Antti Rinne lupasi vaalikampanjassa ns. vappusatasen eli 100 euron korotuksen pieniin eläkkeisiin. Nyt Kelan pitäisi nostaa pieniä eläkkeitään n. 50 eurolla ja siihen on varattu vajaat 200 miljoonaa veronmaksajien rahaa. Ilmeisesti tuo raha ei kuitenkaan riitä kuin 20-30 euron korotukseen.

Lisäksi Rinteen hallituksen suunnitelmissa on jakaa työeläkerahaa pienimpien eläkkeiden korotukseen. Pienimpiä eläkkeitä saavat eivät yleensä ole olleet juurikaan työelämässä ja työeläkevarojen jakaminen heidän eläkkeisiinsä on varsin erikoinen ajatus. Idea on vastoin kaikkia työeläkejärjestelmän periaatteita ja vaatisi varmaan eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestystä.

Eläkkeiden kuuma keskustelunaihe on kuitenkin työeläkkeiden indeksikorotus. Työeläkejärjestelmän tarkoituksena oli turvata pitkän uran työelämässä tehneille suunnilleen samanlainen elintaso, kuin työssä olon aikana. Siihen arveltiin riittävän eläkkeen, joka on 60% palkasta ja jota korotetaan palkkaindeksillä.

Sen jälkeen työeläkejärjestelmä on ajautunut yhä kauemmaksi siitä, mikä oli sen alkuperäinen tarkoitus. Alkavat eläkkeet ovat yleensä selvästi pienempiä kuin 60% palkasta ja indeksikorotus on karsittu palkkaindeksistä pääosin elinkustannusindeksiksi. Sen seurauksena 1990-luvulla eläkkeelle jääneillä eläke on nyt lähes 40% pienempi eläke kuin ilman ideksileikkausta. Keskieläke on nyt 1500-1600 euroa. Tulokseen vaikuttaa se, lasketaanko mukaan kansaneläke ja perhe-eläke vai ei.

Indeksileikkaus oli osa 1990-luvun kriisin paniikkihoitoa. Tarkoituksena oli palata asiaan, kun kriisistä on selvitty. Neljännesvuosisadan aikana siihen ei kuitenkaan ole palattu. Samaan aikaan eläkerahastot ovat kasvaneet 200 miljardin suuruisiksi ja niiden vuotuinen tuotto on tasoa 10 miljardia. Suurin osa tästä tuotosta kasvattaa rahastoja, vain pieni osa käytetään eläkkeiden rahoittamiseen. Siksi eläkerahastojen ennustetaankin kasvavan 400-600 miljardiin euroon nykyrahassa laskettuna (inflaatio pois otettuna).

Nyt tohtori Raimo Ilaskivi on lähettänyt ehdotuksen pääministeri Rinteelle. Siinä hän ehdottaa kahden ongelman ratkaisemista yhdellä kertaa. Ilaskivi ehdottaa, että työeläkeindeksiä korotetaan 2%-yksilöllä tai jollakin tarkemmin määritettävällä määrällä. Jos korotus olisi 2%-yksikköä, merkitsisi se 500-600 miljoonan euron lisäystä eläkemenoihin.Sen seurauksena työeläkkeiden taso nousee hieman ja indeksileikkausten aiheuttamat ongelmat lievenisivät hieman.

Tuosta rahasta suuri osa päätyy valtion hyväksi joko kasvaneina verotuloina tai pienentyvinä asumistuki- ym. menoina. Näillä rahoilla valtio voi rahoittaa vappusatasen ilman, että siihen tarvitsee käyttää veronmaksajien rahoja. Rahoitus tulee eläkerahastoista, joka tapauksessa se on edelleen pieni osa rahastojen vuosituotosta.

Työeläkejärjestelmän kannalta Ilaskiven ehdotus on selvästi realistisempi kuin Rinteen hallituksen suunnittelema malli. Asia voitaisiin ratkaista tavallisena indeksilakina ja tuskin oppositiopuolueet asiaa vastustavat. Tuleehan ehdotus "opposition" piiristäkin.

Yksinkertainen, helposti toteutettavissa oleva ehdotus, joka ratkaisee suuren määrän ongelmia kerralla. Miksi sitä ei sitten toteuteta? Vastustus tulee eläkeyhtiöistä, jotka hallitusohjelman mukaan vaikuttavat käskyttävän Rinteenkin hallitusta. Ne väittävät, että uudistus söisi eläkerahastojen kasvua ja ajaisi eläkeyhtiöt kriisin vuosikymmenien päästä.

Olen viime aikoina hieman seurannut eläkeyhtiöiden ja niiden käskyläisten TELA:n ja Eläketurvakeskuksen propagandaa ja nuo valitukset ovat minusta tyhjän päällä. En toki tunne kaikkia laskelmien yksityiskohtia, mutta olen itse tuollaisia ennustemalleja joskus tehnyt ja tunnen periaatteet. Todellinen motiivi on eläkeyhtiöiden loputon vallanhimo, halu kasvattaa rahastojaan ja valtaansa ja keksiä sitä tukevia tarinoita.

Mielenkiintoinen asetelma. Tässä varmaan linjataan ihmisten mielissä sitä, kenen käskytettävissä Rinteen hallitus todellisuudessa on.