Suomi on EU:ssa aina nöyrästi peesannut Saksan poliittista johtoa. Berliiniä on kuunneltu aina hallituspohjan hyväksymiseen saakka. Jos arvot ovat olleet väärät, ts. Saksan etujen vastaiset, ei hallitukseen ole ollut asiaa.

Saksan eilinen Thüringenin vaali osoitti, että aika on muuttumassa sillä suuri koalitio on hajoamassa.

CDU, jonka ennen vaaleja arvopohjalehdistö oli nostanut ”tulevaksi pääministeripuolueeksi ” kärsi kaikkien aikojen tappion. 11,7 prosentin menetys pudotti sen yhdellä iskulla suurimmasta puolueesta kolmanneksi vassarien ja AfD:n jälkeen! ”Väärän arvopohjan” puolueitten yhteinen ääniosuus oli 53%. Saksan CDU:n hallituskumppani demarit menetti sekin 4,2% päätyen perustamisosavaltiossaan 8,2% pohjanoteeraukseen!

Paikallinen CDU-johtaja oli ennen vaaleja suuriäänisesti julistanut, ettei mene hallitukseen kummankaan näiden ”kerettiläispuolueiden” kanssa.

Nyt kelpaavat myös diktatuuri-kommunistit!

Nyt ääni on kuitenkin muuttunut kellossa.

Tänään hän on antanut ymmärtää, että mitäs minun eilisistä puheistani… Nyt ovat vassarit äkkiä kelpaamassa CDU:lle hallituskumppaniksi, vieläpä johtopuolueeksi. Niin, arvopohja se on luja asia: siitä ei voi tinkiä koskaan! Puhtaan demokraattiseen AfD:hen verrattuna Itä-Saksan vassarit ovat yksinkertaisesti uudelleenkastettu DDR:n ”Sosialistinen yhtenäisyyspuolue” eli kommunistidiktatuurin kapellimestari (https://www.spiegel.de/politik/deutschland/thueringen-cdu-landeschef-mike-mohring-offen-fuer-zusammenarbeit-mit-der-linken-a-1293616.html).

Nykyajan noitavainot – natsiksi julistaminen!

Saksan uusimman kehityksen erikoispiirre on ollut, että CDU/CSU on siellä heittäytynyt vielä röyhkeämmin ”arvopohjaiseksi” kuin edes vihervasemmisto. Juuri Thüringenissä tämä kaksikko julisti AfD:n paikallisjohtajan suoraan natsiksi!

Thüringen on kuitenkin vain osa Saksaa hallitsevan suuren pankkirahan valtasysteemin kriisiä. ”Suuren koalition” yhteishallitus on tosin tähän mennessä jo kuin ihmeen kaupalla selvinnyt kaikista kriiseistään hengissä -vaikkakin tuskin kunnolla toimintakykyisenä. Koko maassa vielä CDU:takin nopeammin romahtava SPD on valitsemassa uutta puheenjohtajaa riitelystä hatkat ottaneen tilalle. Jäsenäänestyksen ensimmäisellä kierroksella sai valtiovarainministeri Scholz vain 23% äänistä kun taas lähes tuntematon hallituskriittinen Walter-Bojans pääsi 21%. Koska väistyvistä ehdokkaista pääosa on hallituskriittisiä, on varsin todennäköistä, että valtiovarainministeri on matkalla tappioon. Runneltu ja lamaantunut hallitus lienee siis viimein lopputaipaleella, mihin viittaa myös uusi hallituksensisäinen tappelu Syyrian-linjauksista.

Näyttää siltä, että edessä ovat uudet vaalit.

Mitä suuren koalition hajoaminen merkitsee?

Jos näin käy niin Saksan pitkä, puolentoista vuosikymmenen taistelu suurpankkien EU:n puolesta on kääntymässä tappioon. Taistelu matalien palkkojen, siirtolaispakolaisvirtojen, kurjistavien säästöleikkausten ja äärioikeistohysterian puolesta kansallisvaltiollista suvereniteettia ja oikeusvaltiollisuutta vastaan näyttää epäonnistuneen.

Macron ”persuuntuu”

Yllättävää kyllä Ranska, joka ennen tätä alistui nuristen mutta tottelevaisena seuraamaan Saksaa, on nyt vastahakoinen kumppani EU:ssa. Keltaliiviprotestit pelästyttivät Macronin. Tulevaisuuden tuulia haisteleva presidentti Macron on alkanut Marie Le Penin Kansallisen rintaman menestysten painostamana ja rohkaisemana omaksumaan ”kansallisia” aatteita. Vain viikko sitten Ranska kaatoi Saksan suunnitelman aloittaa EU:n jäsenneuvottelut Albanian ja Makedonian kanssa. Macronin perustelu, että näistä lähtee jo nyt liikaa pakolaisvirtoja Eurooppaan, oli erityisen merkittävä (https://www.spiegel.de/politik/ausland/eu-gipfel-jean-claude-juncker-umgang-mit-balkanstaaten-historischer-fehler-a-1292258.html).

Macronista näyttää tulevan persu?

Edessä on Merkelin viimeinen taisto

Saksassa on siksi edessä ”Merkelin viimeinen taisto”. Hallitsevat mutta epäsuositut puolueet käyvät nyt vastustajan kimppuun entistäkin härskimmin ja ärhäkämmin katkeraan loppuun saakka. Parin viime vuoden aikana on Saksan hallituslinja vain kiristänyt vanhoja virheitään. Koko Euroopalle turmiollista kuristus-säästöpolitiikkaa on vain kovennettu, siirtolaisuutta vauhditetaan ja pahimpana kaikesta ollaan luopumassa kokonaan oikeusvaltiollisista periaatteista. Mielivaltaisella ”arvopohjalla” on ehkä mahdollista julistaa oppositioedustajat yksinkertaisesti natseiksi ja käynnistää salaisen palvelun mielipidepuhdistuksia väärinajattelua kohtaan. Ehkä tiedossa on provokaatioita ja jostain paljastuu ”äärioikeistoterroria”?

Mutta rajoille on jo päästy. Kansaa ei enää onnistu tarpeeksi pelotella ja koko hallitussysteemi on ajautumassa samanlaiseen kaaokseen kuin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.

Thüringenin osavaltiovaalien eiliset tulokset olivat triumfi CDU:n, Saksan kokoomuksen oksennuskampanjan kohteeksi joutuneelle AfD:lle ja sen lievemmin mollaamalle vasemmistoliitolle. Suuri Koalitio on lopussa.

Meillä Suomessa vanhojen puolueiden johtajat haistelevat nyt terheästi etelätuulta.

Ehkä mekin voimme tällä tavalla pysäyttää Perussuomalaiset?

Miltä tämä kuulostaa, toveri Ohisalo? Ruvetaanko natsittelemaan ja rasistelemaan oikein ramakasti?