Blogi: Arto Luukkanen, ti 26.12.2017 12:46

Sipilä sai Kainin merkin?

Sipilä sai Kainin merkin?

Lukeminen kannattaa ja etenkin joulunpyhinä se on hupaisaa ajanvietettä. Siksipä otin kirjapinosta ennen vain ”harppomalla ja alleviivaten” läpilukemani kirjan ”Perussuomalaisten hajoamisen historia” (Lauri Nurmi) ja kävin sen nyt systemaattisesti lävitse – ajatuksen kanssa.

Ensiksi, täytyy antaa tunnustusta toimittaja Nurmen työlle. Tutkiva journalismi on melkein kuin tutkimuksentekoa. Kun tiedon lähteet ovat hajalla ja valta ei halua kertoa totuutta, on tutkivan journalismin pystyttävä rekonstruoimaan tapahtuneiden asioiden historia ja merkitys. Eri lähteistä ja niitä punniten. Se ei ole helppoa.

Toiseksi, tällainen tutkiva journalismi on harvinaista herkkua meillä, jossa suurimpienkin lehtien toimittajat keskittyvät triviaaleihin bulevardijuoruihin. Lehdistö on meillä vielä nöyrä huutolaispoika, joka odottaa suurten ja mahtavien eteisessä lakki käsissä. Jos katsotaan vaikka Iso-Britanniaan, siellä lehdistö kertoo armotta kaiken, heti ja pohjiaan myöten. Se ei nöyristele.

Nurmen lähteiden hallinta on hyvää mutta joissain paikoin tuli kuitenkin mieleen, että kirjaa on tehty korkeapaineessa ja kiireellä. Siinä kohtaa lähdekritiikki ei aina toimi. Esimerkiksi jonkun poliitikon päiväkirjamerkintöjen käyttäminen – jälkeenpäin – ei ole kovin informatiivista eikä oikeastaan kerro muuta kuin ko. edustajan häikäilemättömyydestä oman kertomansa varmistamisessa.

Logomon taika

Nurmen suuri kertomus on särisyttävän mielenkiintoinen. Hän huomasi vuonna 2015 Turussa sen saman kuin minäkin: Jussi Halla-aho voitti siinä ensimmäisessä puheessaan perussuomalaisten sydämet. Kyse ei ollut kuitenkaan mistään vihollisprojektiosta vaan siitä, että hän uskalsi puolustaa Immosta kaikkien mielestä epäreilua ja epädemokraattista junttaamista vastaan. Hän ei harjannut.

Minä en istunut etupenkissä vaan ihan siellä porukan keskellä mutta hämmästyin sitä reaktion tunneperäisyyttä. Siinä oli jotain huojennusta siitä, että ”mehän ei olla rikollisia vaan kunnon ihmisiä ja nyt joku sen kertoo avoimesti”. Soini näytti olevan kiukuissaan ja harmissaan Halla-ahon saamasta aplodien määrästä. Mikäli HA olisi ollut sellainen demagogi kuten hänen pahimmat pelkääjänsä uskovat, hän olisi voinut siinä hetkessä nostattaa hengen sellaiseksi, että puheenjohtajaa olisi vaihdettu lennossa.

Kun Soini sitten puhui sen jälkeen, taputtivat ihmiset hänelle kohteliaasti. Kuten vanhalle isännälle. Minusta tuntui silloin siltä, että puolue aloitti siinä puheessa Soinin jäähyväiset. Kyse ei ollut vallankaappauksesta vaan jotenkin yleisestä tunteesta siitä, että aika on ajanut hänen edelleen.

Tämän tuntee vaistosi myös kun kävi vierailemassa paikallisissa piireissä tai puolue-elimissä puhumassa. Se oli asia, josta miltei kaikki olivat yksimielisiä. Kyse oli vain siitä, että miten se lojaliteetinvaihto tapahtuisi: ihmiset muistelivat kiitollisena Soinin ansioita mutta ymmärsivät että vanhan miehen on aika mennä. Energiataso oli lopahtanut ja jotenkin näytti siltä, että hän olisi unohtanut tavikset. Joten hei, hei.

Kirjan anti: laiton hallitus, valehteleva pääministeri

Nurmen kirjaa kannattaa lukea siinäkin mielessä, että se tarjoaa jotenkin vastenmielisen näyn todellisuudesta. Politiikka ei tietenkään ole mitään pyhäkoululaisten touhua mutta on jotenkin selvä, että aikamme politiikka ei voi olla tällaista ”väärennettyjen shekkien” allekirjoittamista vaan että siinä pitää olla edes joltinenkin totuuspohja. Miksi? Siksi, että ihmisten luottamus yhteisten asioiden hoitoon olisi mahdollista pelastaa.

Nurmen kirja kertoo raadollisen kuvan valehtelijoiden klubista, jonka eräs hahmo on valmis myymään surutta ja härskisti oman puolueensa ja houkuttelemaan ”pienimmät” mukaansa kollektiiviseen petokseen.

Näitä lähtijöitä kuitenkin riitti sillä edessä oli 1,5 vuoden armonaika ja petturin makea leipä.

Se kertoo siitä, että muut puolueet olivat valmiit surutta unohtamaan demokratian ja yhdessä kaikenlaisten ”ei-änkyrä” lainlukijoiden kanssa vahvistamaan petoksen ja demokratian periaatteiden myymisen.

Toisaalta kirja kertoo siitä, miten HA oli ihmisenä aivan mahdoton tälle ammattipoliitikkojen sakille. Siinä kaksi maailman kohtasi eikä toinen voinut ymmärtää toista.  Tämä ”hirveä Halla-aho” ilmiön syitä kannattaisi joskus tutkia. Kun jotkut määräävät piirit tuomitsevat ihmiset ”kauheaksi” niin siitä tulee sitten totta ja se on sen jälkeen sivistyneiden piirien mantra. Oli selvää, että ennen 2017 Jyväskylän kokousta tätä totuutta oli rällätty ympäri Eurooppaa aina suurelle Angelalle saakka. Suomalaisten helmasynti - ”ilmiantava kuiskuttelu” - kukki heleästi.

Tarina on kuin kreikkalaisesta draamasta. Nuoruudestaan politiikassa mukana olleet eivät ymmärtäneet ihmistä, jolle se totuus ei ollutkaan venyvä käsite. HA:n ajatus siitä, että olisi kohdattava Suomea uhkaavan kriisin perusongelmat sellaisina kuin ne ovat, järkytti eliittiä. Tulijoita tarvitaan uutena työmarkkinana, riistettävänä työvoimana ja duunarien kohtuuttomien vaatimuksien hillitsijöinä.

Niinpä sitten kokoomuksen heleäposkinen oikeisto-Cabal – tämä herraskekruusien kerho (anteeksi tämä kirjallinen ilmaisu) kehitti sitten ajatuksen eurooppalaisista arvoista, jotka ovat uhattuina. Niin tosiaan: järjestäytyneen rikollisuuden (joka siis salakuljettaa toisaalta aseita ja huumeita) organisoiman migraation kyseenalaistaminen on siis jotain joka ei kuulu ”eurooppalaisten arvojen” piiriin?

Sipilä valehteli avoimesti ja tietoisesti – ja yritti jekuttaa presidenttiäkin

Nurmen kirja antaa suoran ja selvän vastauksen siihen valehteliko pääministeri. Kyllä. Kirjan mukaan voi todeta selvästi: Juha Sipilä valehteli niin isossa salissa kuin myös median edessä. Hän tiesi ja hänelle kerrottiin. Hän oli mukana ilveilyssä ja median älyttämisessä.

Kuten olen aina todennut, Suomi on parlamentarismin slummi ja tämä olisi muissa maissa riittänyt lopareihin. Ei meillä. Nurmen kirja kuitenkin piirtää notoorisen ”Kainin merkin” Sipilän tulevan uran kohdalle. Valehtelu ei auta eikä ole oikein edes uskonnollisissa piireissä.   

Kainin merkki jää ikuisesti kasvoille.

Vielä kerran: Nurmen kirja sopii erinomaisen hyvin joulun pyhien ajanvietteeksi. Ja kuten mainitsin, siinä on sisäänrakennettuna ajatus siitä, että me tarvitsemme politiikkaan totuutta. Kun kaikkea muuta on kokeiltu, niin kokeilkaamme totuutta. Äänestäjien takia.

Tehdään politiikan maailmasta totuusyhteisö!

Arto Luukkanen

Arto Luukkanen ti 26.12. 12:46

Arto Luukkanen

Dosentti Arto Luukkanen toimii Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Vuonna 1964 syntynyt Luukkanen on väitellyt vuonna 1994.

tuoreimmat

Toverien valkopesu

la 17.08. 22:10

Miten ja miksi KGB avusti tiettyjä ihmisiä suomalaisessa yhteiskunnassa?

pe 16.08. 00:05

Syvätyperyyden aika - sensuuri iski)))

ti 13.08. 22:56

Avoin kirje tovereille Husu ja Rinne

to 08.08. 21:40

Moskovan mielenosoitukset ja demokratiakulissin romahtaminen Venäjällä

su 04.08. 23:19

Mikä on poliittisen rohkeuden hinta?

pe 02.08. 23:22

Nalle Puh ja Antti Rinne

to 01.08. 23:16

Hallituksen kesän surkea saldo: suhteet Unkariin pilattu?

ke 31.07. 22:12

Viesti Antti Rinteelle - nyt tuli puolikas piste!

pe 26.07. 23:50

Ylen ja SDP:n pitää sanoutua irti Al-Taheen ja Husun näkemyksistä

ti 23.07. 22:30

blogit

Vieraskynä

Tanskan sosiaalidemokraattinen hallitus lipsuu lupauksistaan

to 25.07.2019 21:43

Juha Ahvio

Sananvapaus on entistäkin uhatumpi Suomessa

pe 16.08.2019 00:09

Professorin Ajatuksia

Rinteen hallitus on marokkolaisen enon ja turkkilaisen espoolaismiehen kaltaisten asialla

la 17.08.2019 22:06

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Kant: monikulttuurisuuskriittinen filosofi ajallemme

ma 29.07.2019 23:29

Petteri Hiienkoski

Kunnioitetaanko koululaitoksessa enää ihmisoikeuksia?

ti 13.08.2019 00:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rauhan projekti ei etsi vihollisia omistaan

ti 30.07.2019 17:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Monikulttuurisuus lisää rikollisuutta

su 18.08.2019 04:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Toverien valkopesu

la 17.08.2019 22:10

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hussein Al Taee, Taqiya ja muslimipoliitikkojen perimmäiset lojaliteetit

su 18.08.2019 09:12

Heikki Porkka

Turkkilainen espoolainen, marokkolainen helsinkiläiseno ja muita kiellettyjä aiheita

pe 16.08.2019 15:29

Tapio Puolimatka

Asetun ehdolle Suomen Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajaksi

ma 12.08.2019 22:21

Olli Pusa

Uusi Eurooppa tuhoon tuomittu?

su 18.08.2019 11:57

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Toimittajien mielestä mediat tarkoituksella vääristelevät!

to 08.08.2019 20:22

Jessica Vahtera

Tapaus vihreä poliisi

to 15.08.2019 14:00

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Vaikea tapaus

la 17.08.2019 22:07

Matti Viren

Väärään suuntaan

la 17.08.2019 22:11