Blogi: Timo Vihavainen, su 07.04.2019 00:10

Maailman fiksuin maa

Maailman fiksuin maa

 

Venäjän liike-elämän johtavaa julkaisua, Kommersant-lehteä oli ruvennut kiinnostamaan, mikä maa maailmassa saattaisi olla kaikkein fiksuin.

Eipä siinä muita kuin tutkimaan niitä moninaisia tilastoja, joita kansainväliset instanssit jatkuvasti kokoavat. 41 maasta katsottiin niiden sijoittuminen 16 eri vertailussa ja jokaisesta sijoituksesta annettiin tietty määrä pisteitä.

Voittajaksi selviytyi pieni, nykyään tosin sisuton Suomi, mikä oli hieman yllättävää sikäli, ettei Suomi ollut missään noista 16 vertailusta ykkönen. Sen sijaan se sai aina tasaisen varmasti hyviä pisteitä ja niiden yhteissumma oikeutti siis ykkössijaan.

Tätä voisi siis verrata nyrkkeilyotteluun, jossa voitto ei tule tyrmäyksellä, vaan jatkuvalla hyvällä suorituksella.

Tästä kannattaa olla jopa ylpeitä, mikäli nyt kansallinen suoritus oikeuttaa sen jäseniä paljon mihinkään. Ylpistyminen olisi varmaan tyhmintä, mitä voisi tehdä…

Mutta mitä tuo maailman ”fiksuin” oikein tarkoittaa? Venäjäksihän sana on umnyi, kun ”maa” on feminiini, on sanakin muodossa ”umnaja”.

Olen siis käyttänyt käännöksenä sanaa ”fiksu”, vaikka ”umnyj”-sanalla kyllä on merkityksiä järkevyydestä ja viisaudesta älykkyyteen. Suomessa niillä on kuitenkin itse kullakin aika voimakas oma konnotaationsa suuntaan ja toiseen.

Jos sanottaisiin, että on valittu maailman viisain kansa, tulisi ajatelleeksi elämänviisautta, sellaista, jota kuvaa venäjän sana ”mudryi”. Jos taas puhuttaisiin ”älykkyydestä”, tulisi helposti mieleen intellektuelli tai muuten vain nokkela väki. Tosin ”umnitsa” kuvaa myös nokkelaa.

Sellaisessa suomalaiset tuskin kunnostautuvat, eikä heitä myöskään sopisi nimittää sanalla ”intelligentnyj”, jolla on venäjässä aivan erityinen paikkansa ja joka ainakin minun mielestäni hyvin huonosti sopii kuvaamaan suomalaisia.

On kyllä totta, että ”umnyj” saattaa kuvata myös nopeaälyistä, vitsikkäälle on varattu sana ”ostroumnyj” eli terävä-älyinen.

Joka tapauksessa katson ainakin itse, ja tätä saa vapaasti kritisoida, että asianmukaisin käännös tälle maiden välisen vertailun kohteelle on ”fiksuus”, jota esimerkiksi englannissa voisi kuvata sana smartness.

Kyse on henkisen suorituskyvyn kokonaisuudesta, ei sen jostakin osa-alueesta. Venäläisittäin kohteena ovat siis ”umstvennyje sposobnosti”, henkiset kyvyt.

Sivumennen sanoen, olen eräässä blogissa käsitellyt akateemikko Pavlovin puhetta aiheesta ”Venäläinen järki” (O russkom ume) Ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=um .

No, ”fiksuus” saattaa olla hieman alatyylinen, mutta luulisin, että se sopii tällaiseen yhteyteen, jossa kohdetta ei käsitellä kovin juhlallisesti tai seremoniallisesti.

Lopputulos joka tapauksessa ilmaistaan hieman varovasti: ”Samoj umnoj možno priznat Finljandiju” -Fiksuimmaksi voidaan tunnustaa Suomi. Kysymys on siis tulkinnanvaraisesta pistevoitosta. Voitaisiinhan myös vertailla eniten ykkössijoja saaneita.

Sivumennen sanoen fiksuudessa (siis tässä yleisessä) johtivat Euroopan maat. Aasia jäi selvästi taakse. Venäjä pääsi 24. tilalle, mitä edesauttoivat muun muassa korkea aikuisten lukutaitoprosentti, huomattava Nobel-palkintojen määrä, Moskovan valtionyliopiston pääsy 200 parhaan joukkoon.

No, ollaan nyt tyytyväisiä. Ei tällaista kunniaa joka päivä joka maalle tarjotakaan. Venäjän lehdet olivatkin juuri hieman aiemmin hehkuttaneet Suomen valintaa maailman onnellisimmaksi maaksi, joka oli tosiaan hyvin huomattava uutisaihe maassa.

Mutta ketäs kaikkia me oikein ohitimmekaan. Lyhyesti sanoen tietysti kaikki, mutta niiden joukossa Japani ja Ruotsi hengittävät kyllä niskaan ja Hollanti, Sveitsi, Tanska, ja Etelä-Korea tulevan niiden jäljessä. Kanada on sijalla 9 ja USA sijalla 10.

Virolaiset ovat sijalla 21, Venäjän siis sijalla 24, Islanti sijalla 25 ja niin edelleen. Tasan ei käy onnen lahjat, voisimme sanoa, mikäli tyhmänylpeys kävisi tässä päähän.

Joka tapauksessa ainakin minulle tulee mieleen, että tämä ei ole mikään huono sijoitus kansalta, jonka rodullista kelvollisuutta eli kehityskykyä vielä sata vuotta sitten ja myöhemminkin epäiltiin.

Silloinhan näyttöjä oli vielä vähän. Itsenäistymistä saattoi pitää onnenkantamoisena ja muita saavutuksia pienen, germaaniseksi luettavan kansanosan ansiona. Suuri osa suomalaisia eli silloin vielä kädestä suuhun ja jotkut aivan primitiivisesti ja alituisen nälän uhan alla.

Tässä voi nostaa hattua niiden kansankynttilöiden sukupolville, joiden ponnistuksin katajainen kansa pääsi sille tasolle, että sen älyllisiä kykyjä voitiin yleensä ottaa vakavasti.

Tosiasiahan on, että ne kansat, joiden älykkyysosamäärät jäävät hyvin pieniksi, eivät ole harjaantuneet sellaiseen ajatteluun, jota noissa testeissä mitataan.

Se ei suinkaan tarkoita sitä, että ne olisi ikuisiksi ajoiksi tuomittu takapajuisuuteen. Näinhän meidänkin suhteemme monet saattoivat ajatella, myös Venäjällä.

”Suomalainen” on Venäjällä vanhastaan merkinnyt sympaattista ja henkisesti jotenkin tutunomaista hahmoa. Muun muassa Nokia lisäsi tähän kuvaan voimakkaita modernisuuden aineksia.

Nyt sitten tulee näitä onnellisuus- ja fiksuusuutisia.

Voisivat ne asiat olla huonomminkin.

 

Timo Vihavainen su 07.04. 00:10

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

Kriisiajan näkökulmia

ma 08.07. 21:53

Merenkulkijan seikkailuja

ma 01.07. 23:07

Missä mennään?

la 29.06. 22:43

Woikoski

la 29.06. 00:00

Imperiumin rajat

ke 26.06. 23:57

Suunnitelmat oli vahvistettu

ke 26.06. 00:07

Demokraattinen repressio

ma 24.06. 23:40

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Vasemmistoliiton synkät juuret elävät ja voivat hyvin

su 14.07.2019 21:39

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pysyyköhän Rinteen Titanic enää pinnalla?

su 14.07.2019 21:45

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Gourmandise

su 14.07.2019 21:40

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39