On mielenkiintoista nähdä mitä Matti Vanhasen tulo valtiovarainministeriksi merkitsee.

Vaihtoehtoja on kaksi.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa Matti voisi kerralla lopettaa ”ponitalouden” ja ”prinsessalinnojen” rakentamisen ts. priorisoisi pois kaikki turhat ja rahaa vievät ideologiahankkeet.

Se merkitsisi sitä, että vihreät ja vasemmistoliitto joutuisivat kohtaamaan elämän todellisuuden.

Mikäli Vanhaselta löytyisi tahtoa ja voimaa hän voisi lopettaa tai radikaalisti pienentää hallitusohjelman turhakkeita alkaen oppivelvollisuuden nostosta ja ilmastorahastoista. Samoin hän voisi vaatia järkeä EU:n elvytysrahastoon (lue: lahjoitusrahastoon).

Keskustan kenttä ei pidä niistä enkä usko, että kansalaisten enemmistö pitää perusteltuna rahan lahjoittamista. Etenkin kun Suomessa edessä on leikkauksia ja veronkiristyksiä.

Toisessa vaihtoehdossa Matti ”saksattuu” ts. seuraa intomielisesti Saksan vanavedessä tehtyjä päätöksiä ja imitoi niitä meille. Tämä merkitsisi sitä, että raha lapetaan kiihtyvällä tahdilla etelän korruptatiivisiin järjestelmiin.

Se merkitsisi myös sitä, että Matti sitoutuisi myös hallituksen haave-unelmiin ja höttöön; sähköautoiluun heinäsirkkadietillä.

Katsotaan mitä 10 vuoden kypsyttely on Matille opettanut. Kriisissä on oltava päättäväinen ja määrätietoinen.

Ensireaktiot ”viisikon” parvesta ovat olleet tähän mennessä parahduksia.

”Ei kai vaan Matti kuvittele…..”