Ruotsista on julkaistu tutkimus, jossa selvitetään kuinka paljon ruotsalaiset luottavat median uutisoinnin rehellisyyteen maahanmuuton ongelmista. Tulokset olivat karuja. 54 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väittämästä: ”Ruotsin media ei kerro totuutta maahanmuuttoon liittyvistä yhteiskunnallisista ongelmista.” Vain 27 prosenttia uskoi väittämän olevan kokonaan tai osittain virheellinen.

Viime aikoina on eri puolilta EU:ta julkaistu tutkimuksia ihmisten mielipiteistä maahanmuutosta. Suunnilleen samoilla luvuilla kuin edellä 10 EU maan kansalaiset olisivat halunneet kokonaan lopettaa maahanmuuton Eurooppaan muslimienemmistöisistä maista. Suomessa sisäministeriö julkaisi Vaasan yliopiston tekemän tutkimuksen suomalaisten asenteista maahanmuuttopolitiikkaan. Tulokset olivat samansuuntaisia.

Ruotsissa maahanmuuton ongelmat ovat paljon pitemmällä kuin Suomessa ja niiden salaaminen on nykyään vaikeaa tai lähes mahdotonta. Tosin sielläkin asia on tullut näkyvämmin esille vasta aivan viime aikoina. Oma kysymyksensä on, herätäänkö Ruotsissa ongelmiin vasta kun ne ovat niin pahoja, ettei niitä enää voida ratkaista?

Suomessa media jatkaa järjestelmällisesti yksipuolisen maahanmuuttopropagandan levittämistä. Kärjessä ovat olleet Helsingin Sanomat ja Yle. Hesari on sen myötä menettänyt valtavan määrän lukijoitaan, mutta Ylen rahoitukseen käytettävästä verosta ei propagandaan kyllästynyt pääse eroon.

Vastikään Ylen päätoimittaja lähti tehtävästään pitkällisten riitojen jälkeen. Oma kysymyksensä on, miten se vaikuttaa Ylen levittämään maahanmuuttopropagandaan. Laitetaanko se kuriin vai onko edessä vain entistä röyhkeämpi propaganda?

Monta kertaa tuota propagandaa levitetään järjestelmällisenä ja toistuvana uutisoinnin muokkauksena. Tietyistä asioista vaietaan järjestelmällisesti, joistakin asioista esitetään näkökulma, joka on vääristynyt kuva asioista.

Esimerkki uutisoinnista. Tässä kyseessä on Uusi Suomi, yksi islamismin lipunkantajia Suomessa. Suuresta osasta maahanmuuttajien tekemiä rikoksia vaietaan kokonaan. Jos vaikeneminen ei ole mahdollista, tekijöiden tausta salataan (kuten enemmistö ruotsalaisista nyt uskoo oman mediansa tekevän). Jos salaaminen ei onnistu, alkaa selittely eri asioista.

Entä kuinka käsitellään kantasuomalaisten tekemät rikokset. Vastikään tehtiin Ylitorniossa törkeä murha ja poliisi pidätti epäillyn. Miten asiasta uutisoi Uusi Suomi?

”Poliisi löysi läheisen Seo-huoltamon pihalta kantasuomalainen epäillyn eli 26-vuotiaan ulkopaikkakuntalaisen miehen, joka ei suostunut kiinniotettavaksi, vaan uhkasi poliisia kivellä.”

Nyt tekijän etninen tausta voitiinkin julkaista. Tämä on varmaan oikea julkaisulinja, koska se antaa lukijalle oikean kuvan yhteiskunnan tapahtumista. Ilman sitähän ihmisten on mahdoton tietää, mihin asioihin on vaaleissa vaikutettava saadakseen haluamansa muutoksen. Mutta maahanmuuttajien tekemissä rikoksissa asia salataan. Siis kansalaisilta yritetään pimittää tieto poliittisten päätösten seurauksista.

Kun kansalaisten mielipide kautta Euroopan on tuonkaltainen massiivisesta median pimityksestä huolimatta, herää kysymys miksi poliitikot eivät ota asiaa tosissaan ja muuta politiikkaa? Hehän väittävät olevansa kansalaisten edustajia.

Kenen käskyn vuoksi hulluutta jatketaan kansalaisten mielipiteestä välittämättä?