Viime lokakuun 16. Suomen tasavallan pääministeri Sanna Marin valtuutti Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin edustamaan Suomea Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Syy oli se, että pääministeri sai tietää olevansa mahdollisesti käydessään eduskunnassa joutuneensa altistumaan korona-virukselle.

Medialta tulleiden tietojen mukaan spontaani päätös evakuoinnista kokouspaikalta tapahtui ilmeisesti turvallisuuspäällikön arvion perusteella. Pääministeri lähti kokouksesta dramaattisella kiireellä.

Sanna luovutti neuvotteluvallan Löfvenille

Suomen perustuslaki ei tunne mandaatin siirtämistä vieraan valtion edustajalle

Suomen perustuslaki ei kuitenkaan tunne tällaista mandaatin siirtoa.

Perustuslaki on yksiselitteinen: hänen on estyneenä toimittava niin, pääministerin sijainen hoitaa Suomen edustamisen tai sitten virkavuosiltaa vanhin ministeri. Kysymys kuuluu: miksi pääministeri ei toiminut perustuslain mukaan vaan luovutti valtansa vieraan maan johtajalle?

Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia

Mitä sanoo perustuslaki?

Suomen perustuslaki toteaa 2 § ”julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia…”. Se merkitsee sitä, että pääministerikin joutuu noudattamaan lakia. Laki ei tunne suullista Suomen edustamisen siirtämistä.

Sen 66 § todetaan: ”Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Pääministeri edustaa Suomea myös muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä. (4.11.2011/1112). Pääministerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri…”

Suomen perustuslaki ei tunne minkäänlaista vallan ja mandaatin delegointia. Mikäli pääministeri ei voi hoitaa perustuslaissa mainittua Eurooppa-neuvoston edustusta on hankittava sijainen ts. pääministerin sijainen tai se, jonka valtioneuvosto määrää.

Perustuslaki on yksiselitteinen: hänen on estyneenä toimittava niin, pääministerin sijainen hoitaa Suomen edustamisen tai sitten virkavuosiltaa vanhin ministeri.

Onko hallitus rikkonut lakia?

Hallitusvallan käytön estäminen on rikoslain mukaan valtiopetos

Suomen perustuslaki ei tunne menetelmää tai metodia, jolla pääministeri luovuttaa valtaansa jollekkin vieraan valtion edustajalle. Asia on ollut perustuslain laatijalle täysin vieras.

Perustuslaki tuntee kyllä sen, jos joku yrittää riistää demokraattisesti valituilta johtajilta mandaatin. Sitä varten on rikoslaissa oma kohtansa. Rikoslain mukaan toimivallan estäminen on valtiopetos ts. se, joka yrittää syrjäyttää Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää niitä käyttämästä toimivaltaansa syyllistyy valtiopetokseen. Samoin valtiopetos on törkeä, jos rikoksentekijänä on Tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen taikka muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö…

Kansalaiset ovat kyselleet sitä minkä lain perusteella Sanna Marin luovutti valtansa.

Pääministeri on ollut asiasta kovin hiljaa: miksi?

Kansalaiset ovat kyselleet sitä minkä lain perusteella Sanna Marin luovutti valtansa. Toimittiinko perustuslain mukaan? Eräs ystäväni – Jorma Grönlund – lähetti valtioneuvostoon kyselyn, jossa hän uteli sitä mihin asiakirjaan tai pöytäkirjaan Sanna Marinin päätös vallan perustuslaissa taatun Eurooppaneuvoston Suomen edustaminen perustui.

Pitkän odotuksen jälkeen – jonka aikana oli pakko pyytää oikeuskanslerilta vastauksen saamisessa apua – tuli sitten vastaus.

Se on lajissaan ennenkuulumaton. Hämmästyttävä.

Laitan sen tähän koko komeudessaan. Näin vastasi valtioneuvoston kanslia ts. tämä on pääministerin virallinen kanta.

Valtioneuvoston rakennus

Valtioneuvoston vastaus

”…1(2)Kirje9.11.2020VN/22943/2020VN/22943/2020-VNK-2 kansliaPL 23Snellmaninkatu 1 A0295 1600109 1602 [email protected] ValtioneuvostoHelsinki.

Vastaus 18.10.2020 lähetettyyn asiakirjapyyntöön; Julkisuuslain mukainen tietopyyntö; Osallistuminen Eurooppa-neuvoston kokoukseen 15.-16.10.2020. Hyvä Jorma Grönlund.

Kiitos 18.10.2020 päivätystä asiakirjapyynnöstänne. Viestissänne pyydätte asiakirjaa tai pöytäkirjaa, jonka valtuuttamana pääministeri Sanna Marin on luovuttanut Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenille toimivallan edustaa Suomea Eurooppa-neuvostonkokouksessa 16.10.2020.

Pääministeri Marin joutui eduskunnan tiloissa tapahtuneen covid-19-altistustilanteen

Pääministeri Marin joutui eduskunnan tiloissa tapahtuneen covid-19-altistustilanteen johdosta ja valtioneuvoston turvallisuusjohtajan suosituksen perusteella pikaisesti ja ennakoimattomasti poistumaan 16.10.2020 Eurooppa-neuvoston kokouksesta (15.-16.10.2020) vähän ennen sen päättymistä.

Covid-19-altistuksista annetut kansalliset toimintaohjeet koskevat myös ministereitä. Eurooppa-neuvoston asialistalla ei ollut muodollisia päätösasioita. Keskustelu jatkui tuolloin EU:n ja Afrikan välisistä suhteista. Pääministeri Marin oli jo ehtinyt käyttää puheenvuoron, jossa hän esitti Suomen näkemykset.

Hän pyysi suullisesti Ruotsin pääministeri Löfveniä välittämään tarvittaessa Suomen näkemyksiä.

Kannat oli vahvistettu kansallisessa EU-asioidenyhteensovittamisjärjestelmässä eduskunnan vaikutusmahdollisuudet turvaten.

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n perussopimusten mukaan jäsenvaltioiden valtion-tai hallitusten päämiehet sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. EU-oikeuden määräykset ja menettelysäännöt eivät mahdollista sitä, että kokoukseen osallistuisi jäsenvaltiosta muu edustaja kuin kyseisen maan valtion-tai hallituksen päämies.

Suomea edustaa Eurooppa-neuvostossa suoraan perustuslain 66 §:n nojalla pääministeri. Pääministerin osallistumisesta ei tehdä erillistä valtioneuvoston päätöstä. Kansallisesti ei voida päättää, että pääministerin ollessa estyneenä kokoukseen lähetettäisiin muu kansallinen edustaja, esimerkiksi ministeri tai EU-suurlähettiläs.

Toimintatapa, jossa estyneenä oleva valtion-tai hallituksen päämies pyytää toisen jäsenvaltion päämiestä välittämään tarvittaessa ensin mainitun jäsenvaltion kantoja kokouksessa, vastaa Eurooppa-neuvoston toimintaa koskevia EU-oikeudellisia vaatimuksia ja vakiintuneita käytäntöjä. Nämä liittyvät muun muassa kokouksen päätösvaltaisuuden määrittämiseen ja äänioikeuden käyttämiseen. Tällainen pyyntö esitetään tyypillisesti samanmielisen jäsenvaltion päämiehelle.

2(2)Pääministeri Marin osallistui 21.10.2020 suuren valiokunnan ja ulkoasianvaliokunnan yhteiseen jälkikuulemiseen lokakuun Eurooppa-neuvoston kokouksesta. Valiokunnille on toimitettu myös kirjallisesti lisätietoja käytännöistä tilanteissa, joissa pääministeri on estynyt osallistumasta Eurooppa-neuvoston kokoukseen.

Allekirjoitus: Lainsäädäntöneuvos

Heidi Kaila

anna Marin ei vastannut esitettyyn kysymykseen asiakirjoista tai pöytäkirjoista

Yhteenveto vastauksesta: kysymykseen ei vastattu ja EU-tapaoikeus on korkeammalla kuin Suomen perustuslaki

Valtioneuvoston kanslian antamat argumentit olivat hämmentäviä.

Ensiksi lainsäädäntöneuvosto Kaila ts. pääministerin kanslia alias Sanna Marin ei vastannut esitettyyn kysymykseen asiakirjoista tai pöytäkirjoista. Syy on todennäköisesti se, että valtioneuvoston kanssa ei käyty keskusteluja – ei edes puhelimitse. Kysymys väistettiin.

Toinen argumentti oli se, että kysymys ei ollut tärkeä – agendalla ei ollut muodollisia päätösasioita. Suomen perustuslaki on kuitenkin täysin yksiselitteinen eikä tunne Eurooppa-neuvoston a) ei muodollisesti päättäviä kokouksia tai b) päättäviä kokouksia.

Kolmas argumentti pyrki myös vähättelemään tapahtunutta ts. pääministeri oli jo ehtinyt käyttää puheenvuoronsa.

Tämän alkupuheenvuoron jälkeen Sanna heräsi ja lähti kiireellä.

---

Suomen edustaminen delegoitiin ”tosta vaan – suullisesti…”

Tässä vaiheessa selityksissä tapahtunut perustuslain mahdollinen rikkomus muuttuu vakavaksi ts. siitä tuli Suomen vallan luovuttaminen ulkovaltojen edustajalle. Se miten tämä tapahtui oli ennenkuulumattoman hämmästyttävää – kyse oli suullisesti pyynnöstä.

Näin Suomen kansan edustusoikeus, josta on perustuslaissa selvä merkintä, siirtyi toisen valtion edustajalle – vähän samalla tavalla kuin olisi annettu pastilli. Käytetty sanamuoto ”välittämään tarvittaessa Suomen näkemyksiä” sisältää ajatuksen siitä, että jos Stefan Löfven ei kokisi tärkeäksi hoitaa tätä asiaa, niin hänen ei tarvitsisi sitä tehdä. Suomen suvereenisuus oli tässä valtakirjakaupassa pientä rihkamaa.

Vain pomo kelpaa!

Neljäs valtioneuvoston kanslian käyttämä argumentti oli se, että Eurooppa-neuvostossa voi olla vain valtion tai hallituksen päämies – ei kukaan muu. Tätä on käytetty myös selityksissä suurelle yleisölle (https://yle.fi/uutiset/3-11601098). Force majour tilanteessa on ollut kuitenkin tapana, että sijaiset on hyväksytty. Tarkoittaako tämä argumentti sitä, että on ihan sama kuka Suomea edustaa – oma vai vieras? Vieraskin käy jos se on mukava?

---

Tapaoikeus voittaa Suomen perustuslain

Tätä seuraava argumentti on tyrmistyttävä ja perustuslain vastainen.

Pääministerin osallistumisesta ei selityksen mukaan tehdä erillistä valtioneuvoston päätöstä. Tämä väite on kummallinen, sillä perustuslaissa on kristallinkirkkaan selvä kohta, jossa viitataan siihen mitä tehdään, jos pääministeri on estynyt olemasta kokouksessa.

Selitys on kryptinen ja viitaa siihen, että Suomen suvereniteetti on halpaa EU:ssa. Sen mukaan kansallisesti ei voida päättää, että pääministerin ollessa estyneenä kokoukseen lähetettäisiin muu kansallinen edustaja, esimerkiksi ministeri tai EU-suurlähettiläs. Hirmuisinta tässä kaikessa on se, että EU epämääräinen tapaoikeus voittaa Suomen perustuslain. Lopuksi kysyjää lohdutetaan sillä, että pääministeri osallistui ”jälkikokoukseen”.

Suomen perustuslaki eitunne ”tapaoikeutta” vaan kaiken toiminnan on perustuttava lakiin.

Valtioneuvoston kanslia tunnusti, että perustuslakia ei ole noudatettu

Valtioneuvoston selitys on tosiasiassa selvä tunnustus siitä, että perustuslakia ei ole noudatettu.

Suomen perustuslaki eitunne ”tapaoikeutta” vaan kaiken toiminnan on perustuttava lakiin.

Sanna Marinilla ei ollut mitään perustuslaillista oikeutta luovuttaa Suomen edustusoikeutta kenellekkään muulle kuin sijaiselleen tai sille ministerille, jonka valtioneuvosto määrää.

Tämä on korutonta kertomaa.

Pääministeri näyttää rikkoneen perustuslakia täysin tietoisesti. Lieventävänä asianhaarana on se, että päätös tapahtui hässäkässä ja paniikissa. Ongelmana on vain se, että jos näin pienessä asiassa panikoi, niin entä suuremmassa asiassa?

Löfvengate: vaarallinen ennakkotapaus turvallisuuspolitiikan kannalta

Asia on turvallisuuspoliittisesti erittäin merkittävä ennakkotapaus. Entä jos joku ulkovalta ottaa pääministerin haltuunsa tai pakottaa hänet ”tapaoikeuden” mukaisesti luovuttamaan Suomen edustuksen muualle? Nyt se on mahdollista, kun asiasta on ennakkotapaus.

Ainoa laillinen vaihtoehto 16.10. 2020 olisi ollut jättää Suomen paikka tyhjäksi tai nopeasti saada vahvistus valtioneuvoston kokoukselta, joka olisi sitten määrännyt paikalle sijaisen. Kyseinen Eurooppaneuvoston ”tapa” ei mene Suomen perustuslain yläpuolelle.

Asia on nyt viipymättä tuotava eduskunnan 10 edustajan allekirjoituksen kanssa oikeuskanslerin tutkittavaksi.