Rotumme alkuperä
Nykyisessä hysteerisen anti-intellektuaalisessa ilmapiirissä on tavallista, että pelkät sanat sellaisenaan saavat voimakkaan latauksen, ne omaavat ikään kuin maagista voimaa.
Algoritmit metsästävät niitä, väärän sanan sanoja ja kirjoittaja voidaan demonisoida, julistaa pannaan, karkottaa yhteisöstä. Siis kaikkea, mitä nyt keskiajallakin voisi kuvitella tapahtuvaksi.
Muuan vaarallinen sana suomen kielessä on rotu.
Sana on selvästi venäläistä alkuperää. Siellähän se johtuu verbistä rodit -synnyttää. Rod tarkoittaa sitten sukua ja roditeli -synnyttäjät tarkoittaa vanhempia, siis molempia yhdessä.
Meillähän suomen kielessä siittäminen ja synnyttäminen ovat eriytyneet kauas toisistaan ja tuntuisi omituiselta sanoa isäänsä synnyttäjäkseen, joka hän kyllä itse asiassa on. Lapsen maailmaan tulohan ei varsinaisesti merkitse hänen syntymäänsä, vaan siirtymistä uuteen ympäristöön.
Lapsen synnyttyä on Venäjällä ja myös itäisessä Suomessa tapana juhlistaa asiaa rotinoilla, mikä siis viittaa syntymään, kyseessä ovat tavallaan ensimmäiset syntymäpäivät, rodiny.
Synnyinmaa taas on rodina, kuten myös synnyinpaikka ahtaammassa mielessä, jota myös saatetaan kutsua nimellä malaja rodina, pieni kotimaa.
Rodina on siitä mukava, ettei siinä ole tuota maanomistukseen viittaavaa isänmaa-käsitettä. Toki sellainenkin saadaan mukaan, kun käytetään sana otetšestvo, mutta se menee jo eri asiaan.
Joka tapauksessa siis rod venäjässä tarkoittaa sukua ja myös lajia, vaikkapa tavaroiden lajeja, eikä sillä ole mitään erityistä poliittista konnotaatiota.
Eläinten rotua ja myös vaikkapa ihmisten sukukuntaa voidaan sitten nimittää rod-sanan johdannaisella poroda.
Ihmisroduista on joka tapauksessa joskus toista sataa vuotta sitten alettu käyttää sanaa rasa. Siis ilmeisesti ranskan race-sanan mukaan. Sehän tarkoittaa sukua, heimoa ja rotua. Saksan Rasse lienee yhteistä indoeurooppalaista kantaa, vaikka kuka heidän tietää.
Joka tapauksessa ihmispopulaatioiden taksonomiaa kehiteltäessä ranskalaiset ja saksalaiset olivat eturintamassa, väheksymättä nyt esimerkiksi Chamberlainin saavutuksia alalla. On joka tapauksessa vaikea kuvitella, että ranska, saksa ja venäjä olisivat lainanneet oman terminsä englannista. Siellähän se sitä paitsi äännetäänkin ihan toisin.
Kiinnostavaa on, että jopa tietosanakirjojen tasolla sana rotu -ihmisistä puhuttaessa- näyttää herättävän jonkinlaisia vähintäänkin puolittain hysteerisiä reaktioita.
Rotuja ikään kuin ei ole olemassa, käsite on vanhentunut, ei selitä paljoakaan ja niin edelleen. Ikään kuin kaikkien käsitteiden pitäisi olla tieteellisiä ja paljon selittäviä. Täytyyhän ihmisten myös jollakin järkevällä sanalla nimittää asioita, jota he havaitsevat ympärillään. Vai eikö niitä saisi edes havaita?
Mitenkähän kauan sitä oikein saakaan vielä puhua auringon nousemisesta ja laskemisesta?
Venäjässä asia näyttää olevan vähemmän sensitiivinen. Tiedeakatemian antropologian ja etnografian instituutti on julkaissut jo iät ja ajat vuosikirjaa Rasy i narody, rodut ja kansat ja taitaapa yhä jatkaa sen julkaisemista, miksipä ei jatkaisi. Rotuasia on sen erityisen mielenkiinnon kohteena.
Meillä muuten on myös oma, vanha fyysisen antropologian perinteemme, jossa ei ole mitään häpeämistä. Viime vuosikymmeninä suomalaiset tekivät yhteistyötä muun muassa hampaita ansiokkaasti tukineen, nyt jo edesmenneen professori Zubovin kanssa.
Nyt on sitten saatavissa paljon tuota DNA-testeihin perustuvaa aineistoa. Se antaa aivan uutta tietoa suomalaisista perintötekijöistä, joissa ilmenee keskenään aivan erilaisia ja kaukana toisistaan olevia tyyppejä. Asia muuten tunnettiin venäläisessä antropologiassa jo yli sata vuotta sitten.
Silloinkin yleensä katsottiin, että suomalaisen aineksen ja isovenäläisen kansan välillä on vahvaa sukulaisuutta, rodstvo. Samaa rotuahan sitä siis ollaan, mikäli haluaisi käyttää poliittisesti epäkorrektia ilmaisua, jollaisista itse olen aina pitänyt. Nehän eivät ainakaan ole epätieteellisten ja meille merten takaa tyrkytettyjen sovinnaisuuksien sitomia.
Kaikkia ilmiöitä on toki syytä pyrkiä tarkastelemaan myös tieteellisesti, mikä ei todellakaan merkitse samaa kuin niiden tarkasteleminen poliittisen korrektisuuden mukaisesti, kuten yliopistoihin nykyään virustulehduksen tavoin levinneiden kvasitieteiden piirissä ajatellaan.
Kysymykset ovat kiinnostavia, joten pysykäämme kuulolla.
Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Putinin puolueet eduskunnassa
ma 18.03.2024 12:06Lasten vai aikuisten oikeudet
ma 21.08.2023 19:21YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44