Blogi: Olli Pusa, to 14.09.2017 17:23

Ministerit ovat vastauksen velkaa

Sipilän hallitus on ollut huolissaan Suomen työllisyysasteen kehityksestä. Nyt työllisyysaste on ollut vajaat 70% ja se pitäisi saada nousemaan vähintään 72%:iin, jotta ns. kestävyysvaje voitaisiin saada hallintaan. Monien mielestä tuokaan prosenttiluku ei riitä. Sipilän hallituksen mielestä tuo on välttämätöntä hyvinvointivaltion pelastamiseksi ja monet tutkijat ovat olleet samaa mieltä.

Tuo on sinänsä ymmärrettävää pohdintaa, oli siitä sitten samaa mieltä tai ei. Mutta miten asiaa on sitten hoidettu? Sipilän hallituksen keskeisin anti asiaan on ollut se, että maahan laskettiin vuonna 2015 yhteensä 35.000 turvapaikanhakijaa, jotka tulivat pääasiassa Irakista, Somaliasta ym. Enemmän kuin puolet yhdestä ikäluokasta. Silloin selitettiin, että heidän vastaanottamisensa oli välttämätöntä EU:n ja kansainvälisten sopimusten perusteella. Myöhemmin on todettu, että nuo väitteet olivat paikkansa pitämättömiä. Suomessa siis nimenomaan haluttiin tuo porukka Suomeen, mm. pääministeri lupasi oman asuntonsa tulijoille. Lupaus näkyy selvästi tulijoiden määrässä piikkinä. Samalla hehkutettiin, kuinka tulijat paikkaavat Suomen työvoimavajetta ja pelastavat lopulta hyvinvointivaltion. Ylistettiin, kuinka Balkanin teitä vaelsivat korkeakoulutettujen ihmisten laumat.

Miten tuo joukko sitten toimii Suomen työmarkkinoilla? Vuosi sitten Eläketurvakeskus julkaisi tutkimuksen maahanmuuttajien työllistymisestä Suomessa. Aineisto loppuu vuoteen 2013 eli viimeisin turvapaikanhakijoiden aalto ei ole ollut tarkastelussa mukana. Tulokset ovat kuitenkin sovellettavissa myös näihin tulijoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin työllistymistä ym. sekä pitkän ajan seurannan että lähtömaan perusteella. Tarkastelu perustui eri viranomaisrekisterien tietoihin.

Aineistoista kävi hyvin ilmi se, että tulijoiden lähtömaalla oli erittäin ratkaiseva vaikutus työllistymiseen. Esimerkiksi Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleista 4 vuotta maahantulon jälkeen reilut 15% oli työelämässä, Venäjältä tulleista 25%, Keski- ja Itä-Euroopasta sekä Turkista tulleista reilut 35%, eteläisestä Afrikasta ja Pohjois-Afrikasta tulleista reilut 40%, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Oseaniasta tulleista saman verran, Länsi- ja Etelä-Euroopasta tulleista 55% sekä Virosta tulleista lähes 60% oli työelämässä 4 vuotta maahantulonsa jälkeen.

Siis Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleista 15% oli 4 vuoden päästä työelämässä kun Länsi- ja Etelä Euroopasta sekä Virosta tulleista 55-60% oli työelämässä. Käytännössä tiedetään, että ensimmäisen ryhmän 15%:sta työllistyneistä merkittävä osa on työllistynyt verovaroin tulkeiksi, oppaiksi ym. tehtäviin uusia maahantulijoita auttamaan. Ero muihin maihin on hyvin suuri.

Tarkasteltaessa asiaa pitemmän ajan kuluessa eivät tulokset muutu tästä. Aineistoista voi tarkastella, kuinka eri paikoista tulevien ansiot kehittyvät jatkossa virallisten rekisterien mukaan. Jos työllistyminen muuttuisi myöhemmin, se näkyisi ansiotasojen kasvuna.

Kun verrataan ansiotasoja eri paikoista tulleiden osalta 4 vuotta maahantulon jälkeen sekä 15-19 vuotta maahantulon jälkeen saadaan seuraavanlaisia tuloksia. Länsi- ja Etelä-Euroopasta tulleiden ansiot 4 vuotta maahantulon jälkeen olivat reilut 16.000 euroa vuodessa ja 15 vuoden jälkeen suuruusluokkaa 28.000 euroa vuodessa eli olivat lähes kaksinkertaistuneet.

Virosta tulleiden osalta vastaavat luvut olivat n. 16.000 euroa ja 22.000 euroa. Keski- ja Itä-Euroopasta tulleilla luvut olivat olennaisesti matalammat eli 9.000 ja 18.000 euroa. Ansiot kuitenkin kasvoivat voimakkaasti, mikä kertoo työllistymisen paranemisesta, mutta matala-palkka-aloille. Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleilla ansiot 4 vuotta maahantulon jälkeen olivat 8.000 euroa vuodessa ja suunnilleen sama myös 15 vuotta maahantulon jälkeen.

Siis Lähi-Idästä ja Somaliasta tulleilla ansiot eivät kasvaneet 4 vuotta maahantulon jälkeenkään. Luvut ovat virallisista rekistereistä, joten on tietenkin mahdollista että heillä oli pimeitä tuloja, jotka eivät rekistereissä näy. Sellaisista emme voi tietää, mutta kyseessä olisivat silloin tosiasiassa rikollisesti hankitut rahat. Varsin lohduton tulos siis.

Palataan sitten alkuperäiseen ongelmaan, Suomen kestävyysvajeen korjaamiseen. Kun vuonna 2015 Suomeen tuli lyhyessä ajassa 35.000 turvapaikanhakijaa, he tulivat pääasiassa Lähi-Idästä ja Somaliasta. Juuri niistä maista, joista tulleilla työllistyminen Suomessa on kaikkein heikointa. Neljä vuotta maahantulon jälkeen työssä oli 15% noista maista tulleista ja heistäkin suuri osa työllistynyt yhteiskunnan tuella tulkeiksi ja avustajiksi uusille tulijoille samoista maista. Alhaisesta työllisyydestä jotkut syyttävät suomalaista yhteiskuntaa, mutta perimmäinen syy on tulijoiden työkulttuurissa, koulutuksessa ym. tekijöissä.

Olisi kohtuullista, että kestävyysvajeen korjaamisen hallituksensa keskeiseksi tavoitteeksi ja hyvinvointivaltion pelastamisen kannalta välttämättömäksi julistaneet ministerit kertovat, kuinka Suomen työllisyysaste saadaan nostettua vajaasta 70%:sta 72%:iin tuottamalla maahan suuret määrät maahanmuuttajia, joiden työllisyysaste yhteiskunnan voimakkaasti tukemanakin on 15%?

(Lähde: Maahanmuuttajat työmarkkinoilla: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 6/2016)

Olli Pusa to 14.09. 17:23

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

Uutta presidentinhallintoa valitsemassa

ma 29.01. 19:33

Presidentti arvojohtajana

la 27.01. 17:00

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen finaali

ke 24.01. 20:24

Vihreä terroristiliike

to 04.01. 11:48

Kuusiniemi avautuu?

pe 29.12. 21:45

Jumalallinen ilmoitus?

to 28.12. 09:20

Ehdokas Pekka Haavisto

pe 22.12. 18:23

Pyhä yksinkertaisuus

ke 20.12. 00:25

Pelastuspartiot liikkeellä?

to 07.12. 19:59

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44