Blogi: Timo Vihavainen, su 07.04.2019 00:10

Maailman fiksuin maa

Maailman fiksuin maa

 

Venäjän liike-elämän johtavaa julkaisua, Kommersant-lehteä oli ruvennut kiinnostamaan, mikä maa maailmassa saattaisi olla kaikkein fiksuin.

Eipä siinä muita kuin tutkimaan niitä moninaisia tilastoja, joita kansainväliset instanssit jatkuvasti kokoavat. 41 maasta katsottiin niiden sijoittuminen 16 eri vertailussa ja jokaisesta sijoituksesta annettiin tietty määrä pisteitä.

Voittajaksi selviytyi pieni, nykyään tosin sisuton Suomi, mikä oli hieman yllättävää sikäli, ettei Suomi ollut missään noista 16 vertailusta ykkönen. Sen sijaan se sai aina tasaisen varmasti hyviä pisteitä ja niiden yhteissumma oikeutti siis ykkössijaan.

Tätä voisi siis verrata nyrkkeilyotteluun, jossa voitto ei tule tyrmäyksellä, vaan jatkuvalla hyvällä suorituksella.

Tästä kannattaa olla jopa ylpeitä, mikäli nyt kansallinen suoritus oikeuttaa sen jäseniä paljon mihinkään. Ylpistyminen olisi varmaan tyhmintä, mitä voisi tehdä…

Mutta mitä tuo maailman ”fiksuin” oikein tarkoittaa? Venäjäksihän sana on umnyi, kun ”maa” on feminiini, on sanakin muodossa ”umnaja”.

Olen siis käyttänyt käännöksenä sanaa ”fiksu”, vaikka ”umnyj”-sanalla kyllä on merkityksiä järkevyydestä ja viisaudesta älykkyyteen. Suomessa niillä on kuitenkin itse kullakin aika voimakas oma konnotaationsa suuntaan ja toiseen.

Jos sanottaisiin, että on valittu maailman viisain kansa, tulisi ajatelleeksi elämänviisautta, sellaista, jota kuvaa venäjän sana ”mudryi”. Jos taas puhuttaisiin ”älykkyydestä”, tulisi helposti mieleen intellektuelli tai muuten vain nokkela väki. Tosin ”umnitsa” kuvaa myös nokkelaa.

Sellaisessa suomalaiset tuskin kunnostautuvat, eikä heitä myöskään sopisi nimittää sanalla ”intelligentnyj”, jolla on venäjässä aivan erityinen paikkansa ja joka ainakin minun mielestäni hyvin huonosti sopii kuvaamaan suomalaisia.

On kyllä totta, että ”umnyj” saattaa kuvata myös nopeaälyistä, vitsikkäälle on varattu sana ”ostroumnyj” eli terävä-älyinen.

Joka tapauksessa katson ainakin itse, ja tätä saa vapaasti kritisoida, että asianmukaisin käännös tälle maiden välisen vertailun kohteelle on ”fiksuus”, jota esimerkiksi englannissa voisi kuvata sana smartness.

Kyse on henkisen suorituskyvyn kokonaisuudesta, ei sen jostakin osa-alueesta. Venäläisittäin kohteena ovat siis ”umstvennyje sposobnosti”, henkiset kyvyt.

Sivumennen sanoen, olen eräässä blogissa käsitellyt akateemikko Pavlovin puhetta aiheesta ”Venäläinen järki” (O russkom ume) Ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=um .

No, ”fiksuus” saattaa olla hieman alatyylinen, mutta luulisin, että se sopii tällaiseen yhteyteen, jossa kohdetta ei käsitellä kovin juhlallisesti tai seremoniallisesti.

Lopputulos joka tapauksessa ilmaistaan hieman varovasti: ”Samoj umnoj možno priznat Finljandiju” -Fiksuimmaksi voidaan tunnustaa Suomi. Kysymys on siis tulkinnanvaraisesta pistevoitosta. Voitaisiinhan myös vertailla eniten ykkössijoja saaneita.

Sivumennen sanoen fiksuudessa (siis tässä yleisessä) johtivat Euroopan maat. Aasia jäi selvästi taakse. Venäjä pääsi 24. tilalle, mitä edesauttoivat muun muassa korkea aikuisten lukutaitoprosentti, huomattava Nobel-palkintojen määrä, Moskovan valtionyliopiston pääsy 200 parhaan joukkoon.

No, ollaan nyt tyytyväisiä. Ei tällaista kunniaa joka päivä joka maalle tarjotakaan. Venäjän lehdet olivatkin juuri hieman aiemmin hehkuttaneet Suomen valintaa maailman onnellisimmaksi maaksi, joka oli tosiaan hyvin huomattava uutisaihe maassa.

Mutta ketäs kaikkia me oikein ohitimmekaan. Lyhyesti sanoen tietysti kaikki, mutta niiden joukossa Japani ja Ruotsi hengittävät kyllä niskaan ja Hollanti, Sveitsi, Tanska, ja Etelä-Korea tulevan niiden jäljessä. Kanada on sijalla 9 ja USA sijalla 10.

Virolaiset ovat sijalla 21, Venäjän siis sijalla 24, Islanti sijalla 25 ja niin edelleen. Tasan ei käy onnen lahjat, voisimme sanoa, mikäli tyhmänylpeys kävisi tässä päähän.

Joka tapauksessa ainakin minulle tulee mieleen, että tämä ei ole mikään huono sijoitus kansalta, jonka rodullista kelvollisuutta eli kehityskykyä vielä sata vuotta sitten ja myöhemminkin epäiltiin.

Silloinhan näyttöjä oli vielä vähän. Itsenäistymistä saattoi pitää onnenkantamoisena ja muita saavutuksia pienen, germaaniseksi luettavan kansanosan ansiona. Suuri osa suomalaisia eli silloin vielä kädestä suuhun ja jotkut aivan primitiivisesti ja alituisen nälän uhan alla.

Tässä voi nostaa hattua niiden kansankynttilöiden sukupolville, joiden ponnistuksin katajainen kansa pääsi sille tasolle, että sen älyllisiä kykyjä voitiin yleensä ottaa vakavasti.

Tosiasiahan on, että ne kansat, joiden älykkyysosamäärät jäävät hyvin pieniksi, eivät ole harjaantuneet sellaiseen ajatteluun, jota noissa testeissä mitataan.

Se ei suinkaan tarkoita sitä, että ne olisi ikuisiksi ajoiksi tuomittu takapajuisuuteen. Näinhän meidänkin suhteemme monet saattoivat ajatella, myös Venäjällä.

”Suomalainen” on Venäjällä vanhastaan merkinnyt sympaattista ja henkisesti jotenkin tutunomaista hahmoa. Muun muassa Nokia lisäsi tähän kuvaan voimakkaita modernisuuden aineksia.

Nyt sitten tulee näitä onnellisuus- ja fiksuusuutisia.

Voisivat ne asiat olla huonomminkin.

 

Timo Vihavainen su 07.04. 00:10

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Juutalaiset Venäjän kirjallisuudessa

to 20.02. 23:46

Rotututkimusta

ke 19.02. 21:37

Fariseuksille kyytiä

ti 18.02. 21:50

Maailman napojen siirtyminen

ma 17.02. 21:09

Suomalaisia perustyyppejä

ke 12.02. 20:42

Sodasta rauhaan

pe 07.02. 19:35

Inkeriläisten vaellus

su 02.02. 19:49

Inkeriläisten vaellus

pe 31.01. 17:10

Perisynnin paluu

to 30.01. 00:11

Mikko Saksalainen

ti 28.01. 22:34

blogit

Vieraskynä

Viranomaiset tukevat vanhemmilta salaa nuoren suunnitelmia sukupuolen vaihtamiseksi

ma 17.02.2020 21:34

Juha Ahvio

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02.2020 21:16

Professorin Ajatuksia

Ahdistaako feminismi nuorison masennukseen?

to 20.02.2020 23:45

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Vasemmisto rikkoo arvopohjansa sekä omat yhteisö- ja puhenorminsa

ke 12.02.2020 20:44

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Nepalilaisten ravintoloiden annetaan pyöriä orjatyövoimalla

to 20.02.2020 00:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Haavistogate ja laillisuuden periaate

ke 19.02.2020 21:39

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Yleisradio pimitti olennaista tietoa Hanaun joukkomurhasta

pe 21.02.2020 11:05

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Huijaus ankkurilapsilla?

su 16.02.2020 22:05

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Juutalaiset Venäjän kirjallisuudessa

to 20.02.2020 23:46

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48