Blogi: Olli Pusa, pe 07.04.2017 11:45

Vanhusten kelvoton hoito

Seurasin TV:stä suurta vaalikeskustelua. Kun kaikki puoluejohtajat olivat julistaneet olevansa lasten ja nuorten asialla, siirsivät juontajat keskustelun vanhusten hoitoon. Sen ala-arvoinen tilanne Suomessa tiedetään. Kaikki puheenjohtajat julistivat olevansa vanhusten asialla. Valitettavasti selittelyt siitä, miksi vanhusten asiat ovat huonosti, kuulosti sekavalta höpinältä.

Vanhuksilla on Suomessakin yksi yhteinen piirre: kaikki ovat eläkeläisiä. Kyse on siis myös eläkeläisten toimeentulosta yleisemmin, vaikka puheenjohtajat tuntuivat kuvittelevan asian rajoittuvan kotona olevien avuttomien vanhusten kotipalveluihin. Mitä heikommat eväät eläkeläisillä on elämänsä järjestämiseen, sitä nopeammin he taantuvat kotihoitoa tarvitseviksi.

Kaiken hurskastelun keskellä puheenjohtajilta unohtui yksi keskeinen totuus: Vanhusten elinolojen laatu riippuu ratkaisevasti käytössä olevista varoista. Kaikki puhuivat vain valtion ja kuntien varoista, kun vanhusten eli eläkeläisten elämään on käytettävissä toinenkin rahanlähde: eläkevarat.

Mitä paremmin eläkkeet turvaavat vanhusten toimeentulon, sitä vähemmän siihen kuluu valtion rahaa. Eli sitä vähemmän pitää ottaa valtiolle velkaa. Mm. pääministeri Sipilä kauhisteli lähetyksessä valtion velanottoa. Sehän jää maksettavaksi nuorille sukupolville. Mutta tässä sillä ei olekaan väliä?

Jos eläkkeet olisivat riittäviä, olen varma, että valtaosa vanhuksista mielellään käyttäisi rahat arkensa helpottamiseen. Se, että voi itse hallita elämäänsä eikä kaikkia asioita tarvitse kerjätä kunnalta tai valtiolta, on monille vanhuksille tärkeä asia jo itsetunnon kannalta. Tuollainen raha tuottaisi Suomeen kulutuskysyntää, loisi työpaikkoja ja toisi verotuloja valtiolle ja kunnille.

Mistä tuollainen raha sitten voitaisiin saada? Suomen eläkerahastot ovat nyt 190 miljardia. Ennusteiden mukaan ne kasvavat 500-600-700 miljardiin nykyrahassa (inflaatio pois otettuna). Aikoinaan arvioitiin, että suurten ikäluokkien eläkkeellä ollessa maassa tarvittaisiin 60 miljardin rahasto, joita silloin alettaisiin purkaa. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä ja eläkerahastot kasvavat nytkin yli 5 miljardia vuodessa. Tuo raha sijoitetaan kansainvälisiin pörsseihin. Siellä on suurin osa nykyisistäkin eläkerahoista.

Suomen talouden kannalta eläkejärjestelmästä on muodostunut yksi keskeisiä tekijöitä. 190 miljardin rahastojen lisäksi järjestelmä kerää vuodessa maksuja n. 25 miljardia eli melkein puolet valtion budjetista ja maksaa reilut 25 miljardia eläkkeitä.

Vanhusten toimeentulon ja kunnollisen hoidon kannalta keskeistä on, millainen on eläkkeiden taso? Tason säilymisen kannalta keskeistä on eläkkeiden indeksiturva. Nykyinen indeksiturva pudottaa eläkkeiden ostovoiman juuri silloin, kun vanhukset ikääntymisen vuoksi tarvitsevat erityisen paljon palveluja. Ne on pakko kustantaa yhteiskunnan varoista tai lasten kukkarosta.

Kansaneläkkeiden taso on vaatimaton, vaikka siihen on tehty useita tasokorotuksia. Valtion rahat eivät riitä. Viimeisen 20 vuoden aikana työeläkkeiden indeksiturva on hävinnyt jopa kansaneläkkeiden kehitykselle. Näitä rahoja ei oteta valtion kassasta vaan eläkerahastoista. Sieltä liki 200 miljardin varannosta.

Vastikään 85000 kansalaista teki kansalaisaloitteen eläkeindeksin korjaamisesta. Eläkelaitokset vastustivat asiaa tiukasti. Olisi kuulemma ollut taloudellisesti tuhoisaa. Perusteluksi esitettiin Eläketurvakeskuksen vuoteen 2085 ulottuvia ennusteita, joiden väitettiin kertovan järjestelmän joutumisesta vaikeuksiin, jos indeksiä muutetaan. Jotakin tuosta tiedän minäkin, olen itse suunnitellut, tehnyt ja hyödyntänyt tuollaisia ennustemalleja. Koko asetelma oli järjetön: tehdään ennusteita 70 vuoden päähän.

Suomessa eläkejärjestelmään on tehty suuria muutoksia 10 vuoden välein. Ennen vuotta 2085 ehditään eläkejärjestelmään tehdä lukuisia muutoksia. Emme edes tiedä, millainen eläketurva silloin maassa on.

Emme tiedä millainen on työelämä ja sen pelisäännöt 70 vuoden päästä. Erilaiset oletukset esimerkiksi ihmisten työurasta ja eläkkeelle siirtymisestä 2085 käyttämällä viime vuosien havaintoja perusteena ovat puhdasta spekulointia.

Lopuksi ne työntekijät, jotka 2085 ovat työelämässä, eivät tällä hetkellä ole edes syntyneet. Malleissa Eläketurvakeskus on keksinyt heidät. Ja tällaisilla laskelmilla perustellaan eläkeindeksejä 2017? Kun kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnan sosiaalivaliokunnassa, siellä kävi selväksi, että eläkkeiden indeksiturvaa voitaisiin hyvin nostaa nykyisestä ilman, että se noiden Eläketurvakeskuksen spekulatiivisten laskelmienkaan mukaan mitenkään vaarantaisi eläkejärjestelmän rahoitusta.

No miten asiaan reagoivat puolueet? Kaikki 8 eduskuntapuoluetta kiltisti tottelivat eläkelaitosten määräyksiä ja kartellina tyrmäsivät aloitteen eli näyttivät tosiasiassa keskisormeaan eläkeläisille.

Mutta vaalitentissä noiden 8 eduskuntapuoleen puheenjohtajat kuorossa hokivat vanhusten hoidon parantamista. Mutta eläkeläisistä ei niin väliä. Onkohan noilla puoluejohtajilla homma hanskassa vai kenen käskyjen mukaan he hyppivät?

Olli Pusa pe 07.04. 11:45

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Länsimaiden perikato?

su 02.12. 22:56

Ukraina Euroopan ilmapuntari

ti 27.11. 10:24

Vertailu Obama Trump

ma 19.11. 17:40

EU-liittovaltio

la 10.11. 14:24

Saksalaissuuntaus

to 01.11. 20:22

EU:n hajoamisen tuska

su 28.10. 01:23

Kuinka saada sotku maan talouteen?

su 21.10. 21:07

Aki Kangasharju ja asuntovirsi

pe 12.10. 23:29

Suomen koululaitoksen alennustila?

ti 02.10. 09:49

Syksyinen viikonloppu Airistolla

ti 25.09. 22:35

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

YK:n ihmisoikeuksien julistus täytti 70 vuotta

ma 10.12.2018 23:28

Jukka Hankamäki

Tapahtuneiden tosiasioiden edessä

ma 10.12.2018 23:34

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Petteri vaatii Suomeen hissunkissun vaaleja?

ma 10.12.2018 23:32

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Ei mitään tekemistä islamin kanssa?

ti 11.12.2018 11:38

Olli Pusa

Länsimaiden perikato?

su 02.12.2018 22:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Symbolit ja historia

ma 10.12.2018 23:29

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40