan ja niin edelleen. Ikään kuin kaikkien käsitteiden pitäisi olla tieteellisiä ja paljon selittäviä. Täytyyhän ihmisten myös jollakin järkevällä sanalla nimittää asioita, jota he havaitsevat ympärillään. Vai eikö niitä saisi edes havaita?

Mitenkähän kauan sitä oikein saakaan vielä puhua auringon nousemisesta ja laskemisesta?

Venäjässä asia näyttää olevan vähemmän sensitiivinen. Tiedeakatemian antropologian ja etnografian instituutti on julkaissut jo iät ja ajat vuosikirjaa Rasy i narody, rodut ja kansat ja taitaapa yhä jatkaa sen julkaisemista, miksipä ei jatkaisi. Rotuasia on sen erityisen mielenkiinnon kohteena.

 Meillä muuten on myös oma, vanha fyysisen antropologian perinteemme, jossa ei ole mitään häpeämistä. Viime vuosikymmeninä suomalaiset tekivät yhteistyötä muun muassa hampaita ansiokkaasti tukineen, nyt jo edesmenneen professori Zubovin kanssa.

Nyt on sitten saatavissa paljon tuota DNA-testeihin perustuvaa aineistoa. Se antaa aivan uutta tietoa suomalaisista perintötekijöistä, joissa ilmenee keskenään aivan erilaisia ja kaukana toisistaan olevia tyyppejä. Asia muuten tunnettiin venäläisessä antropologiassa jo yli sata vuotta sitten.

Silloinkin yleensä katsottiin, että suomalaisen aineksen ja isovenäläisen kansan välillä on vahvaa sukulaisuutta, rodstvo. Samaa rotuahan sitä siis ollaan, mikäli haluaisi käyttää poliittisesti epäkorrektia ilmaisua, jollaisista itse olen aina pitänyt. Nehän eivät ainakaan ole epätieteellisten ja meille merten takaa tyrkytettyjen sovinnaisuuksien sitomia.

Kaikkia ilmiöitä on toki syytä pyrkiä tarkastelemaan myös tieteellisesti, mikä ei todellakaan merkitse samaa kuin niiden tarkasteleminen poliittisen korrektisuuden mukaisesti, kuten yliopistoihin nykyään virustulehduksen tavoin levinneiden kvasitieteiden piirissä ajatellaan.

Kysymykset ovat kiinnostavia, joten pysykäämme kuulolla.

 

Timo Vihavainen ma 11.02. 18:06

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Maailman napojen siirtyminen

ma 17.02. 21:09

Suomalaisia perustyyppejä

ke 12.02. 20:42

Sodasta rauhaan

pe 07.02. 19:35

Inkeriläisten vaellus

su 02.02. 19:49

Inkeriläisten vaellus

pe 31.01. 17:10

Perisynnin paluu

to 30.01. 00:11

Mikko Saksalainen

ti 28.01. 22:34

Poliitikkojen mielipidettä kaivataan nyt

ma 27.01. 23:00

Vastenmielisten ruokien maailmasta

la 25.01. 23:41

Muuan rikos.

pe 24.01. 13:56

blogit

Vieraskynä

Viranomaiset tukevat vanhemmilta salaa nuoren suunnitelmia sukupuolen vaihtamiseksi

ma 17.02.2020 21:34

Juha Ahvio

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02.2020 21:16

Professorin Ajatuksia

Elintasopakolaisen tarina

ma 17.02.2020 21:08

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Vasemmisto rikkoo arvopohjansa sekä omat yhteisö- ja puhenorminsa

ke 12.02.2020 20:44

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Arabiankieliset Espoon peruskoulujen suurin vieraskielisten ryhmä

la 15.02.2020 13:31

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Neuvostoliitto, KGB ja oppineuvottelut

ma 17.02.2020 21:10

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Nyt HS megavalehtelee Delhin ilmansaasteiden syistä

to 23.01.2020 23:46

Heikki Porkka

Iltasanomat tyrkyttää suomalaisnaisille monikulttuurisia suhteita

ke 12.02.2020 11:41

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Huijaus ankkurilapsilla?

su 16.02.2020 22:05

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Maailman napojen siirtyminen

ma 17.02.2020 21:09

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48