Sanna Marinin tie ja tutkijoiden tie – kumpaa kannatat?

Ministeri Tytti Tuppurainen riemuitsi tänä aamulla radiossa SDP:n kasvaneista luvuista ja liversi ilahtuneena, että ”populismin myrkky” ei enää pure. Syy tähän ennustukseen on se, että Ylen mittauksissa SDP sai isoimmat kannatusluvut. Kakkosena oli kokoomus ja sitten PS.

Tätä gallupia on jo ehditty analysoimaan muuallakin ja sitä on pidetty – aivan oikein – Sanna Marinin ansiona (https://www.is.fi/politiikka/art-2000006499381.html). Galluppien mukaan Marinista on tullut vihervasemmiston ”Kennedy”.

Pääministeristämme on tullut nais- ja vanhusmagneetti. Korona-kriisi on satanut demareiden laariin.

Sanna Marin ja ”kokoonnutaan lippujen luokse” ilmiö

Kyseistä ilmiötä on tutkittu poliittisessa historiassa ja sille on annettu ”rally round the flag effect” (kokoonnutaan lippujen luokse). https://en.wikipedia.org/wiki/Rally_%27round_the_flag_effect; tarkemmin: John E. Mueller: Trends in Popular Support for the Wars in Korea and Vietnam – The American Political Science Review, Vol. 65, No. 2.1971.

Selkosuomeksi se tarkoittaa sitä, että kriisin aikana kansalaiset etsivät turvaa hallitukselta. Kyseessä on vähän kuin painovoimaan verrattava poliittinen ilmiö eikä liity periaatteessa mihinkään puolueeseen. Mikäli esimerkiksi Jussi Halla-aho olisi ollut kriisin aikana pääministeri, olisi PS:n kannatus ehkä jo yli 30%.

Tutkija John Muellerin mukaan kyseinen ilmiö oli kansainvälinen. Se tarkoitti sitä, että hallituksen, pääministerin tai presidentin (USA) suosion kasvaa aina ulkopoliittisen tai uhkaavan kriisin aikana. Johtajasta – olipa hän kuka tahansa – tulee silloin kansallisen yhtenäisyyden symboli. Oppositio jää armotta hallituksen jalkoihin; se ei kansallisen yhtenäisyyden vuoksi esitä vaihtoehtoja ja haluaa tukea hallitusta. Erityisesti jos se on patrioottinen.

Suosion kasvu voi olla räjähtävän suurta kuten esimerkiksi George W. Bushilla 9/11 2001 hyökkäyksen aikana. Johtajan/hallituksen suosio rakentuu myös siihen, että hän kykenee aluksi kriisin aikana hallitsemaan julkisuutta. Näin esimerkiksi USA:n presidentin Donald Trumpin kannatus on noussut. Samoin Ranskan Emmanuel Macron, Italian Giuseppe Conte ja Iso-Britannian Boris Johnson ovat saaneet nauttia roisista kannatuksen noususta. Samoin jopa Stefan Löfven on nostanut omaa ja puolueensa kannatusta vaikka hän on esiintynyt aika mitäänsanomattomasti koronakriisin aikana.

Sanna-ilmiön peruste: uutistenkuuluttajan maneerit

Tässä ”rally-around-the-flag” ilmiössä median on pelattava johtajan pillin soiton mukaan. Meillä se on toiminut erittäin hyvin. Media tietää paikkansa.

Myös johtajan esiintymisen on oltava vakuuttavaa.

Sanna Marinin gallup-nousu perustuu pohjimmiltaan uutistenlukijan maneereihin, joissa tärkeintä on luotettavuuden vaikutelman antaminen. Kun laitatte television äänen pois, niin huomaatte se hyvin. Kaunis puhuva pää lukee jonkun toisen tekemää tekstiä, pää ei liiku, lauseiden välissä hymyillään ja kädet ovat rinnan päällä ovat dynaamisesti toisensa päällä – esittäen ehkä joskus harvoin jonkin puhetta korostavan liikkeen. Se on Heikki Kahila!

Katsoja pitää viestistä ja vaikeana aikana turvautuu siihen. ”Selkosuomea” muistuttavan hitaan puheen tarkoituksena on antaa mielikuva rauhallisesta hallinnasta. Kyse on samasta ilmiöstä kuin George Orwellin ”84” kirjan Vihan Hetkestä, jossa rauhoittavan ”Ison Veljen” kuva tyynnyttää ahdistuksen.

Mielikuva perustuu lapsuuden kokemukseen turvallisesta vanhemmasta, joka tyynnyttää hymyllä ja rauhallisuudella itkevän lapsen. Näin syntyy jonkinlainen syvä ”ali-inhimillinen äitiyhteys”, joka rauhoittaa. Tämä selittää sen, että SDP on gallupeissa ensimmäisenä vaikka sen puolueen noudattama politiikka on ollut poukkoilevaa ja vahingollista Suomelle.

Sanna Marin on selvästi opiskellut esiintymistä ja saanut siinä hyviä neuvoja. Saatu oppi on ollut kullan arvoista.

Tätä viestiä vahvistaa tottelevaisen median rummutus ja se, että samaan aikaan kaikki poliittinen toiminta on kielletty (koronakielto). Kriittinen keskustelu koetaan tänä aikana häiritsevänä ja sen katsotaan olevan ”politikointia”. Sitä paheksutaan. Sen motiivina ei voi olla muu kuin pahantahtoisuus.

Ei ole ihme, että tällä reseptillä Sanna Marinin suosio on siten noussut kuin raketti.

Puuttuvaa johtajuutta, epäröintiä, epäpätevyyttä ja kompurointia – Ruotsin malli oli pakko saada myös meille

Sannan suosio nousee.

Siitäkin huolimatta, että hallitus on hapuillut, aikaillut ja epäröinyt joka askeleella. Sillä ei aluksi ollut mitään strategiaa (ei tehdä spektaakkeleja), sitten se ”hidastanut” pandemiaa, sitten turvautunut karanteeniin presidentin ja opposition patistamana mutta ei osannut hankkia suojamaskeja. Niitä ei saa käyttää tai ehkä saa jos tieteellisen mietinnön mukaan ne ovat tarpeellisia. Se, että muut maat käyttävät niitä ei kuulu meihin – niillä on varmaan eri tiede. Karanteenin ansiosta tartunnat on saatu jotenkin siedettävälle tasolle mutta nyt sitten vajotaan apinoimaan Ruotsia ts. mennään ”laumaimmuniteetti” malliin, jossa halutaan kokeeksi tartuttaa lapset ja opettajat.

Media on langennut näihin strategian vaihtoihin mukaan kuin kauppamatkustaja poskivalssiin. Ensin oli kansalaisvelvollisuus olla tapaamatta ketään (MTV3). Nyt on taas kansalaisvelvollisuus saada korona ja hankkia näin ”laumaimmuniteetti” (MTV3) ja ne, jotka uskaltavat kiistää sen ovat väärässä.

Koulujen avaamisen seurauksena kriisi jatkuu vuoden vaihteeseen. Todellista ”testaa, jäljitä, eristä, hoida” mallia ei ole saatu luotua. Syy: maskeja ei ole ja testauksia tehdään minimaalisesti. Ja näin jää niin paljon tartuntatapauksia, ettei jäljittäminen voi onnistua. Epäröinnin ansiosta vanhukset maksavat koronakriisistä kovimman hinnan ja joutuvat nyt ”erityiskaranteeniin”. Työttömät ja rahattomat yrittäjät maksavat taas aikailun ja strategian puutteen omasta kukkarostaan.

Miten pitkään tämä jatkuu?

Miten nopeasti suosio haihtuu? Voiko siitä tulla pysyvä ilmiö? Onko johtajasta mahdollista tulla ”pysyvä poliittinen ilmiö” ”Miten pitkään tämä jatkuu?”

Tähän kysymykseen on vaikea vastata suoraan. Kriisijohtajasta voi tulla mahdollisesti yleisön lemmikki, joka jää kansalaisten sydämiin. Onnistuneen kriisinhallinnan jälkeen johtaja voi vaatia äänestäjiltä rohkaisevaa vastausta.

Tutkimusten mukaan suosio kuitenkin haihtuu. Winston Churchill sai kokea sen sodan jälkeen; vaikka hän oli äärettömän suosittu kriisijohtaja niin kansalaiset eivät halunneet hänen jatkavan. Brittiläinen poliitikko William Gladstone piti kriisihallitusten saamaa kannatuksen nousua tilapäisenä – noin 1,5 vuoden pituisena aikana.

Demokratia vaarassa – Saksassa ehdotetaan koronan varjolla ”postiäänestystä”

Kriisin jälkeen huuma haihtuu. Tiedotustilaisuudet kokevat inflaation. Tapahtuu ”Electoral Punishment”.

Se tapahtuu heti kun uhkaava ilmiö on voitettu ja paluu normaaliin alkaa. Kuten painovoimassa – se mikä nousee ylös – laskee myös alas. Tämä on saattanut kriisihallitukset ja hallinnot toivomaan, että ns. kriisi jatkuisi ja sen varjolla olisi mahdollista toteuttaa myös ns. poliittisia uudistuksia.

Ajatuksena on, että kun kansa on omalla puolella, niin mennään sitten eteenpäin! Samoin myös hallitukset ovat joskus julistaneet ennenaikaisia vaaleja voidakseen hyötyä poliittisesta myötätuulesta. Koronakriisi näyttää jatkuvan nyt epämääräiseen aikaan ja hallitusta ei varmaa harmita se, että normaali poliittinen toiminta on lamaantunut.

Meitä odottaa ehkä Saksan kohtalo?

Siellähän hallitusta lähellä olevat piirit ovat sitä mieltä, että äänestykset ovat nykyään tarpeettomia kun hallituksen kannatus on niin korkea. Äänestetään vaan postitse! (https://www.spiegel.de/politik/deutschland/wegen-corona-grosse-koalition-will-bei-bundestagswahl-2021-offenbar-reine-briefwahl-ermoeglichen-a-97c4cf0b-4761-4278-a261-66ccfc0859b0) ja että syksyn 2021 syksyn vaalit voidaan ”siirtää” sopivasti kriisitunnelmiin.

Hallituksen taka-ajatus: korona-aika onkin ihan kiva juttu?

Sanna Marinin hallituksen uusi ”hybridi-strategia” voikin olla siksi poliittisesti perusteltu. Ehkä siihen liittyy tietoinen ajatus koronan jatkumisesta epämääräiseen tulevaisuuteen? Sen varjolla on hyvä pitää oppositio nurkassa ja hallita maata tiedotustilaisuuksilla. Pääasia on, että kampaaja & meikkaaja & puheenkirjoittaja & avustajat pelaavat yhteen.

Vanhusten ja riskiryhmien henki olisi näin suuren projektin rinnalla pieni hinta siitä, että voidaan varmistaa väärien ihmisten ja puolueiden esiinmarssi. Ehkä kriisin varjolla voidaan tehdä muutoksia, jotka ”varmistavat demokratian voittokulun” maanosassamme? Ylen suosittu pääministeri voisi siten viikottaisilla Signaleillaan ja tiedotuskatsauksillaan saada kansan nielemään myös ilmastotalkoot (autojen muutto sähköautoiksi, rahan kylvämisen fantasiaprojekteihin, verojen korotukset, muuton pois omakotitaloista, energian hinnan kovan verotuksen, lihansyönnin lopettamisen, ym) ja rajattoman työlupien/oleskelulupien/elätyslupien myöntämisen, kaikille jotka haluavat.

Korona on mahdollista tukahduttaa

Suomen on valittava kaksi tietä.

Ensimmäinen on Sanna Marinin valitsema epämääräinen hybridi-strategia, joka näyttää vievän pandemian räjähdysmäiseen jatkoon. Se tie on epäinhimillinen vanhuksille, riskiryhmille, väestölle ja taloudelle. Ja se voisi johtaa pahimmillaan siihen, että joutuisimme luopumaan demokratiastamme sellaisena kuin sen tunnemme. Pitkän korona-ajan varjolla olisi mahdollista toteuttaa epädemokraattisia ja radikaaleja vihervasemmistolaisia ”reformeja”.

Toinen olisi tehokas koronan tuhoaminen/tukahduttaminen joka olisi mahdollista toteuttaa rajojen sulkemisella, testaamisella, jäljittämisellä ja eristämisellä voisi luoda 2-3 kuukaudessa –Suomessa vielä suhteellisen hyvän tilanteen vuoksi nopeamminkin- tilanteen, jossa korona olisi voitettu. Paikalliset karanteenit ja shutdownit sekä massiiviset testaamiset poistaisivat tämän kriisin päiväjärjestyksestä.

Kuten Uudessa Suomessa asiantuntijat ovat kertoneet (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tutkijaryhma-vetoaa-marinin-hallitukseen-koronaviruksen-tukahduttaminen-on-mahdollista-ja-se-pitaa-tehda-nyt-lue-koko-avoin-kirje/586295ac-23b3-461f-81d9-bf835c45095d).

Perussuomalaiset ovat vaatineet juuri näitä asioita, joita tutkijat protestissaan painottavat. Se vahvistaa sen mitä minä olen kirjoittanut koko ajan kriisin aikana.

Tutkijoiden ehdottama tie on parempi kuin Sannan Marinin ehdottama. Siinä pelot ja kieltäymykset sekä epätoivoiset hurjastelut toivottomuuden ilmapiirissä voitaisiin unohtaa! Voidaan pitää oikeita vaaleja, kokoontua, jutella ja jopa kaiken huipuksi halata toisiamme. Elämä voi palata jälleen normaaleihin uomiinsa. Tarvitaan vain lyhyttä mutta päättäväistä yhteistä ponnistusta!