Venäjän sotarikokset Ukrainassa tulivat kansainväliseen tietoisuuteen, kun venäläiset hyökkäysjoukot joutuivat vetäytymään Kiovan läheltä. Butsha ym. paikat tulivat tutuiksi ja asiaa kävivät paikan päättä toteamassa suuri joukko kansainvälistä lehdistöä ja poliitikkoja sekä YK:n ja Haagin sotarikostuomioistuimen tutkijoita.

Ukrainan takaisin valtaamilta alueilta paljastui siviilien kidutusta, raiskauksia ja murhia. Joukkohautoja löytyi ja niistä useita satoja ruumiita. Heräsi kysymys, millaista on ollut venäläisten toiminta muilla haltuunsa saamillaan alueilla?

Syyskuussa Venäjän puolustus Harkovan lähellä romahti ja se joutui vetäytymään nopeasti laajoilta alueilta Irpinistä, Lymanista ym. Ja taas paljastunut jälki oli samanlaista. Siviilien kidutusta, raiskauksia ja murhia. Murhattujen siviilien joukkohautoja löytyi taas lukuisia. Koska venäläiset joukot joutuivat pakenemaan alueelta nopeasti, ne eivät ehtineet hävittää jälkiään tehokkaasti. Esimerkiksi ne eivät ehtineet yrityksistä huolimatta polttaa miehityshallinnon papereita. Siksi venäläisiltä jäi paljon kirjallisiakin dokumentteja ja erään upseerin vihkoon pitämät muistiinpanot, joissa on kuvauksia asioista, jotka eivät päätyneet virallisiin dokumentteihin.

Uutistoimisto Reuters sai tutustua aineistoihin. Se pystyi tarkistamaan niissä mainittuja asioita eri lähteistä sekä haastattelemalla elossa selvinneitä. Kävi ilmi Venäjän armeijan sodankäynnin kaoottisuus ja siviileihin kohdistettu raakuus. Tuo sotarikokseksi laskettava toiminta ei ole uutta vaan ilmeisesti vuosisatoja vanha venäläinen toimintatapa. Sellaisesta löytyy kuvauksia vuosisatojen takaakin. Kuvaukset ovat samanlaisia venäläisten raakuuksiin esim. Virossa 1940-luvun alussa. Puolassa venäläiset murhasivat Katyninissä maaliskuussa 1940 yli 20.000 vangiksi jäänyttä puolalaista upseeria. Motiivina kuulemma saada vankileiriltä tilaa suomalaisille, joita piti pian alkaa tulla. No eipä tullut…

Ilta-Sanomat ovat julkaisseet artikkelin Reutersin kirjoitusten pohjalta. Suosittelen tutustumaan siihen, niin saa kuvan ”venäläisen maailman” sielunmaisemasta. Joku saattaa julistaa, ettei suomalainen media ole luotettavaa. Siksi linkitän kommentteihin YK:n raportin sotarikoksista Ukrainassa. Siitä käyvät hyvin ilmi Venäjän toimintatapa ja sotarikokset Ukrainassa. Olen huomannut suomalaisten Putinin ylistäjien sokeuden. Tuostakaan raportista eivät löydä Venäjän toiminnasta moitittavaa. Varmaan heidän innokkuudelleen puolustella Venäjää ja sen sotarikoksia löytyy syynsä, vaikka niitä ei meille paljasteta.

Ja Ukrainan sotarikoksista pitää muistaa, että nyt näemme vain jäävuoren huipun. Viralliset luvut uhreista kertovat vain ns. nyt varmasti tiedetyt asiat ja ne ovat paljon todellisia uhrilukuja pienempiä. Ja havainnot sotarikoksista on vain niiltä seuduilta, joilta ukrainalaiset joukot ovat karkottaneet Venäjän joukot. Toisessa maailmasodassa keskitysleirien kauhut paljastuvat lopulta vasta kun alueet vallattiin. Sama tilanne on varmaan Ukrainassakin. Ilmeisesti kaikkein kauheimmat teot tulevat paljastumaan Mariupolin (venäjänkielisestä) kaupungista. Sen venäläiset joukot tuhosivat käytännössä kokonaan. Murhattujen siviilien määräksi on avioitu jopa 130.000 siviiliä. Jokainen suomalainen voi yrittää hahmottaa lukua suhteuttamalla sitä oman kotikuntansa asukasmäärään. Varmaan miehittäjä yrittää peitellä rikostensa määrää (venäläisillä on Ukrainassa liikuteltavia krematorioita ruumiiden polttamiseksi), mutta sotarikosten laajuus on niin suuri, ettei se varmaankaan tule kokonaan onnistumaan.

Tuollaiset Venäjän sotarikokset on syytä pysäyttää Ukrainaan, jotta sellaisia ei enää nähdä muissa Venäjän naapurimaissa. Siksi Ukrainan tukeminen on välttämätöntä itsekkäistäkin syistä.

Reutersin erikoisraportti: Hylätty tukikohta paljastaa, kuinka venäläismiehitys kohtasi loppunsa Balaklijassa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

UN Commission has found an array of war crimes, violations of human rights and international humanitarian law have been committed in Ukraine | OHCHR