Blogi: Olli Pusa, ma 04.07.2022 10:59

Eläkesoppa kiehuu

Inflaatio on karkaamassa käsistä joka puolella ja sen vaikutuksia pohditaan innokkaasti. Yksi keskusteluun nouseva asia on eläkkeet. Ihan pienestä potista ei ole kyse. Eläkemenot Suomessa ovat vuosittain suuruusluokkaa 30 miljardia euroa. Eläkemaksut ja muut eläkejärjestelmän tulot ovat pari miljardia euroa pienemmät vuodessa. Toisaalta eläkejärjestelmän 250 miljardin rahastot tuottavat vuosittain keskimäärin yli 10 miljardia, joten eläkejärjestelmä on ylijäämäinen ja rahastot kasvavat koko ajan.

Aikaisemmin eläkkeitä korotettiin saman verran kuin palkkoja. Sitten otettiin käyttöön ns. puoliväli-indeksi, jossa eläkkeitä korotettiin puoliksi palkkojen ja puoliksi inflaation mukaan. Vuonna 1995 laman oloissa leikattiin indeksiä niin, että eläkkeitä korotetaan ns. taitetulla indeksillä, johon vaikuttaa palkat 20% ja inflaatio 80%.

Viimeisen neljännesvuosisadan aikana eläkkeiden ostovoima on pudonnut olennaisesti. Mitä pitempään ihminen on eläkkeellä, sitä pahemmin indeksin nipistäminen leikkaa elintasoa. Eläkeläisten köyhyys on lisääntynyt ja eläkeläisten määrä asumistuen ja toimeentulotuen saajina on kasvanut.

Kysymys alkaa olla eläkejärjestelmän uskottavuuden kannalta keskeinen. Eläkejärjestelmän perustuu tavallaan sopimukseen yhteiskunnan kanssa. Eläkejärjestelmä huolehtii normaalien työssäkäyvien ihmisten toimeentulosta niin, että he voivat elää suunnilleen entisellä elämäntyylillään eläkeaikana ilman yhteiskunnalta keräjättävää tukea (jonka monet kokevat nöyryyttäväksi).

Tuon vastineeksi eläkejärjestelmä on melko vapaasti saanut muokata sääntönsä ja sillä on tosiasiassa oikeus ”verottaa” elinkeinoelämää eläkemaksuilla. Jos eläkejärjestelmä epäonnistuu tuossa tehtävässään, on perusteltua kysyä onko se rikkonut ”sopimuksen”? Pitäisikö eläkejärjestelmä organisoida tehokkaammin hoitamaan tehtäväänsä?

Yleensä palkkaindeksi on ollut korkeampi kuin eläkeindeksi. Hyvin harvoin lyhytaikaisesti tilanne on ollut toisinpäin. Muutama vuosi sitten syntyi erikoinen tilanne. Inflaatio oli yli 1% ja eläkkeiden korotus olisi ollut myös yli 1%. Samaan aikaan sovittiin taulukkopalkkojen korotukseksi 0,4%. Silloin alettiin vaatia, että eläkkeitä ei saa nostaa enempää kuin palkkoja. Sen seurauksena eläkkeiden korotus rajattiin 0,4%:iin.

Tietenkin työmarkkinoiden ammatti-ihmiset tiesivät, ettei tuo ole koko totuus. Noita ammattilaisia on niin työnantajajärjestöissä, työntekijäjärjestöissä kuin eläkelaitosten hallinnossa pilvin pimein. Taulukkopalkat ovat vain osa palkkaindeksiä. Niiden lisäksi tulee erilaisia lisiä, liukumia ym. Todellisuudessa palkat nousivat yli 1%.

Siis lopputulos: inflaatio nousi yli 1%, palkat nousivat yli 1% ja eläkeindeksi nousi 0,4%. Temppu romutti hallinnon uskottavuuden eläkeläisten silmissä. Kun ottaa huomioon keskeisten toimijoiden osaamisen ydinalueen, temppu on tulkittava tahalliseksi eläkeläisten vetämiseksi kölin alta.

Nyt puhutaan taas samasta. Inflaatio on korkeampi kuin sovitut palkankorotukset ja julistetaan, että eläkeläisille menee hyvin. Eläkeläisille keskeiset ruoka ja asuminen nousevat lähes 10% ja eläkeindeksi ehkä puolet siitä. Eläkeläisten toimeentulo kärsii paljon. Harhaanjohtavasti verrataan eläkeläisiä palkansaajiin. Eläkeindeksin nousu on väitteiden mukaan hieman korkeamaa kuin taulukkopalkkojen. Todellisuudessa ei ole tietoa siitä, millaiseksi palkkaindeksi Suomessa muodostuu. Taulukkopalkkojen korottaminen lisää on odotettavissa ja erilaiset lisät ja liukumat tulevat päälle. Montakohan kertaa eläkelaitosten johto uskoo saman huijauksen onnistuvan?

Eläkeindeksissä on myös kysymys valtion ja eläkelaitosten suhteesta. Jos eläkkeet nousevat enemmän, kasvavat eläkelaitosten menot, mutta samalla kasvaa eläkeläisten ostovoima ja valtion ja kuntien verotulot. Mikäli indeksi on heikko, heikkenee eläkeläisten ostovoima ja valtio joutuu avustamaan useampia ja ottamaan sitä varten lisää velkaa.

Erityisen ankarasti indeksitemppuilu iskee naisiin. Sitä taustaa vasten on hämmästyttävää, että erilaiset naisjärjestöt ovat asiasta hiljaa, kuin kusi sukassa. Eläkeindeksin pienuus vaikuttaa eläkeläisten elintasoon sitä enemmän, mitä pitempään he elävät. Naiset tunnetusti elävät keskimäärin useita vuosia vanhemmiksi kuin miehet. Toisaalta heidän työeläkkeensä ovat jo alussa keskimäärin pienempiä kuin miehillä. Siksi ongelma kärjistyy erityisesti pitkään eläkkeellä olleiden naisten osalta.

Nyt on näkyvissä taas yksi episodi, jossa työeläkejärjestelmä jättää noudattamatta yhteiskunnan kanssa solmimaansa sopimusta. Eläkejärjestelmässä alkaa olla kasaantuneena niin paljon ongelmia, että sen perusteellinen saneerausta vaikuttaa välttämättömältä. Se ei edellytä eläke-etujen leikkausta vaan järjestelmän hallinnon tehostamista ja palauttamista alkuperäisen ”sopimuksen” linjoille.

Asiantuntija: Nykyinen eläkeindeksi täsmäisku naisia vastaan | Demokraatti.fi

Olli Pusa ma 04.07. 10:59

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Suomi ja korruptio

to 24.11. 23:32

Sotatalven lähestyessä

pe 11.11. 13:10

Venäjän sotarikokset Ukrainassa

pe 28.10. 13:28

Terroristijärjestö Ilmastopaneeli?

ke 26.10. 11:21

Sananvapauden nakertajat

ke 12.10. 12:41

Terveisiä Olof Scholzille?

ma 10.10. 14:12

Venäläinen maailma

la 08.10. 23:14

Hautajaiset Moskovassa

su 02.10. 13:29

Vihreät myyrät

ti 27.09. 16:38

Ruotsin hallitusneuvottelut

to 15.09. 11:34

blogit

Vieraskynä

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08.2022 23:48

Juha Ahvio

Yhteiskunnan perustus on perhe

pe 25.11.2022 19:47

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05.2022 17:31

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Globalismi oli kaunis ajatus

ti 15.11.2022 19:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon virkamiehet kieltävät jengiytymisilmiön

su 27.11.2022 03:41

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Sota-Lintilän horinat - Taivaan lahja Putinille?

su 11.09.2022 13:29

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hups, Maailman Talousfoorumin (WEF) dystooppinen Suuri Resetti taisi juuri sortua omaan näppäryyteensä?

su 20.11.2022 14:41

Heikki Porkka

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11.2022 11:17

Tapio Puolimatka

Translain uudistus luo juridisen fiktion ehdoilla elävän yhteiskunnan

ti 25.10.2022 07:00

Olli Pusa

Suomi ja korruptio

to 24.11.2022 23:32

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44