Blogi: Petteri Hiienkoski, ke 04.10.2017 21:19

Kertomus erillissodasta ei ole pelkkä myytti

Valtiotieteen tohtori ja eversti evp Pekka Visuri tekee mielestäni turhan pitkälle menevän päätelmän toteamalla, ettei ole mitään perusteita enää puhua erillissodista.

Käsityksensä arvostamani tutkijakollega UPI-ajalta esitti eilisessä MOT-ohjelmassa. Päätelmä perustuu Mikkelin päämajaan saksalaisten yhteysupseeriksi komennetun kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjamerkintöihin, joita Visuri on vuoden 1941 osalta suomentanut.  YLE intoutuu tämän perusteella julistamaan, että Kertomus erillissodasta pelkkä myytti.

Siinä ei sinänsä pitäisi olla mitään yllättävää, että saksalaiskenraalin muistiinpanoista ilmenee Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö strategisia ja operatiivisia ratkaisuja myöten. Se ei kuitenkaan kerro kaikkea Suomen ja Saksan suhteista, joka on huomattavasti laajempi kysymys. Se, että suomalaiset ja saksalaiset olivat aseveljiä ja kanssataistelijoita, jotka taistelivat puna-armeijaa vastaan, ei kumoa merkitystä joka erillissodalla on.

Käsitys erillissodasta ei ole ristiriidassa sen kanssa, että sotilaallinen yhteistyö oli tiivistä ja Suomi sidottiin Barbarossa-suunnitelmaan jo keväällä 1941. Erillissotaan kuului olennaisesti se, ettei Suomella ollut liittolaissopimusta Saksan kanssa. Sotilaallinen yhteistyö toteutettiin operatiivisella tasolla.

Erillissodan käsitteellä oli muutakin kuin vain retorista merkitystä. Se, ettei valtiosopimusta Saksan kanssa solmittu, oli paljon tärkeämpi asia kuin MOT-reportaasissa annetaan ymmärtää.

Suomessa erillisota-termiä käytettiin alusta alkaen, koska haluttiin pitää etäisyyttä natsi-Saksaan. Yksi syy on se, että marsalkka Mannerheimia tuskin saattoi pitää erityisenä Saksan ja vielä vähemmän kansallissosialismin ystävänä. Tämä todennäköisesti tiedettiin myös Saksassa, minkä takia yhteysupseeriksi komennettiin kokenut jalkaväkikenraali, joka ei ollut natsi. Ystävystyminen Mannerheimin kanssa palveli lopulta Suomen sodanjohdon päämääriä.

Jatkosota-nimityksellä korostettiin sitä, että Suomelle kysymys oli talvisodan jatkosta. Erillissota-käsitteen korostamisella oli sodan alusta asti erityiset poliittiset syynsä sekä Saksaa vastaan sotivien länsivaltojen että suomalaistenkin takia. Kansallinen yksimielisyys joutui koetteelle ilman virallista liittosopimustakin.

Erillissodan merkitys ilmeni kun liittoutuneiden johtajat sopivat joulukuun alussa 1943 Teheranissa sodan jälkitoimista: presidentti Franklin D. Roosevelt ja pääministeri Winston Churchill eivät hyväksyneet sitä, että vaatimus ehdottomasta antautumisesta koskisi myös Suomea.

Näin siitäkin huolimatta, että Britannia oli julistanut sodan Suomelle jo joulukuussa 1941. Toisin kuin akselivallat Suomi ei julistaneet Yhdysvalloille sotaa Pearl Harbouriin kohdistuneen yllätyshyökkäyksen jälkeen. Suomen ja Yhdysvaltain välillä säilyivät diplomaattisuhteet aina kesäkuuhun 1944 asti, mutta tuolloinkaan ei Yhdysvallat julistanut Suomelle sotaa.

Erillissotaansa Saksan rinnalla sotinut Suomi oli lopulta ainoa Saksan liittolaismaa, jota ei sodan missään vaiheessa miehittänyt sen enempää Saksa kuin Neuvostoliittokaan. Myös sotasyyllisyysoikeudenkäynti poikkesi muista vastaavista sekä järjestämistavaltaan että lievempien tuomioiden takia.

Erillissota tarkoitti myös sitä, että Suomi saattoi tehdä erillisrauhan. Rauhantunnusteluja tehtiin jo asemasotavaiheen aikana. Ne yritettiin pitää saksalaisilta salassa, vaikkakin huonolla menestyksellä. Saksa katkaisi niiden seurauksena asetoimitukset Suomeen. Selvää on sekin, ettei saksalaisen yhteysupseerin muistiinpanoista ilmene se, että tiiviistä aseveljeydestä huolimatta suomalaiset samanaikaisesti vakoilivat saksalaisten toimia.

Myös kesän 1944 tilanteessa, kun Suomen armeija tarvitsi kipeästi saksalaisten aseapua puna-armeijan pysäyttämiseksi, poliittinen johto torjui valtiosopimuksesta, jolla Suomi olisi sitoutunut taistelemaan Saksan rinnalla loppuun asti. Kuten tunnettua presidentti Risto Ryti antoi kuitenkin vastaavan sisältöisen sitoumuksen. Mutta hän teki sen henkilökohtaisesti omissa nimissään. Muun muassa tästä syystä hänet "palkittiin" sodan jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä langettamalla hänelle 10 vuoden kuritushuonetuomio.

MOT-reportaasissa tuodaan esille se tosiasia, ettei Suomen sodanjohto missään vaiheessa ollut saksalaisten komennossa. Tämä kävi selvästi ilmi kysymyksessä Leningradin piirityksestä. Saksalaiset vaativat Suomea kiristämään piiritysrengasta ja hyökkäämään kaupunkiin. Mutta marsalkka Mannerheim tähän sanoi päättäväisesti: "Nej!"

Myöskään vaatimuksiin Muurmannin radan katkaisemisesta sodanjohto ei suostunut. Se olisi estänyt länsiliittoutuneiden aseavun toimittamiselle Neuvostoliitolle.

Erillissodan luoteella ja sillä, ettei Suomi tehnyt virallista liittosopimusta Saksan kanssa, oli muitakin käytännön vaikutuksia. Yksi niistä liittyy Suomen juutalaisten pelastumiseen joutumasta natsien keskitysleireille. Toisin kävi Saksaan liittosuhteessa olleiden maiden juutalaisille.

SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler kävi loppukesästä 1942 Suomessa ja vaati juutalaisten luovuttamista. Kun marsalkka Mannerheim kuuli asiasta, hän saattoi kantansa hallituksen jäsenten tietoon:

– Minun armeijastani ei oteta yhtään ainoaa juutalaista luovutettavaksi Saksaan. Ainoastaan minun ruumiini ylitse voisi sellaista tapahtua. Kysymykseen ei myöskään voi tulla sotilaitteni omaisten tai sukulaisten luovuttaminen, sillä tällainen tapaus kotirintamalla heijastaisi raskaasti heti myöskin taistelevissa joukoissa. Koko asia on mahdollisimman vähin äänin haudattava.

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski ke 04.10. 21:19

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05. 17:31

Suurvaltapoliittinen peilikuva Ukrainan kriisille

su 01.05. 17:10

Verbaalimuilutuksista totalitarismiin

pe 18.03. 23:18

Natosta ja suurvaltapolitiikasta inhorealistisesta näkökulmasta

la 05.03. 04:19

Miksi koronarokotetta vastustetaan?

ti 04.01. 00:01

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05. 18:06

Äänekkäästi vaiettu väestökato

pe 09.04. 17:23

Facebook bannaa yli kolmen vuoden takaisista päivityksistä?

pe 05.03. 19:50

Antisemitismi III: Seemiläisiä, heprealaisia, israelilaisia vai juutalaisia?

la 23.01. 23:04

Poliittisesti epäkorrekti kansanpresidentti

to 21.01. 16:11

blogit

Vieraskynä

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08.2022 23:48

Juha Ahvio

Yhteiskunnan perustus on perhe

pe 25.11.2022 19:47

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05.2022 17:31

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Globalismi oli kaunis ajatus

ti 15.11.2022 19:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon virkamiehet kieltävät jengiytymisilmiön

su 27.11.2022 03:41

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Sota-Lintilän horinat - Taivaan lahja Putinille?

su 11.09.2022 13:29

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hups, Maailman Talousfoorumin (WEF) dystooppinen Suuri Resetti taisi juuri sortua omaan näppäryyteensä?

su 20.11.2022 14:41

Heikki Porkka

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11.2022 11:17

Tapio Puolimatka

Asiantuntijalausunto liittyen hallituksen esitykseen laiksi sukupuolen vahvistamisesta (HE 189/2022 vp)

pe 02.12.2022 22:26

Olli Pusa

Venäjän idea 2

su 04.12.2022 16:33

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44