Fortum julkaisi tulostietonsa. Tappiota suuruusluokkaa 10 miljardia. Tappiot ovat aiheutuneet pääasiassa Uniper-omistuksista. Sen sijaan kotimainen sähköntuotanto on ollut kannattavaa eli Fortumin tuloksessa osa Uniper-keinottelun tappioista on jo peittynyt osittain suomalaisilta sähkönkäyttäjiltä rahastetuilla maksuilla.

Omistajaohjausministeri Tuppurainen on kehunut, että Fortum on kertonut kiitettävästi ongelmistaan. Fortum haluaa valtion tukea toiminnalleen. Sen sijaan Tuppurainen ei muistellut sitä, että koko Uniper-sotkusta ei Fortum paljoa kertonut omistajilleen. Ehkä paperit ovat vain hukassa?

Fortumin osalta on noudatettu ”suomalaista omistajapolitiikkaa”. Valtio on Fortumin suurin omistaja, mutta silti julistetaan, ettei valtio saa puuttua Fortumin toimintaan. Päätöksenteko kuuluu sen hallinnolle, jonka käytännössä päättävät suurimmat ”yksityiset” omistajat. Niitä Fortumin tapauksessa ovat eläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen. Sieltä siis tosiasiassa päätettiin tästä Saksan-seikkailusta.

Suomen sähkön hinta määräytyy paljolti sähköpörssissä. Sen toimintaperiaate on kummallinen. Kun pörssissä määräytyy kallein sähkön hinta, saavat kaikki toimijat sen mukaisen hinnan. Siis kun kapasiteettia rajoitetaan, se merkitsee sähkön hinnan nousua ja valtavaa tiliä sähköyhtiöille.

Sähkön tuotantokapasiteettia rajoittavat erityisesti kaksi tahoa. Toinen on vihreät, jotka päästöoikeuksien rajoituksilla ja muilla tempuilla yrittävät rajoittaa tuotantoa ja vedättää sähkön hintaa mahdollisimman korkeaksi. Sillä saavat potkittua päähän suurinta osaa suomalaisista. Luottavat, että Kallion ratikoihin sähköä riittää.

Toinen taho on sähköyhtiöt, jotka haluavat kasvattaa voittojaan myös rajoittamalla sähkön tuotantokapasiteettia. Esimerkiksi Fortumilla on suuria sähkölaitoksia, joiden käyttöönotto pienentäisi olennaisesti riskiä sähköntuotannon kapeikoista ja hintapiikeistä. Mutta Fortum ei halua ottaa niitä käyttöön, koska se pienentäisi voittoja. Julistetaan, että ne ovat vain varavoimalaitoksia sen varalta, että jouduttaisiin katkomaan sähköjä. Energiaviraston virkamies varmisteli tulevaa uraansa hokemalla, että laki kieltää käyttämästä varavoimaa muussa tapauksessa. Toki lait säätää eduskunta…

Siis pyhä kolminaisuus uhkaa ajaa suomalaiset melkoiseen ahdinkoon talvella. Tuo kolminaisuus koostuu kolmesta tahosta. Yksi on Venäjä, joka yrittää kiristää länsimaita riippuvuuksilla, joita se on apuriensa avulla vuosikausia järjestelmällisesti rakentanut. Toinen on lähinnä terroristiliikkeeltä vaikuttava vihreät, joiden mielestä suomalaisten elämää pitää kurjistaa. Hyvin ovat saaneet asiaansa ajettua. Ja kolmas taho on energiayhtiöt, jotka haluavat kerätä suuret voitot. Fortumin tapauksessa keinottelussa näppinsä polttaneet eläkeyhtiöt haluavat kerätä rahaa Uniper-tappioiden peittämiseen. Sillä saisivat palautettua tappiollistensa sijoitustensa arvostuksia.

Lopputulos on siis suomalaisten ahdinko. Miten poliitikot hokevat asian ratkaisemista? Osa julistaa, että valtion pitää maksaa erilaista sosiaaliturvaa pienituloisille. Osa vaatii sähkön arvonlisäveron alentamista sähkön hinnan alentamiseksi. Yhteistä poliitikkojen julistuksille on se, että kaaos maksatetaan veronmaksajilla eli käytännössä valtion velanotolla. Sen sijaan poliitikot eivät juuri uskalla puuttua ongelman juurisyihin. Tosiasiassa se merkitsee valtion piilotukea sähköyhtiöille ja niiden omistajille.

Juurisyihin voisi toki puuttua. Venäjän kiristykseen ei lyhyessä ajassa paljoa voida. Syytä muistaa maan epäluotettavuus jatkossa. Vihreiden terrorin vaikutusta voidaan lieventää mm. turpeen palauttamisella, päästöoikeuksilla ym. väljennyksillä. Energiayhtiöiden rahastusta voidaan lieventää määräämällä ne ottamaan käyttöön nyt käyttämättömiä laitoksia sähkön hinnan pitämiseksi kurissa. Poliitikoille nuo eivät kelpaa. Mikä on se taustalla oleva voima, joka määrää poliitikkoja maksattamaan sekoilut veronmaksajilla?