Mielikuvillakin on nyt velvollisuuksia
Nasima Razmyar kertoo hesarin haastattelussa, että on pysäyttävää ajatella, miten erilaiselta Helsinki näytti vielä viisitoista vuotta sitten.
Niin on minustakin.
Ja jatkoa seuraa. Vuonna 2035 eli reilun viidentoista vuoden kuluttua joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen. Kouluissa tämä tarkoittaa sitä, että peräti joka kolmannen äidinkieli on muu kuin Suomi.
Niinpä SDP:n kerrotaan vaativan asenteenmuutosta monelta. ”Kiharapäinen, tummatukkainen tyttö on yhtä lailla suomalainen kuin se Elovena-tyttö”, sanoo Razmyar. ”Suomalaisuuteen liittyvien mielikuvien on muututtava.”
Tähän voi kyllä sanoa, että ei sitä kiharapäisyyttä ja tummatukkaisuutta ole koskaan pidetty suomalaisuudesta pois sulkemisen kriteerinä.
Mutta jos tuo kiharapää ei ole omaksunut suomalaisuuden keskeisiä ainesosia, eli kieltä ja kulttuuria, niin mikä ihmeen suomalainen hän silloin olisi? Mikäli hän vielä pyrkii erottautumaan kantaväestöstä kantamalla jonkin toisuskoisiin vihamielisesti suhtautuvan uskonnollisen liikkeen symboleja, on selvää, ettei hän haluakaan olla suomalainen, vaan jotakin muuta.
Tähän voidaan huomauttaa, että multikulturalismi tarkoittaa juuri sitä, ettei kansallisuutta määritellä valtaväestön kielen ja kulttuurin mukaan, vaan pidetään maan kaikkia kieliä ja kaikkia tai ainakin melkein kaikkia alakulttuureita yhtä suuressa arvossa.
Tämän mukaisesti sitten jokaiselle taataan omat kulttuuriset oikeutensa, joita ovat palvelut ja koulutus omalla kielellä ja jopa niin sanottu positiivinen syrjintä eli siis syrjinnän kohdistuminen kantaväestöön silloin, kun vastakkain ovat valtaväestön ja alakulttuurin edustajat.
Ikävä kyllä, multikulturalismi on ideologia, joka ei toimi, kuten Euroopassa on jo parin vuosikymmenen mittaan yhä uudelleen saatu todeta. Itse asiassa tämän päivän hesarin jutussa haastatellutkin näyttävät asian ymmärtävän, koska pitävät tuota erittäin nopean vieraskielistymisen trendiä haasteena.
Me tarvitsemme tässä maassa huippuosaajia, joiden on voitava tulla maahan myös sen ulkopuolelta. Niinpä täällä on oltava saatavilla englanninkielistä varhaiskasvatusta ja koulutusta ja sitähän täällä on jo sukupolvien ajan ollutkin.
Lisäksi noita palveluja on ja on ollut ainakin venäjäksi, ranskaksi ja saksaksi, siltä varalta, että joku ulkomaalainen sattuisi tarvitsemaan noitakin kieliä. Lienee niitä muillakin kielillä.
Tietenkin tällaisia valmiuksia on myös oltava kysynnän vaatimassa suhteessa ja sikäli kuin huippuosaajat ovat kysymyksessä, asia koskee useinkin väliaikaista tarvetta.
Mitä täällä vakituisesti asuviin suomalaisiin, kiharatukkaisiin ja muihin taas tulee, on heidän opeteltava suomea, mikäli tänne jäävät. Tämä on välttämätöntä, mikäli aiotaan todella tulla suomalaisiksi. Asia ei kaivanne erityisiä perusteluja normaalijärkisille.
Mutta ongelmahan meillä on ja se sen kuin kasvaa. Se liittyy tuon uuden siirtolaisuuden suureen määrään ja keskittymiseen. Mikäli syntyy kielellisiä ja kulttuurisia ghettoja, ne saattavat säilyä valtakulttuurista irrallisina satoja vuosia, kuten historia osoittaa. Aivan pienet vähemmistöt taas eivät edes periaatteessa voi erota omiksi enklaaveikseen.
Jos ja kun tähän eroamiseen ja erottautumiseen valtaväestöstä liittyy niin sanottuja yhteneväisiä, päällekkäisiä jakoja eli vaikkapa vajaa koulutus, huono kielitaito ja köyhyys, tulevat niiden seuraksi pian rikollisuus, huumeet, radikalismi ja valtion kustannuksella eläminen, kuten kaikkialla muuallakin ghettojen maailmassa.
Ikävintä on, että ghettojen suojassa säilyy myös primitiivinen kulttuuri, joka ilmenee väkivaltaisena laillisen oikeusjärjestyksen halveksimisena.
Razmyar kehottaa kouluttamaan kaupungin työntekijöitä ns. kunniaväkivallan tunnistamiseen, mikä lienee hyvä asia, mutta sen hyvyys on vain siinä, että sekin on parempi kaikkein huonointa vaihtoehtoa. Olisi naiivia kuvitella, että asia sillä häviää.
Daniel Sazonov taas katsoo, että tarvitaan paljon ns. positiivisen erityiskohtelun määrärahoja, mikä sekin lienee pahinta vaihtoehtoa parempi asia. Myös kotihoidon tukea maahanmuuttajille olisi leikattava, sillä tämähän saattaa kohtalokkaasti jarruttaa uusien kansalaisten kykyä integroitua uuteen kulttuuriin.
Tähän voisi lisätä, että tuen määrää olisi myös kaikilta tässäkin maassa vähennettävä heti, kun lisääntyminen ylittää normaalin kolmen hengen määrän. Eihän lasten tehtailu voi olla pohjoismaisessa hyvin vointivaltiossa ammattina enempää kuin kerjuukaan. Ei niistä ole syytä sellaisia kehittää.
Jussi Halla-aho taas katsoo, että muuttoliikettä Helsinkiin olisi rajoitettava ja jaettava asuntojakin ensisijaisesti niille, joilla on kaupungissa työpaikka.
Tämä on tietenkin normaalia tervettä järkeä samoin kuin se, ettei tulkkipalveluita pidä järjestää ihmisille. jotka ovat jo vuosia asuneet maassa.
On liikaa pyydetty, mikäli kanta-asukkaiden pitäisi sopeutua tulijoiden vaatimuksiin eikä päin vastoin.
Mutta noita vaatimuksiahan riittää ja siihenhän meidän sosiaaliturvajärjestelmämme takana oleva filosofia suorastaan yllyttää. Tyhmähän se on, joka ei pyydä, kun tietää, että aina annetaan.
Sivumennen sanoen, oikeus saada yhteiskunnan kustannuksella opetusta myös äidinkielessä ei näytä kaikille riittävän, vaikka kyseessä on kansainvälisesti varsin harvinainen oikeus. Nykyinen vieraan aineksen palvelemisen ylenpalttisuus sen sijaan saattaa synnyttää aivan villejä ajatuksia.
Huomasin erään venäläisen pikku yliopiston lehdessä (Научный поиск, Ivanovon yliopiston Šujan toimipiste) artikkelin, jossa ”analysoitiin” Suomen russofobiaa, jonka olemassaolo todetaan sillä perusteella, että meillä ei venäjä kuulu virallisiin, eli kansalliskieliin, vaikka venäjänkielinen vähemmistö on maassamme suurin.
No, suurinhan se vielä toistaiseksi on, mutta ei kovinkaan kauan, mikäli ennusteet pitävät paikkansa. Siitäpäs syntyisikin hauska soppa, kun meillä olisi virallisina kielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi vielä venäjä, arabia, suahili ja vielä pari muuta.
Kiinaa, vietnamia tai nepalia eivät maamme näitä kieliä puhuvat vähemmistöt koskaan ole vaatineet virallisiksi ja ovat muutenkin keskittyneet tekemään töitä ja opetelleet maan tavat sen sijaan, että vaatisivat uutta ympäristöään muuttumaan entisen kotimaansa kaltaiseksi.
Mitäpä sanoakaan, haasteita meillä riittää, eikä kannata sanoa, ettei kukaan varoittanut. Niiden kohtaamisessa voisi auttaa Yhdysvaltojen esimerkki. Siellä maahanmuuttajat ovat aina oppineet itse pärjäämään, niiden joukossa jopa työtä ja vieraita uskontoja halveksivat kansanryhmät, saatuaan havaita, ettei toimeen voi tulla muuten kuin itse sopeutumalla ympäristöönsä ja sen ehtoihin.
Ei se asia ole tukan väristä eikä kiharaisuudesta ollut kiinni. Ongelmia saavat aikaan ne hyväuskoiset hölmöt, jotka kohtelevat maahanmuuttajia lapsina, joita on palveltava kehdosta hautaan. Ymmärrän, että siitä tulee hyvä mieli, mutta huonoja sen seuraukset silti ovat.
Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44