Blogi: Olli Pusa, pe 07.04.2017 11:45

Vanhusten kelvoton hoito

Seurasin TV:stä suurta vaalikeskustelua. Kun kaikki puoluejohtajat olivat julistaneet olevansa lasten ja nuorten asialla, siirsivät juontajat keskustelun vanhusten hoitoon. Sen ala-arvoinen tilanne Suomessa tiedetään. Kaikki puheenjohtajat julistivat olevansa vanhusten asialla. Valitettavasti selittelyt siitä, miksi vanhusten asiat ovat huonosti, kuulosti sekavalta höpinältä.

Vanhuksilla on Suomessakin yksi yhteinen piirre: kaikki ovat eläkeläisiä. Kyse on siis myös eläkeläisten toimeentulosta yleisemmin, vaikka puheenjohtajat tuntuivat kuvittelevan asian rajoittuvan kotona olevien avuttomien vanhusten kotipalveluihin. Mitä heikommat eväät eläkeläisillä on elämänsä järjestämiseen, sitä nopeammin he taantuvat kotihoitoa tarvitseviksi.

Kaiken hurskastelun keskellä puheenjohtajilta unohtui yksi keskeinen totuus: Vanhusten elinolojen laatu riippuu ratkaisevasti käytössä olevista varoista. Kaikki puhuivat vain valtion ja kuntien varoista, kun vanhusten eli eläkeläisten elämään on käytettävissä toinenkin rahanlähde: eläkevarat.

Mitä paremmin eläkkeet turvaavat vanhusten toimeentulon, sitä vähemmän siihen kuluu valtion rahaa. Eli sitä vähemmän pitää ottaa valtiolle velkaa. Mm. pääministeri Sipilä kauhisteli lähetyksessä valtion velanottoa. Sehän jää maksettavaksi nuorille sukupolville. Mutta tässä sillä ei olekaan väliä?

Jos eläkkeet olisivat riittäviä, olen varma, että valtaosa vanhuksista mielellään käyttäisi rahat arkensa helpottamiseen. Se, että voi itse hallita elämäänsä eikä kaikkia asioita tarvitse kerjätä kunnalta tai valtiolta, on monille vanhuksille tärkeä asia jo itsetunnon kannalta. Tuollainen raha tuottaisi Suomeen kulutuskysyntää, loisi työpaikkoja ja toisi verotuloja valtiolle ja kunnille.

Mistä tuollainen raha sitten voitaisiin saada? Suomen eläkerahastot ovat nyt 190 miljardia. Ennusteiden mukaan ne kasvavat 500-600-700 miljardiin nykyrahassa (inflaatio pois otettuna). Aikoinaan arvioitiin, että suurten ikäluokkien eläkkeellä ollessa maassa tarvittaisiin 60 miljardin rahasto, joita silloin alettaisiin purkaa. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä ja eläkerahastot kasvavat nytkin yli 5 miljardia vuodessa. Tuo raha sijoitetaan kansainvälisiin pörsseihin. Siellä on suurin osa nykyisistäkin eläkerahoista.

Suomen talouden kannalta eläkejärjestelmästä on muodostunut yksi keskeisiä tekijöitä. 190 miljardin rahastojen lisäksi järjestelmä kerää vuodessa maksuja n. 25 miljardia eli melkein puolet valtion budjetista ja maksaa reilut 25 miljardia eläkkeitä.

Vanhusten toimeentulon ja kunnollisen hoidon kannalta keskeistä on, millainen on eläkkeiden taso? Tason säilymisen kannalta keskeistä on eläkkeiden indeksiturva. Nykyinen indeksiturva pudottaa eläkkeiden ostovoiman juuri silloin, kun vanhukset ikääntymisen vuoksi tarvitsevat erityisen paljon palveluja. Ne on pakko kustantaa yhteiskunnan varoista tai lasten kukkarosta.

Kansaneläkkeiden taso on vaatimaton, vaikka siihen on tehty useita tasokorotuksia. Valtion rahat eivät riitä. Viimeisen 20 vuoden aikana työeläkkeiden indeksiturva on hävinnyt jopa kansaneläkkeiden kehitykselle. Näitä rahoja ei oteta valtion kassasta vaan eläkerahastoista. Sieltä liki 200 miljardin varannosta.

Vastikään 85000 kansalaista teki kansalaisaloitteen eläkeindeksin korjaamisesta. Eläkelaitokset vastustivat asiaa tiukasti. Olisi kuulemma ollut taloudellisesti tuhoisaa. Perusteluksi esitettiin Eläketurvakeskuksen vuoteen 2085 ulottuvia ennusteita, joiden väitettiin kertovan järjestelmän joutumisesta vaikeuksiin, jos indeksiä muutetaan. Jotakin tuosta tiedän minäkin, olen itse suunnitellut, tehnyt ja hyödyntänyt tuollaisia ennustemalleja. Koko asetelma oli järjetön: tehdään ennusteita 70 vuoden päähän.

Suomessa eläkejärjestelmään on tehty suuria muutoksia 10 vuoden välein. Ennen vuotta 2085 ehditään eläkejärjestelmään tehdä lukuisia muutoksia. Emme edes tiedä, millainen eläketurva silloin maassa on.

Emme tiedä millainen on työelämä ja sen pelisäännöt 70 vuoden päästä. Erilaiset oletukset esimerkiksi ihmisten työurasta ja eläkkeelle siirtymisestä 2085 käyttämällä viime vuosien havaintoja perusteena ovat puhdasta spekulointia.

Lopuksi ne työntekijät, jotka 2085 ovat työelämässä, eivät tällä hetkellä ole edes syntyneet. Malleissa Eläketurvakeskus on keksinyt heidät. Ja tällaisilla laskelmilla perustellaan eläkeindeksejä 2017? Kun kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnan sosiaalivaliokunnassa, siellä kävi selväksi, että eläkkeiden indeksiturvaa voitaisiin hyvin nostaa nykyisestä ilman, että se noiden Eläketurvakeskuksen spekulatiivisten laskelmienkaan mukaan mitenkään vaarantaisi eläkejärjestelmän rahoitusta.

No miten asiaan reagoivat puolueet? Kaikki 8 eduskuntapuoluetta kiltisti tottelivat eläkelaitosten määräyksiä ja kartellina tyrmäsivät aloitteen eli näyttivät tosiasiassa keskisormeaan eläkeläisille.

Mutta vaalitentissä noiden 8 eduskuntapuoleen puheenjohtajat kuorossa hokivat vanhusten hoidon parantamista. Mutta eläkeläisistä ei niin väliä. Onkohan noilla puoluejohtajilla homma hanskassa vai kenen käskyjen mukaan he hyppivät?

Olli Pusa pe 07.04. 11:45

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Ylen aivopesu ja valehtelu

ti 27.08. 04:28

Uusi Eurooppa tuhoon tuomittu?

su 18.08. 11:57

YLE propagandan lähteenä

pe 26.07. 21:53

Taas hyöky Afrikasta Suomeen

ti 23.07. 11:18

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07. 11:12

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06. 10:11

Tuomioistuin poliittisena toimijana?

to 13.06. 22:46

Miksi tuhota onnistunut yhteiskunta?

ti 04.06. 08:02

Islaminuskoiset eivät sopeudu

su 19.05. 21:43

Kokoomuksen ristiretki sananvapautta vastaan

pe 17.05. 23:40

blogit

Vieraskynä

Setan propaganda Elämänkatsomustiedon oppimateriaaleissa

su 22.09.2019 23:31

Juha Ahvio

Miksi toisten sana on vapaampi kuin toisten?

su 15.09.2019 22:34

Professorin Ajatuksia

Mistä humanitaarisessa maahanmuutossa tapahtuneet muutokset kertovat?

su 22.09.2019 23:25

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Miksi kenenkään ei pidä pukeutua #Suostumus-aloitteen punaviherburkaan?

su 22.09.2019 23:29

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rauhan projekti ei etsi vihollisia omistaan

ti 30.07.2019 17:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Monikulttuurisuus lisää rikollisuutta

su 18.08.2019 04:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Antti - älä lyö!

to 19.09.2019 22:43

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

Islamisaatio etenee

su 22.09.2019 11:50

Tapio Puolimatka

Yhteiskunnan perusteita murennetaan

to 12.09.2019 23:16

Olli Pusa

Ylen aivopesu ja valehtelu

ti 27.08.2019 04:28

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Ketkä olemme me?

su 22.09.2019 23:26

Matti Viren

Me elvytetään

su 15.09.2019 22:55