Myyjättärien puolesta
V.I. Lenin muistetaan päättömästä utopismistaan, joka vei hänen maansa täydelliseen romahdukseen, josta sen nostaminen vei aikaa kymmenen vuotta. Valta sentään pidettiin, vastoin kaikkea alkeellista säädyllisyyttä, mutta toki tässä itsesuojeluvaistokin vaikutti.
Leninin teoksiin kannattaa aina uudelleen tutustua vakuuttuakseen siitä, miten vähällä järjellä maailmaa on voitu hallita ja luultavasti siis nytkin voidaan.
Tiiviin koosteen Leninin ajatuksista tarjoaa Suomessa kirjoitettu Valtio ja vallankumous, jossa Lenin suunnittelee koko valtiokoneiston ja armeijan hävittämistä. Niiden tilalle tulisi koko kansa suorittamaan niitä simppeleitä toimia, joita valtion hallitseminen nykyään edellyttää.
Artikkelissaan Pystyvätkö bolševikit säilyttämään valtiollisen vallan? Lenin selittää tarkemmin, mitä tuo hallitseminen ensi alkuun merkitsisi. Lyhyesti sanoen se merkitsisi sitä, että ne, joilla ei ole, ottavat niiltä, joilla on. Koska tämä on ihmisten luonnollinen käyttäytymismalli ja taipumus, ei sen toteuttamiseen tarvita mitään erikoisia kykyjä. Suosittelen lukemaan artikkelin, joka löytyy kyllä netistä.
Tässä kyseinen pätkä venäjäksi: «Мы не утописты. Мы знаем, что любой чернорабочий и любая кухарка не способны сейчас вступить в управление государством.. Но мы […] требуем немедленного разрыва с тем предрассудком, будто управлять государством, нести будничную, ежедневную работу управления в состоянии только богатые или из богатых семей взятые чиновники. Мы требуем, чтобы обучение делу государственного управления велось сознательными рабочими и солдатами и чтобы начато было оно немедленно, т. е. к обучению этому немедленно начали привлекать всех трудящихся, всю бедноту»2)
Samassa yhteydessä Lenin tavallaan myös esittää varauksen: emmehän me ole utopisteja, emme luule, että jokainen sekatyömies ja keittäjätär pystyisi heti valtiota hallitsemaan, mutta…
Tuo mutta viittaa siihen ennakkoluuloon, että vain rikkaista oloista lähteneet pystyisivät suorittamaan jokapäiväisiä hallinnon tehtäviä.
Tuo reservatio oli vain koreuden vuoksi, kyllä tarkoitus oli kuin olikin panna syvät kansanjoukot hallitsemaan sanan jossakin mielessä, nimittäin ryöstämään rikkaampia. Siitä voitiin ja pitikin heti aloittaa.
Mitä varsinaiseen valtiolliseen valtaan tuli, sen tietenkin oli määrä tulla bolševikeille eikä siis kaikelle kansalle. Ja puolueessahan kuri ja vallan vertikaali oli kova eikä sitä ja sen keinoja kukaan säädellyt.
Vladimir Majakovski imponoitui ajatuksesta, että jokainen kuharkka, siis keittäjätär, voitaisiin panna valtiota hallitsemaan ja esitti asian juuri tässä muodossa runossaan. Hänethän tunnettiin mieltymyksestä komeisiin riimeihin, joissa ei mitään järkeä tarvinnutkaan olla. Kysymys oli taiteellisesta tehosta.
Nyt Viron sisäministeri näyttää ottaneen tuon Leninin kuuluisan lausahduksen majakovskilaisessa muodossaan esille osoittaakseen suomalaisen sosialidemokratian päässeen jo sinne, minne bolševikit ajattelivat pääsevänsä vasta kommunismissa: valta kuuluu kaikille ja jokaiselle.
Me kaikkihan olemme nykyään jo niin suuria demokratian ihailijoita, ettei edes tuo kommunismiin näköjään kuuluva jokaisen ja kenen tahansa valtakaan meitä kauhistuta.
Luulenpa, että se tosiasia, että nykyään on normaalia päästä ns. suoritustason paikoilta hallinnon huipulle, on meille kaikille pikemmin jonkinlainen ylpeyden aihe.
Hesari kuitenkin näyttää pitävän ministerin mainitsemaa myyjätär- sanaa herjauksena, kaiketi käsittämättä lainkaan puhujan tarkoitusta, mutta nykyäänhän ajatellaankin hymiöillä ja kuolataan sanoille eikä ajatuksille. Ministeri kuuluu olevan tunnettu kovasanaisuudestaan…
Nykyisissä, järjestäytyneissä oloissa kuharkkojen valta saattaa jopa toimiakin ihan normaalisti ja ilman sitä vääryyksien ja sokean pakkolunastushengen juhlaa, johon Leninin ajatukset ja politiikka tähtäsivät silloin, kun hän noita rivejä kirjoitteli.
Voi tietenkin käydä niinkin, että historia toistaa itseään.
Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka
la 13.04.2024 00:17Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä
su 21.04.2024 15:30Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Miksi lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin?
ti 23.04.2024 22:16Eläkeindeksin leikkaaminen
ti 09.04.2024 13:56Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44