Neron aivoituksia
Agadirissa on muutama kirjakaupppa, vaikka muhamettilaisissa maissa kirjoja yleensä tuoteaan erittäin vähän.
Ylimalkaisen otannan perusteella liikkeessä nimeltä Lecture pour tous oli ranskankielistä kirjallisuutta noin 80 prosemttia, englanninkielistä 10 prosemttia ja loput sitten arabiankielistä. Saattoi toki jotakin olla myös berberiksi, heillähän on tuo kreikkaa muistuttava omituinen kirjaimisto.
Käsiin jäi muutama ranskalainen klassikko ja englanninkielinen kirja nimeltä Bullshit Jobs.
Siitä varmaan myöhemmin. Rupesin lukemaan Albert Einsteinin tunnettua mietekirjaa Comment je vois le monde. Champs sciences 2009, 245 s.
Kirjahan on alun perin kirjoitettu saksaksi, mutta se on Einstinin luottomiehen kääntämä ja ansainnee luottamusta siinä suhteessa.
Kirja on siitä erikoinen, että se kirtjoitettiin alun perin vuonna 1934. Sen jälkeen otettiin uusia painoksia, joihin lisättiin aina ajankohtaista takstiä vuoteen 1952 saakka.
Kirjassa on lähinnä neljä ajanohtaista teemaa, pasifismi, juutalaisten ongelmat, taistelu natsismia vastaan ja eräät tieteen ongelmat.
Kiinnostavinta kuitenkin on muutamien ikuisten kysymysten pohdiskelu, joka on pyritty tekemään mahdollisimman selkeästi ja yleistajuisesti. Elämän tarkoitus, olemassaolon mysteeri, hyvyyden, totuuden ja kauneuden olemus ja kirjoittajan henkilökohtainen suhde niihin saavat paljon tilaa.
Tilityskirjojen perinteen mujaisesti Einstein eri kaihda suuriakaan tunteenpurkauksia. Hän on yleensä hyvin lempeä, mutta sävy muuttuu, kun puhutaan sodasta ja armeijasta. "pahimpana laumainstituutioista pidän armeijaa" hän kirjoittaa. "Vihaan sitä".
Kirjoittaja kertoo halveksivansa ihmistä, joka saa tyydytystä siitä, että marssii rivissä musiikin tahdissa. Hän kertoo vihaavansa rajusti sotasankaruutta ja mieletöntä väkivaltaa tylsän nationalismin nimessä. Sota taas on kaikista asioista halveksittavin.
Sennsijaan Einstein tuntee kaikkein suurinta kunnioitusta elämän mysteerin äärellä. Se tunne on kauneuden ja totuuden perustana ja herättää taiteen ja tieteen.
Pelonsekaisen kunnioituksen ympäröimänä tämän mysteerin salaisuus synnyttää myös uskonnon.
Einstein sanoo olevansa syvästi uskonnollinen siinä, mutta vain siinä mielessä, että hän, kuten monet muutkin, tuntee, että on olemassa jotakin hänen ymmärrykselleen saavuttamatonta, jonka vaikutus kuitenkin tunnetaan.
Einstein ei kuitenkaan voi kuvitella jumalaa, joka palkitsee ja rankaisee omia luotujaan tai sitä, että elämä jatkuisi kuolerman jälkeen.
Olemisen mysteeri on joka tapauksessa havaittavisssa ja Järjen voi nähdä ilmenevän elämässä.
Entä onko elämällä tarkoitusta ja onko tämä kysymys edes mielekäs? No, ellei joku kykene sellaista näkemään, hänellä ei tosiaankaan ole mitään syytä elää.
Yhteiskunnallinen elämä erottaa ihmisen eläimestä ja viime kädessä hän on koko ihmiskunnan jäsen. Ihminen on todella ihminen, kun hänen toiminnallaan on vain yksi tavoite: yhteinen hyvä ja edistys...
Yhteiskunta on olemassa vain yksiköiden hyväksi, mutta se tapahtuu yhteisön voimin. Sotien välisenä aikana kirjoittaja huomaa ikäviä piirteitä, joista yksi on esteettisessä maailmassa tapahtuva kehitys: maalaustaide ja musiikki rappeutuvat ja ihmisistä tulee tylsempiä (moins sensibles).
Einteinillä on paljonkin sanottavaa tieteen ja uskonnon suhteesta. Uskonto lähtee ihmisten ahdistuksesta ja toisaalta sosiaalisista vaistoista. Kaikki uskonnot ovat pohjimmiltaan moraalisia.
Einsteiniä kiinnostaa erityisesti sellainen uskonto, jota hän sanoo kosmiseksi ja joka ei tunne antorpomorfista jumalaa. Hän näyttää ihailevan buddhismia ja Schopenhaeria sen tulkkina. Itse asiassa kaikkien aikojen kerettiläiset ovat olleet siihen taipuvaisia.
Hänen uskonnossaan ei ole määriteltyä jumalaa, mutta taiteen ja tieteen tehtävänä on herättää tunto jumalallisesta, jos nyt saan tulkita kirjoittajaa.
Hänen uskonnossaan, ei ole ahdistuksen eikä moraalin jumalaa, sillä moraalikin tulee hyvin toimeen ilman sitä.
Tutkijan uskonnollisuus ilmenee siinä, että hän hämmästyy ja nousee ekstaasiin luonnon lakien harmonian edessä, jotka paljastvat niin ylivertaisen itelligenssin ihmisen kykyihin verraten. Tästä tunteesta tulee hänen elämänsä hallitseva laki, joka antaa hänelle rohkeutta ja kykyä nousta egoististen pyyteiden yläpuolelle.
Henkilönä Einstein on hyvin vaatimaton eikä lainkaan hyväksy omaan persoonaansa kohdistuvaa palvontaa. Samaan aikaan hän esittää tutkijan ihanteessaan melko poikkeuksellisen ylevän hahmon, jollaiseksi ainakin itse pyrkii.
Tuntuu hieman siltä, että meidän aikamme on jo menettänyt jotakin sen maailman puhtaudesta ja ylevyydestä, joka ympröi vielä Einsteinin ajan kulttuurin etummaisia edustajia.
Siihen aikaan oli toki liikkeellä myös aatteita, jotja halusivat prostituoida niin tieteen kuin taiteen, mutta ajatus niiden puhtaudesta eli yhä.
Kannattaisikohan sitä vielä kaupata nykyisille yliopistoille
Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44