Blogi: Olli Pusa, pe 07.04.2017 11:45

Vanhusten kelvoton hoito

Seurasin TV:stä suurta vaalikeskustelua. Kun kaikki puoluejohtajat olivat julistaneet olevansa lasten ja nuorten asialla, siirsivät juontajat keskustelun vanhusten hoitoon. Sen ala-arvoinen tilanne Suomessa tiedetään. Kaikki puheenjohtajat julistivat olevansa vanhusten asialla. Valitettavasti selittelyt siitä, miksi vanhusten asiat ovat huonosti, kuulosti sekavalta höpinältä.

Vanhuksilla on Suomessakin yksi yhteinen piirre: kaikki ovat eläkeläisiä. Kyse on siis myös eläkeläisten toimeentulosta yleisemmin, vaikka puheenjohtajat tuntuivat kuvittelevan asian rajoittuvan kotona olevien avuttomien vanhusten kotipalveluihin. Mitä heikommat eväät eläkeläisillä on elämänsä järjestämiseen, sitä nopeammin he taantuvat kotihoitoa tarvitseviksi.

Kaiken hurskastelun keskellä puheenjohtajilta unohtui yksi keskeinen totuus: Vanhusten elinolojen laatu riippuu ratkaisevasti käytössä olevista varoista. Kaikki puhuivat vain valtion ja kuntien varoista, kun vanhusten eli eläkeläisten elämään on käytettävissä toinenkin rahanlähde: eläkevarat.

Mitä paremmin eläkkeet turvaavat vanhusten toimeentulon, sitä vähemmän siihen kuluu valtion rahaa. Eli sitä vähemmän pitää ottaa valtiolle velkaa. Mm. pääministeri Sipilä kauhisteli lähetyksessä valtion velanottoa. Sehän jää maksettavaksi nuorille sukupolville. Mutta tässä sillä ei olekaan väliä?

Jos eläkkeet olisivat riittäviä, olen varma, että valtaosa vanhuksista mielellään käyttäisi rahat arkensa helpottamiseen. Se, että voi itse hallita elämäänsä eikä kaikkia asioita tarvitse kerjätä kunnalta tai valtiolta, on monille vanhuksille tärkeä asia jo itsetunnon kannalta. Tuollainen raha tuottaisi Suomeen kulutuskysyntää, loisi työpaikkoja ja toisi verotuloja valtiolle ja kunnille.

Mistä tuollainen raha sitten voitaisiin saada? Suomen eläkerahastot ovat nyt 190 miljardia. Ennusteiden mukaan ne kasvavat 500-600-700 miljardiin nykyrahassa (inflaatio pois otettuna). Aikoinaan arvioitiin, että suurten ikäluokkien eläkkeellä ollessa maassa tarvittaisiin 60 miljardin rahasto, joita silloin alettaisiin purkaa. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä ja eläkerahastot kasvavat nytkin yli 5 miljardia vuodessa. Tuo raha sijoitetaan kansainvälisiin pörsseihin. Siellä on suurin osa nykyisistäkin eläkerahoista.

Suomen talouden kannalta eläkejärjestelmästä on muodostunut yksi keskeisiä tekijöitä. 190 miljardin rahastojen lisäksi järjestelmä kerää vuodessa maksuja n. 25 miljardia eli melkein puolet valtion budjetista ja maksaa reilut 25 miljardia eläkkeitä.

Vanhusten toimeentulon ja kunnollisen hoidon kannalta keskeistä on, millainen on eläkkeiden taso? Tason säilymisen kannalta keskeistä on eläkkeiden indeksiturva. Nykyinen indeksiturva pudottaa eläkkeiden ostovoiman juuri silloin, kun vanhukset ikääntymisen vuoksi tarvitsevat erityisen paljon palveluja. Ne on pakko kustantaa yhteiskunnan varoista tai lasten kukkarosta.

Kansaneläkkeiden taso on vaatimaton, vaikka siihen on tehty useita tasokorotuksia. Valtion rahat eivät riitä. Viimeisen 20 vuoden aikana työeläkkeiden indeksiturva on hävinnyt jopa kansaneläkkeiden kehitykselle. Näitä rahoja ei oteta valtion kassasta vaan eläkerahastoista. Sieltä liki 200 miljardin varannosta.

Vastikään 85000 kansalaista teki kansalaisaloitteen eläkeindeksin korjaamisesta. Eläkelaitokset vastustivat asiaa tiukasti. Olisi kuulemma ollut taloudellisesti tuhoisaa. Perusteluksi esitettiin Eläketurvakeskuksen vuoteen 2085 ulottuvia ennusteita, joiden väitettiin kertovan järjestelmän joutumisesta vaikeuksiin, jos indeksiä muutetaan. Jotakin tuosta tiedän minäkin, olen itse suunnitellut, tehnyt ja hyödyntänyt tuollaisia ennustemalleja. Koko asetelma oli järjetön: tehdään ennusteita 70 vuoden päähän.

Suomessa eläkejärjestelmään on tehty suuria muutoksia 10 vuoden välein. Ennen vuotta 2085 ehditään eläkejärjestelmään tehdä lukuisia muutoksia. Emme edes tiedä, millainen eläketurva silloin maassa on.

Emme tiedä millainen on työelämä ja sen pelisäännöt 70 vuoden päästä. Erilaiset oletukset esimerkiksi ihmisten työurasta ja eläkkeelle siirtymisestä 2085 käyttämällä viime vuosien havaintoja perusteena ovat puhdasta spekulointia.

Lopuksi ne työntekijät, jotka 2085 ovat työelämässä, eivät tällä hetkellä ole edes syntyneet. Malleissa Eläketurvakeskus on keksinyt heidät. Ja tällaisilla laskelmilla perustellaan eläkeindeksejä 2017? Kun kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnan sosiaalivaliokunnassa, siellä kävi selväksi, että eläkkeiden indeksiturvaa voitaisiin hyvin nostaa nykyisestä ilman, että se noiden Eläketurvakeskuksen spekulatiivisten laskelmienkaan mukaan mitenkään vaarantaisi eläkejärjestelmän rahoitusta.

No miten asiaan reagoivat puolueet? Kaikki 8 eduskuntapuoluetta kiltisti tottelivat eläkelaitosten määräyksiä ja kartellina tyrmäsivät aloitteen eli näyttivät tosiasiassa keskisormeaan eläkeläisille.

Mutta vaalitentissä noiden 8 eduskuntapuoleen puheenjohtajat kuorossa hokivat vanhusten hoidon parantamista. Mutta eläkeläisistä ei niin väliä. Onkohan noilla puoluejohtajilla homma hanskassa vai kenen käskyjen mukaan he hyppivät?

Olli Pusa pe 07.04. 11:45

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

Uutta presidentinhallintoa valitsemassa

ma 29.01. 19:33

Presidentti arvojohtajana

la 27.01. 17:00

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen finaali

ke 24.01. 20:24

Vihreä terroristiliike

to 04.01. 11:48

Kuusiniemi avautuu?

pe 29.12. 21:45

Jumalallinen ilmoitus?

to 28.12. 09:20

Ehdokas Pekka Haavisto

pe 22.12. 18:23

Pyhä yksinkertaisuus

ke 20.12. 00:25

Pelastuspartiot liikkeellä?

to 07.12. 19:59

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44