Blogi: Timo Vihavainen, ma 01.04.2019 23:47

Onnen valloittaminen

Tasan ei käy onnen lahjat

 

Suomalaisille niitä on joka tapauksessa siunaantunut roppakaupalla, etelä-sudanilaisille taas vain kovin niukasti, eikä tämä johdu siitä, että olemme käyneet Etelä-Sudanissa toisten onnea kähveltämässä.

Tämän meidän kannaltamme onnellisen tilanteenhan se suuri tutkimus taas peri viikkoa sitten arvovaltaisesti totesi ja meillä oltiin niin hämillään, ettei oikein kehdattu ottaa koko kunniaa vastaan. Muistikohan edes hallitus huomauttaa maailmanmitan saavutuksestaan.

The Economistin parin viikon takaisessa numerossa on pohdittu onnellisuuden riippuvuutta tulotason kehityksestä ja tulokset ovat aika kiinnostavia.

Kuten yleisesti tiedetään, onnellisuus ei suinkaan ole suoraan verrannollista vaurauteen tai edes sen lisääntymiseen tai vähenemiseen.

Richard Easterlin niminen tutkija havaitsi aikoinaan sen yllättävänä pidetyn seikan, että tyytyväisyys elämään oli Amerikassa vähentynyt vuodesta 1946 vuoteen 1970, vaikka BKT henkeä kohti oli samaan aikaan kasvanut peräti 65 prosenttia. Ilmiötä on sitten nimitetty Easterlinin paradoksiksi, eikä sen syitä vieläkään oikein ymmärretä.

Useinhan onnellisuus toki kasvaa hyvin selkeästi tulotason noustessa. Näin on käynyt esimerkiksi Kiinassa ja kymmenissä muissa maissa.

Joskus se kuitenkin sen sijaan vähenee ja jopa varsin huomattavasti. Näin on asian laita ollut Intiassa viimeisten kymmenen vuoden kuluessa.

Intian kaltainen kehitys voidaan huomata myös esimerkiksi Tansaniassa, jossa on menty rutkasti onnellisuudessa alaspäin jo valmiiksi alhaiselta tasolta, vaikka tulot ovatkin samaan aikaan nousseet.

Korkeammilla tasoilla näin on käynyt myös niin Vietnamissa, kuin Japanissa, Brasiliassa kuin USA:ssa ja myös Espanjassa, jossa viime mainitussa rikastuminen on tosin ollut aika vaatimatonta.

Tapaus sinänsä on Venezuela, joka aikoinaan oli peräti maailman viidenneksi onnellisin maa. Sankarillisen sosialistisen kokeilun myötä sen onnellisuuspisteet (asteikko 1-10) ovat pudonneet lähes seitsemästä vähän yli neljään ja puoleen pisteeseen, graafista esitystä karkeasti tulkitakseni. Ukrainan liike on ollut saman suuntaista.

Burundi on taas maailman köyhimpiä maita ja yhä vain köyhtynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta samaan aikaan sen onnellisuus on jonkin verran noussut.

Todetaanpa vielä, että Saksan tulotaso ja onnellisuus ovat molemmat jonkin verran nousseet ja sama koskee myös Pakistania. Hollannissa on taas tulotaso hieman noussut ja onnellisuus hieman laskenut.

Mitähän siis opimmekaan tästä kaikesta?

Rupeamatta setvimään tutkijoiden kehittämiä tarvehierarkioita, joista kyllä varmaankin löytyy osa ratkaisua, voidaan todeta, ettei köyhyys tuo onnellisuutta. Maailman köyhimmät maat kuuluvat yleensä myös onnettomimpiin.

Vaurastuminen sen sijaan kaiketi tuo tietyllä tasolla yleensä -mutta ei aina- paljon lisää onnellisuutta, mutta sen jälkeen korrelaatio lisärahan ja suuremman onnellisuuden välillä on jo paljon heiveröisempi.

Kiina, jossa onnellisuus lisääntyy yhtä jalkaa tulojen kanssa tuntuisi intuitiivisesti selvältä tapaukselta. Siellähän tulotason lisääntyminen on merkinnyt myös parempaa perustarpeiden tyydyttämistä.

Mutta miksi ihmeessä Intia, joka on monessa suhteessa Kiinaa lähellä oleva tapaus, käyttäytyy päinvastaisella tavalla. Onnellisuuden väheneminen on siellä jopa varsin jyrkkää, yli viidestä pisteestä noin neljään. Kiinassa mennään vain vähän alle viidestä pisteestä vähän yli viiteen pisteeseen ylöspäin.

Saattaa hyvinkin olla, että kulttuurisilla tekijöillä on tässä suuri merkitys. Intiassa köyhyys ei välttämättä ole ollut mikään stigma, vaan päinvastoin osoitus tavoiteltavasta elämänasenteesta. Fakiiri on alun perin arabialainen sana, joka tarkoittaa köyhää. Sellaiseksi ryhtyminen on ainakin joskus saattanut olla vakaa päätös.

USA:n perustuslaista muistamme sen sijaan valistushenkisen, todistamattoman väitteen, jonka mukaan elämä, vapaus ja onnen tavoittelu ovat luonnollisia ihmisoikeuksia, jotka luoja on antanut kaikille ja joiden suojelemista varten valtiot ovat olemassa.

No, ottakaamme toki huomioon, että onnea voidaan tavoitella myös köyhyyden avulla eikä asia liene edes kovin harvinainen.

Amerikkalaisessa yhteiskunnassa asia kuitenkin näyttää yleensä ymmärrettävän mammonanpalvontana.

Se taas ei välttämättä lainkaan tuota onnellisuutta, kuten jo Saarnaaja totesi. Köyhä nukkuu yönsä hyvin, mutta rikkaalle eivät hänen aarteensa anna yön lepoa eikä päivän rauhaa.

Economistin mukaan niistä 125 valtiosta, joista hyvää dataa on olemassa, 43:ssa ovat BKT:n kehitys henkeä kohti ja onnellisuus kulkeneet eri suuntiin. Joskus rikastuminen on lisännyt onnellisuutta, joskus vähentänyt sitä.

On muuten kiinnostavaa, että näin vaalien edellä kukaan ei tunnu puhuvan tarpeesta lisätä onnellisuutta. Rahaa sen sijaan kyllä vaativat ja lupaavat kaikki.

Sivumennen sanoen Venäjä oli indeksi mukaan onnellisimmillaan vuonna 2017, mitä ei olisi ainakaan länsilehdistön ruikutuksesta voinut arvata. Silloin onnellisuus läheni kuutosta, mutta on nyt alle 5,6. Se on kuitenkin yli vuoden 2013 tason, joka oli hieman yli 5,4. Kaiken kaikkiaan näin pienillä muutoksilla ei liene paljon merkitystä, mutta alaspäin kääntyvä trendi on kyllä havaittavissa.

Ruotsin lukuhan on nyt hieman yli 7,3 ja Suomen yli 7,6. Muuten, Ruotsin tie eli onnellisuuskäyrä on mutkainen ja oikullinen vaikka tosin korkealla tasolla, mutta meillä sen sijaan on vain menty koko ajan ylöspäin vuodesta 2013.

Ehkä me vielä pääsemme tuhon jo lähellä väikkyvään, hyvin tyydyttävään kasiin, vaikka kiitettävät numerot tuntuvatkin utopialta, näin vanhan opettajan mielestä.

Jos olisin poliitikko, yrittäisin joka tapauksesta tästä suhteellisesti loistavasta tuloksesta edes vähän lyödä mynttiä, mutta sitä ei kukaan näytä tehneen. Ehkä he tuntevat pappenheimilaisensa.

 

Timo Vihavainen ma 01.04. 23:47

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Suomi Venäjän mediassa

la 20.07. 20:26

Vastustaja

pe 19.07. 22:43

Viha

to 18.07. 23:07

Kultakausi

ke 17.07. 23:07

Sotilaan muona

ti 16.07. 23:08

Onko kulttuuri kielessä?

ma 15.07. 23:11

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

Kriisiajan näkökulmia

ma 08.07. 21:53

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Tuhoaako poliittinen korrektius ilmaston?

pe 19.07.2019 22:42

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

"Turvallinen" ja "totuudenmukainen" EU-Suomi

to 18.07.2019 23:25

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Filippiinit on lapsipornon ykköstuottaja - Suomen toimittava!

su 21.07.2019 04:29

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Suomi Venäjän mediassa

la 20.07.2019 20:26

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39