Blogi: Petteri Hiienkoski, to 21.09.2017 10:51

Suomea integroidaan Euroopan yhteiseen puolustukseen millä mandaatilla?

Verkkouutiset julkaisi viikko sitten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden kannalta hämmentävän uutisen. Sen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Ylen Haloo Eurooppa -podcast-ohjelmassa Suomen liittoutuneen Ranskan kanssa Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamiseksi.

– Me ollaan sovittu Macronin kanssa, että liittoudumme yhteisen puolustuksen eteenpäinviemiseksi. Saksa on siinä kolmas kumppani, Sipilä totesi Kokoomuksen Verkkouutisten mukaan.

Tavoite olla integraation ytimessä EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisessä johtaa yhä syvempään ristiriitaan sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa.

Intoilu vaikuttaa järjettömältä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu valtion suvereeniuden ja turvallisuuden ydinalueisiin. Se on jätetty Euroopan yhdentymisessä tiiviimmän yhteistyön soveltamisalueen ulkopuolelle.

Näistä tehtävistä suvereenit valtiot ovat näet haluttomia luopumaan ainakin normaalisti. Integraation edistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on sen takia arvioitu kaikkein vaikeimmaksi. Sen on myös pelätty johtavan unionin hajoamiseen tai ainakin pirstoutumiseen, koska kaikki eivät ole siihen valmiita. Yhdentyminen on sen takia ollut ensisijaisesti talousintegraatiota. Sekään ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Kiirehtiminen on johtanut unionin pirstoutumiseen (esim. euroalue). 

Arvioin 14.6.2017 julkaisemassani blogi-kirjoituksessa kesällä tapahtuneen hallituskriisin ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen syitä. Kirjoituksessani Poikkeuslaista liittovaltiokehitykseen eli miksi eduskuntaryhmät hajoavat korostin ulkopoliittisten motiivien merkitystä sille, miksi hallitus oli pidettävä pystyssä ilman että Jussi Halla-ahon Perussuomalaiset pääsisivät vaikuttamaan politiikan suuntaan. Suomen ulkopolitiikka on kaventunut yhteen asiaan. Se on EU.

– Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän muodostumiseen on merkittävämpiäkin syitä kuin muutama ministerinsalkku. Pyrkimys integroida Suomea tiiviimmin Euroopan Unioniin on niistä tärkein. Britannian EU-eron (Brexit) jälkeen poistui pidäke liittovaltiokehityksen tieltä. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron ajaa yhdessä Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa tiettävästi rahaliiton ja pankkiunionin tiivistämistä.

Kuten useimmat ehkä jo tietävät pääministeri Sipilän, valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) silloiset selitykset arvoista eivät olleet todellinen syy sille, etteivät Perussuomalaiset enää kelvanneet hallitukseen. Ilmeisesti myös presidentti Sauli Niinistön vaatimat katumusharjoitukset liittyivät samoihin tekosyihin, joilla Halla-ahon johtamalta puolueelta piti estää pääsy valtioneuvostoon.

Ongelma ei missään vaiheessa ollut se, ettei puolue olisi sitoutunut hallitusohjelmaan. Todellinen uhka oli päinvastoin juuri se, että Halla-ahon johtama puolue nimenomaan oli hallitusohjelmaan sitoutunut. Hallitusohjelma ei näet sopinut presidentti Niinistön suunnitelmiin eikä ilmeisesti sen takia myöskään kelvannut hallituskumppaneille. Kirjoitin taustamotiiveista kesällä seuraavasti:

– Suomen hallitus saadaan tukemaan tätä kehitystä korostamalla etenkin Venäjän uhkaa ja herättämällä ilmeisen perusteettomia toiveita EU:n yhteisen puolustuksesta. Presidentti Niinistö näyttää olevan erityisen aktiivinen puolustusyhteistyön tiivistämisessä, vaikka unionista ei edes ole mahdollista muodostaa puolustusliittoa ainakaan niin kauan kuin NATO on olemassa. Suunnitelmia ei kuitenkaan ole äänestäjille avoimesti kerrottu.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) totesi syyskuun alussa Jyväskyssä pitämässään puheessa, että "Euroopan unionissa ollaan ottamassa pitkää harppausta puolustusyhteistyön syventämiseksi". Hän vaati, että "Suomen on oltava edistämässä tiivistä puolustusyhteistyötä".

Presidentti Niinistö on osoittanut ajavansa EU:n puolustusintegraation syventämistä, mikä Suomen kaltaisen itsenäisen valtion päämieheltä on jossain määrin erikoista. Mahdollisesti hän myös lähetti Virkkusen juoksutytökseen tässä asiassa.

Virkkunen kritisoi, osin aiheestakin, sitä, etteivät "Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovin kärki, presidenttiehdokkaat tai entinen pitkän linjan ulkoministeri" keskustele analyyttisesti turvallisuuspolitiikasta. Mitään erityisen analyyttistä, saati laajakatseista, ei tosin ole sen mitään sanomattaman mantran toistelemisessa, että "turvallisuusympäristömme on muuttunut". Nykyinen ulkoministeri Timo Soini (sin.) näytä juuri muuhun kyenneen.

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, hallitus tai sitä tukevat poliittiset tahot saattavat vielä ryhtyä paisuttelemaan Venäjän uhkaa, jolla hanketta Suomen integroimiseksi EU-puolustukseen vauhditettaisiin. Edellisestä "trollijahdista" alkaakin olla jo tovi.

Hallitus on tekemässä suurta ja peruuttamatonta muutosta ajaessaan EU:n puolustusintegraation syventämistä.

  1. Suomi on antamassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa enenevässä määrin muiden käsiin, jolloin liikkumavaramme keskeisimmällä itsemääräämisoikeuteen ja turvallisuuteen vaikuttavalla alueella kaventuu.
  2. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen integraatio koskee suvereenin valtion ydintehtäviä ja on ratkaisevia askelia kohti EU-liittovaltiota.
  3. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko joka etenkin Suomelle on kriittinen "kohtalonkysymys" vaikeutuu, jäykistyy ja hidastuu laajassa monenkeskisessä yhteistyössä, mikä todennäköisesti myöhemmin johtaa vallan keskittämiseen Brysseliin.
  4. Suomen ja muiden EU-maiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset intressit poikkeavat toisistaan radikaalisti, jolloin suomalaiset joutuvat käytännössä monen muun eri EU-maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan maksajiksi.

Tuntuu käsittämättömältä, että keskeisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta ei ole käyty avointa ja perusteellista julkista keskustelua. Pääministeri vain ilmoittaa jossain haastattelussa sopineensa asiasta Macronin kanssa.

Luulisi, että surullisen kuuluisasta pienen piirin EMU-ratkaisusta  jolla Suomi liittyi rahaliittoon ja luopui kokonaan omasta rahapolitiikastaan olisi jo jotain opittu. Sitäkin laskua maksetaan vielä ja kauan. Silloinkaan ei kysytty niiltä, jotka laskun maksavat.

Hallitusohjelmaan ei ole tehty mitään kirjausta siitä, että Suomi olisi etunenässä ajamassa Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamista. Hallitusohjelmaan on päinvastoin kirjattu, ettei hallitus ole syventämässä integraatiota. Perussuomalaisten edustakuntaryhmän hajottua strateginenkin hallitusohjelma joka kuitenkin on hyväksytetty eduskunnassa näyttää muodostuneen "kuolleeksi kirjaimeksi".

Mikä ylipäätään on perustuslain ja demokraattisten periaatteiden merkitys, jos hallitus ja sen pääministeri toimivat näin leväperäisesti hallitusohjelmasta välittämättä ja kansan mielipidettä kysymättä?

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski to 21.09. 10:51

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09. 01:15

Kunnioitetaanko koululaitoksessa enää ihmisoikeuksia?

ti 13.08. 00:15

Pettikö pääministerin tähystys Airiston veneturmassa: onko ideologia turvallisuutta tärkeämpää?

pe 09.08. 22:49

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06. 22:22

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06. 15:54

Uutisointi europarlamenttivaaleista harhaanjohtavaa: Mitä jäikään kertomatta?

to 30.05. 02:44

Arkkipiispan tuella sananvapautta vastaan

la 18.05. 16:09

Jeesuksen kuolemantuomio ja valtapoliittinen suhmurointi

su 21.04. 03:29

Ilmastopopulismin petolliset kulissit eli ilmastonmuutoksen "kyllä" ja "ei"

pe 12.04. 13:01

Ne vaimenevat sydänäänet

pe 05.04. 15:45

blogit

Vieraskynä

Mitä vikaa koulushoppailussa?

pe 18.10.2019 00:31

Juha Ahvio

Sanan- ja uskonnonvapautta on puolustettava nyt

su 10.11.2019 21:07

Professorin Ajatuksia

Maahanmuuttokissa vaanii myös postissa

ke 13.11.2019 21:40

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Totuus löytyy taksista

ke 13.11.2019 21:44

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Haluan provosoida ihmisiä tutkimaan asioita itse

la 12.10.2019 11:17

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Joka neljäs on perussuomalainen - kohta joka kolmas!

pe 08.11.2019 22:06

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

Suomalaisvastainen Yleisradio esittelee maahanmuuttopolitiikan hedelmiä

to 14.11.2019 14:09

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Natsien kirjarovioille jatkoa?

ma 04.11.2019 19:17

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Saksassako jo heräillään?

ke 13.11.2019 21:41

Matti Viren

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11.2019 23:58