Blogi: Arto Luukkanen, ma 25.03.2019 21:43

Pelastetaan lottopotti Järvenpään kaupungille

Eräs ystäväni kerran kysyi, että... "mitä ihmettä te teette siellä kaupunginvaltuustossa? Isot miehet ja viisaat naiset lätisette turhanaikaisia keskenänne ja saatte siitä palkkaa!  Saisitte aikanne paremmin kulumaan tuottavassa työssä."

Minä myhäilin mutta sanoin, että kyllä siellä tehdään ihan oikeata työtä. Ja pelastetaan kaupunkilaisten rahoja.

Ajattelin laittaa hänelle esimerkin siitä miten poliittisessa prosessissa on mahdollista säästää 4,1 miljoonaa euroa. Rahaa, joka kaupungin asukkaiden on pakko maksaa verorahoina.

Minun mielestäni kunnallista itsehallintoa tarvitaan ja samalla tarvitaan myös yhteistyötä, jossa viisailla argumenteilla ja luvuilla vakuutetaan muut oikeasta politiikasta.

Me tarvitsemme yhteistyötä enemmän kuin toraa. Me olemme ystäviä – emme vihollisia. Turha suukopu ja riidanlietsonta ei sovi kun toimitaan yhteisten asioiden puolesta!

Tässä seuraavassa puhe tämän päivän Järvenpään valtuustossa.

Yritämme säästää 4,1 miljoonaa euroa eli parahultaisen lottopotin kokousta summaa kaupunkilaisille. Ja yritämme saada muita ryhmiä mukaan tähän lottopotin hankintaan. Luotamme järkevään politiikkaan.

**

Järvenpään kaupungin valtuustonkokous - 25.3. 2019

§ 12 Konsernipalveluiden henkilöstön tilajärjestelyt ja moduulin hankinta

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että ratkaisua etsitään työskentelytapoja kehittämällä mm. etätyön keinoin sekä markkinoilla olevista vuokratiloista.

Perustelu tähän muutosesitykseen on seuraava.

Tilojen tarve on selvitettävä loogisesti. Ensin katsotaan, paljonko tarvitsemme tilaa. Tämä vaihe edellyttää palvelupisteiden ja muiden välttämättömien työ- ja laitetilojen tarpeen laskemista. Siihen sisältyy mm. samanaikaisesti välttämättä paikalla olevan työntekijämäärän kartoitus. Onko tällainen kartoitus tehty? Jos on, milloin ja millaisin tuloksin?

Seuraavaksi tarvetta verrataan olemassa oleviin kelvollisiin tiloihin ottaen huomioon työtiloista annetut normit. Onko tällainen vertailu tehty. Jos on, milloin ja millaisin tuloksin? Esityslista-aineistosta tällaista ei löydy.

Jos tällainen vertaus osoittaa lisätilan tarvetta, sen jälkeen ryhdytään miettimään lisätilan hankintaa selvittämällä elinkaarimalleilla ja muilla analyyseillä erilaisia vaihtoehtoja, joista lopulta valitaan jokin sieltä riskittömimmästä ja taloudellisimmasta päästä. Onko kaupungin valmistelussa nyt hypätty suoraan tähän vaiheeseen unohtaen nuo kaksi ensimmäistä? Missä on tällaiseen miljoonaluokan investointiin tavanomaisesti kuuluva riskianalyysi?

Kun rahat ovat kiinni tarpeettomissa seinissä, neliöissä ja kuutioissa, ne ovat samalla poissa palvelutuotteista ja työskentelyolojen tai -tapojen kehittämisestä. Me valitsimme kaupunginjohtajaksi vuosi sitten henkilön, joka työhaastattelussa kertoi pärjänneensä edellisessä tehtävässä ilman nimikkotyöhuonetta.

Useiden tutkimusten mukaan optimoitu tila per tietotyöntekijä on 12 m2/henkilö. Toimistotyössä suositeltava vähimmäiskoko yhden hengen työtilalle on tosiaan 10–12 neliötä. Avotilassa yhdelle hengelle tulisi varata 7–8 neliötä. Nyt käytössä olevia neliöitä tarkastellen meillä on runsaasti tilaa.

Ilman kaupungintaloa, jossa nyt vielä on töissä 40 henkilöä, nykyisiin muihin tiloihin siis Seutulantaloon, Yhteiskouluntielle, Postikadulle ja Mannilantielle – mahtuisi normien mukaan valtavasti enemmän toimistotyöntekijöitä, kuin meillä on.

Hövelisti laskettuna 15 neliömetriä per työntekijä – siis reilusti yli normien minimin – sinne pitäisi mahtua lähes 140 työntekijää enemmän, kuin siellä nyt on. Ja nyt siis haetaan tiloja 40 kaupungintalolla vielä työskentelevälle työntekijälle.

Jos tyydyttäisiin vain Seutulantalon ja Yhteiskouluntien tiloihin, niihin pitäisi mahtua em. hövelinrunsaan normin mukaan noin 290 työntekijää - eli lähes 50 enemmän kuin meillä puheena olevia työntekijöitä on.

Nykyaikainen toimistotyö on sellaista, että ns. toimistotyöntekijät voivat osin tai kokonaan tehdä työnsä muualla kuin kiinteässä toimistossa. Yritykset ja myös valtiotyönantaja on havahtunut siihen, että monet työpisteistä ovat jatkuvasti tai osittain tyhjänä.

Silti vuokrat sekä lämmitys- ja siivouskulut juoksevat joka kuukausi. Etätyö on lisääntynyt – joidenkin selvitysten mukaan jopa 20 % toimistotyöntekijöistä tekee sitä yrityssektorilla. Teetämmekö toimistotyötä nykyaikaisesti? Onko etätyön konsepti, jota kaupunginhallitusedustajamme on suosittanut jo monien vuosien ajan, liian vaikeaa Järvenpään kaupungille? Valtiolle se ei ole. Siellä siihen kannustetaan.

Onko Järvenpäässä tutkittu etätyön mahdollisuuksia ja vaikutuksia tilatarpeisiin? Jos on, milloin ja millaisin tuloksin? Saavatko valtuutetutkin asiasta tietoa?

Jos aloittaisimme etätyöprojektin, johon alkuvaiheessa osallistuisi vaikka vain kolmasosa nyt puheena olevista työntekijöistä – siis noin 80 henkeä – ja he tekisivät puolet töistä muualla kuin työpaikan toimistohotellissa, vapautuisi työtiloja jo tuon kaupungintalon 40 työntekijän verran. Vain tällä yksikertaisella toimenpiteellä, eikä tarvittaisi lisätalousarviota.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän käsityksen mukaan suunniteltu hanke on tarpeeton, varsin kallis eikä sitä ole valmisteltu loogisesti tai huolellisesti.  Emme tarvitse 4,1 miljoonaa maksavaa toimistohotellia tässä taloustilanteessa, jossa kaupunki on muutenkin ensisijaiseen palvelutuotantoonsa tehtävien investointien osalta äärimmäisillä rajoilla. 

Seutulantalolla, jossa tilaa on – on joidenkin tietojen mukaan riittämätön ilmanvaihto. Tässä yhteydessä on kysyttävä: onko aivan oikeasti tutkittu sen ilmanvaihdon muuttamista niin, että sinne voidaan sijoittaa lisää ihmisiä. Onko selvää tutkimusta asiasta? Miksei sitä ole esityslistan aineistossa?

Kaupunki tarvitsee hyviä työntekijöitä ja heille hyviä tiloja ilman terveysriskejä. Näistä asioista olemme valtuustossa varmasti yksimielisiä.

Mutta onko kaupungin ydintehtävä ostaa ja vuokrata toimistotilaa, kuten nyt aika lailla yllättäen esitetään? Kun on poikkeukselliset ajat – kuten nyt – silloin pitää tutkia poikkeuksellisia ratkaisuja.

Olemme siksi tulleet siihen tulokseen, että jos haluttaisiin nähdä hieman vaivaa etätyön mahdollistamiseksi ja Seutulantalon kapasiteetin ottamiseksi käyttöön, niin se olisi mahdollista.

Vielä kerran. On kysyttävä, onko tässä suunnitelmassa lähdetty vähimmän vaivan ja kalliimman vaihtoehdon politiikalla. Luotetaan siihen, että valtuustolta saa tuosta noin puolen kuntaveroprosentin vastaavan valtuuden. Ettei tarvitsisi tehdä järjestelyjä, jotka vaatisivat hieman vaivaa muutamilta johtavilta virkamiehiltä?

Kyllä 4,1 miljoonan menolisäyksen välttäminen olisi hyvä palkinto järkevästä suunnittelusta ja vaivannäöstä.

 

Arto Luukkanen ma 25.03. 21:43

Arto Luukkanen

Dosentti Arto Luukkanen toimii Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Vuonna 1964 syntynyt Luukkanen on väitellyt vuonna 1994.

tuoreimmat

Pysyyköhän Rinteen Titanic enää pinnalla?

su 14.07. 21:45

Antti Rinne koheltaa Holissa!

pe 12.07. 23:44

Kepun "saattohoidon" ohjeet - kuuntele kepulaista!

to 11.07. 01:10

Vihreät - vanhusvihapuolue?

ti 09.07. 22:16

Itävalta kieltää glyfosaatin

ke 03.07. 23:05

Terveisiä Tampereelta - paljastus PS-puoluetta repivistä ristiriidoista

ma 01.07. 23:09

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06. 23:43

Entä jos ei ole Pride-uskossa?

ti 18.06. 23:53

Natsittaja Ohisalon pitää vastata puheistaan

la 15.06. 22:51

Kepun poliittinen koti palanut - PS vaihtoehto

la 15.06. 01:06

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Vasemmistoliiton synkät juuret elävät ja voivat hyvin

su 14.07.2019 21:39

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pysyyköhän Rinteen Titanic enää pinnalla?

su 14.07.2019 21:45

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Gourmandise

su 14.07.2019 21:40

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39