Blogi: Olli Pusa, to 14.09.2017 17:23

Ministerit ovat vastauksen velkaa

Sipilän hallitus on ollut huolissaan Suomen työllisyysasteen kehityksestä. Nyt työllisyysaste on ollut vajaat 70% ja se pitäisi saada nousemaan vähintään 72%:iin, jotta ns. kestävyysvaje voitaisiin saada hallintaan. Monien mielestä tuokaan prosenttiluku ei riitä. Sipilän hallituksen mielestä tuo on välttämätöntä hyvinvointivaltion pelastamiseksi ja monet tutkijat ovat olleet samaa mieltä.

Tuo on sinänsä ymmärrettävää pohdintaa, oli siitä sitten samaa mieltä tai ei. Mutta miten asiaa on sitten hoidettu? Sipilän hallituksen keskeisin anti asiaan on ollut se, että maahan laskettiin vuonna 2015 yhteensä 35.000 turvapaikanhakijaa, jotka tulivat pääasiassa Irakista, Somaliasta ym. Enemmän kuin puolet yhdestä ikäluokasta. Silloin selitettiin, että heidän vastaanottamisensa oli välttämätöntä EU:n ja kansainvälisten sopimusten perusteella. Myöhemmin on todettu, että nuo väitteet olivat paikkansa pitämättömiä. Suomessa siis nimenomaan haluttiin tuo porukka Suomeen, mm. pääministeri lupasi oman asuntonsa tulijoille. Lupaus näkyy selvästi tulijoiden määrässä piikkinä. Samalla hehkutettiin, kuinka tulijat paikkaavat Suomen työvoimavajetta ja pelastavat lopulta hyvinvointivaltion. Ylistettiin, kuinka Balkanin teitä vaelsivat korkeakoulutettujen ihmisten laumat.

Miten tuo joukko sitten toimii Suomen työmarkkinoilla? Vuosi sitten Eläketurvakeskus julkaisi tutkimuksen maahanmuuttajien työllistymisestä Suomessa. Aineisto loppuu vuoteen 2013 eli viimeisin turvapaikanhakijoiden aalto ei ole ollut tarkastelussa mukana. Tulokset ovat kuitenkin sovellettavissa myös näihin tulijoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin työllistymistä ym. sekä pitkän ajan seurannan että lähtömaan perusteella. Tarkastelu perustui eri viranomaisrekisterien tietoihin.

Aineistoista kävi hyvin ilmi se, että tulijoiden lähtömaalla oli erittäin ratkaiseva vaikutus työllistymiseen. Esimerkiksi Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleista 4 vuotta maahantulon jälkeen reilut 15% oli työelämässä, Venäjältä tulleista 25%, Keski- ja Itä-Euroopasta sekä Turkista tulleista reilut 35%, eteläisestä Afrikasta ja Pohjois-Afrikasta tulleista reilut 40%, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Oseaniasta tulleista saman verran, Länsi- ja Etelä-Euroopasta tulleista 55% sekä Virosta tulleista lähes 60% oli työelämässä 4 vuotta maahantulonsa jälkeen.

Siis Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleista 15% oli 4 vuoden päästä työelämässä kun Länsi- ja Etelä Euroopasta sekä Virosta tulleista 55-60% oli työelämässä. Käytännössä tiedetään, että ensimmäisen ryhmän 15%:sta työllistyneistä merkittävä osa on työllistynyt verovaroin tulkeiksi, oppaiksi ym. tehtäviin uusia maahantulijoita auttamaan. Ero muihin maihin on hyvin suuri.

Tarkasteltaessa asiaa pitemmän ajan kuluessa eivät tulokset muutu tästä. Aineistoista voi tarkastella, kuinka eri paikoista tulevien ansiot kehittyvät jatkossa virallisten rekisterien mukaan. Jos työllistyminen muuttuisi myöhemmin, se näkyisi ansiotasojen kasvuna.

Kun verrataan ansiotasoja eri paikoista tulleiden osalta 4 vuotta maahantulon jälkeen sekä 15-19 vuotta maahantulon jälkeen saadaan seuraavanlaisia tuloksia. Länsi- ja Etelä-Euroopasta tulleiden ansiot 4 vuotta maahantulon jälkeen olivat reilut 16.000 euroa vuodessa ja 15 vuoden jälkeen suuruusluokkaa 28.000 euroa vuodessa eli olivat lähes kaksinkertaistuneet.

Virosta tulleiden osalta vastaavat luvut olivat n. 16.000 euroa ja 22.000 euroa. Keski- ja Itä-Euroopasta tulleilla luvut olivat olennaisesti matalammat eli 9.000 ja 18.000 euroa. Ansiot kuitenkin kasvoivat voimakkaasti, mikä kertoo työllistymisen paranemisesta, mutta matala-palkka-aloille. Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleilla ansiot 4 vuotta maahantulon jälkeen olivat 8.000 euroa vuodessa ja suunnilleen sama myös 15 vuotta maahantulon jälkeen.

Siis Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleilla ansiot eivät kasvaneet 4 vuotta maahantulon jälkeenkään. Luvut ovat virallisista rekistereistä, joten on tietenkin mahdollista että heillä oli pimeitä tuloja, jotka eivät rekistereissä näy. Sellaisista emme voi tietää, mutta kyseessä olisivat silloin tosiasiassa rikollisesti hankitut rahat. Varsin lohduton tulos siis.

Palataan sitten alkuperäiseen ongelmaan, Suomen kestävyysvajeen korjaamiseen. Kun vuonna 2015 Suomeen tuli lyhyessä ajassa 35.000 turvapaikanhakijaa, he tulivat pääasiassa Lähi-Idästä ja Somaliasta. Juuri niistä maista, joista tulleilla työllistyminen Suomessa on kaikkein heikointa. Neljä vuotta maahantulon jälkeen työssä oli 15% noista maista tulleista ja heistäkin suuri osa työllistynyt yhteiskunnan tuella tulkeiksi ja avustajiksi uusille tulijoille samoista maista. Alhaisesta työllisyydestä jotkut syyttävät suomalaista yhteiskuntaa, mutta perimmäinen syy on tulijoiden työkulttuurissa, koulutuksessa ym. tekijöissä.

Olisi kohtuullista, että kestävyysvajeen korjaamisen hallituksensa keskeiseksi tavoitteeksi ja hyvinvointivaltion pelastamisen kannalta välttämättömäksi julistaneet ministerit kertovat, kuinka Suomen työllisyysaste saadaan nostettua vajaasta 70%:sta 72%:iin tuottamalla maahan suuret määrät maahanmuuttajia, joiden työllisyysaste yhteiskunnan voimakkaasti tukemanakin on 15%?

(Lähde: Maahanmuuttajat työmarkkinoilla: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 6/2016)

Olli Pusa to 14.09. 17:23

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02. 00:16

Raha ja hoiva

ma 18.02. 22:53

Uutta turvapaikanhakija-aaltoa valmistellaan

to 17.01. 22:31

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01. 22:51

Demokratian alasajo?

to 27.12. 20:30

Ilmastokiima

pe 14.12. 12:26

Länsimaiden perikato?

su 02.12. 22:56

Ukraina Euroopan ilmapuntari

ti 27.11. 10:24

Vertailu Obama Trump

ma 19.11. 17:40

EU-liittovaltio

la 10.11. 14:24

blogit

Vieraskynä

Puolimatka: Altistaako nykyinen seksuaalikasvatus nuoria hyväksikäytölle?

pe 22.02.2019 21:57

Juha Ahvio

Vuoden 2019 vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä

su 17.02.2019 21:28

Professorin Ajatuksia

Ann Selin perussuomalaisella linjalla

pe 22.02.2019 21:53

Jukka Hankamäki

Vaalit: Soten loppusota vai uusi lähtölaukaus?

to 21.02.2019 22:23

Petteri Hiienkoski

Demokratia ja uskonnonvapaus edellyttävät sananvapautta

su 10.02.2019 04:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rajatonta välinpitämättömyyttä

pe 08.02.2019 19:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kantasuomalaisia syrjitään yo-kirjoituksissa järjestelmällisesti

la 26.01.2019 22:07

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomi intiaanina - viekö EVM maat ja mannut?

ma 18.02.2019 22:18

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Vihertynyt valtaeliitti ja identiteettipolitiikan moraalikaaos

la 16.02.2019 11:57

Heikki Porkka

Yle pimittää merkittävää tietoa Ranskan antisemitismistä

ke 20.02.2019 19:22

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Neuvostotaide oli propagandan väline

ke 20.02.2019 17:49

Reijo Tossavainen

Tee oma arvovalintasi ja äänestä!

ma 11.02.2019 09:16

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Intellektuellin osa

pe 22.02.2019 21:54

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20