Blogi: Timo Vihavainen, ti 03.03.2020 21:27

Suloisen sankarittaren koettelemukset

Karskien miesten kylä

 

Eero Kaski, Nuoren Sylvi-tytön koettelemus. Arvi A. Karisto 1927, 296 s.

 

Jääkäriupseeri Jalmari Kara ei ollut mikään nöössipoika. Tarpeen tullen hän ei edes siekaillut ammuttaa ihmisiä aivan epämääräisillä perusteilla (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=jalmari+kara ). Mutta ei tämä toki sitä tarkoittanut, että hän olisi ollut sokea elämän suloisille puolille tai kritiikitön preussilaisen sotilaselämän älyttömyyksille, jos niikseen tuli. Kyllä hänessä oli selvää intellektuellin vikaa.

Kara, joka kirjoitti myös pseudonyymeillä Eero Kaski ja Kapteeni Teräs, oli aloittanut kirjailijanuransa jo ennen hullua vuottamme. Itsenäisyyden alkuaikoina hänestä tuli aika suosittu ja etenkin Kapteeni Teräs-nimimerkillä kirjoitettu Suur-isänmaa on todella huikeaa luettavaa. Se on muuten netin kautta luettavissa Project Gutenbergissa (http://www.gutenberg.org/ebooks/55469 ).

Siitä, kun itse sen luin, on kulunut jo vuosikymmeniä, mutta joka tapauksessa kirja kertoo suomalaisten tiedemiesten kehittämästä ihmeellisestä panssarista, jonka turvin armeijastamme tulee voittamaton ja se korjaa historialliset vääryydet kukistettuaan naapurin sotalaumat.

Kun ottaa huomioon, että kirjoittajalla täytyi olla hyvät ja konkreettiset tiedot siitä, mitä merkitsivät panssarit nykyaikaisten räjähteiden rinnalla, kuulostaa koko tarina aika falskilta, mutta sci-fillä kai on omat sääntönsä.

Siltä varalta, että joku arvelisi tämän romaanin olleen jotakin nimenomaan suomalaisille erityisen tyypillistä ja nimenomaan meidän historiaamme liittyvää, voin kertoa, että kyseessä oli juuri tuohon aikaan koko Eurooppaan ja jopa erityisesti Neuvostoliittoon levinnyt muoti, jossa menneen maailmansodan kulku mielikuvituksessa käännetäänkin aivan erilaiseksi uusien keksintöjen avulla.

Mutta tällaisten, verikenttien hurmeeseen keskittyvien fantasioiden ohella Karalla riitti mielenkiintoa myös maailman viehättävämpään puoleen, eli nuoriin naisiin ja heidän hempeään sielunelämäänsä.

Itse asiassa Nuoren Sylvi-tytön tarina on sangen simppeli. Se on muunnelma vanhasta vapaus – lempi -kumpi kultaisempi? -teemasta asettaen nuoren Sylvin kauhean valinnan eteen -jopa useitakin kertoja.

Koska häntä sitoo toisaalta rakkaus nuoreen ylioppilaaseen ja toisaalta uskollisuus isäänsä (melkoista heittiötä) kohtaan, hän lupautuu pariinkin otteeseen, vastoin sydämensä ääntä, vaimoksi rikkaan naapurin pojalle, josta riippuu isän toimeentulo ja kunnia.

Kun tarinaan liittyvät vielä epämääräiset syyllisyydentunnot, syntyy melkoinen melodraama, jossa nuorta Sylvi-tyttöä riepotellaan oikein olan takaa. Hengenmenokin on lähellä.

Nuoren ylioppilaan -sulhasen- kunto ja uskallus on vaikuttavaa. Hän ottaa itselleen omalla riskillään huiman tukinuittourakan, jonka avulla kykenee vapauttamaan Sylvin ja hänen isänsä velkakahleista.

Vielä maantielle joutumisen uhan hälvettyä Sylvi-parka arvelee olevansa pakkotilassa antamansa naimattomuuslupauksen sitoma, mutta saadaan sitten tulemaan järkiinsä.

Oikeudenmukaisuus ja urhoollisuus voittavat lopulta ja nuoret saavat toisensa, kuten asiaan kuuluu.

Huonommin käy kilpakosijalle, joka on äärimmäisen umpimielinen moukka, mutta sellainenhan on myös hänen isänsä ja samanlaista porukkaa riittää muuallakin kylillä. Kansankulttuurista päätellen ollaan Pohjanmaalla.

Kun ajattelee, että noista ajoista on kulunut vajaat sata vuotta, tuntuu muutoksen syvyys aika hurjalta.

Olennaista siinä taitaa olla urbanisoituminen, tarkoittaen sellaista elämänmuodon modernisaatiota, joka on ulottunut myös maaseudulle. Kysymys on paljolta individualisaatiosta ja sellaisesta uudesta, hedonistisesta elämänasenteesta, joka viis veisaa suvun ja yhteisön mielipiteestä.

Nyt ei ihmisten kohtalo ole enää samassa määrin kiinnittynyt taloihin, joita heidän elämänsä käytännössä palveli. Luokkaerot ovat sen mukaisesti myös hävinneet: niitä toki saattaa jossakin määrin olla, mutta ei enää talollisten ja tukkilaisten/mökkiläisten välillä.

Naimakauppojen merkitys perimysasioissa ja perheen valta niihin lienee yhä suuri joissakin miljonääripiireissä, mutta ei enää yhteiskunnassa yleensä. Toki rakkaus avioliiton perustana ja nuorten valta itse päättää avioliitostaan olivat myös tämän romaanin tapahtuma-aikana kunniassa, noin periaatteessa. Mutta siitä päästiinkin käytännössä niihin suuriin ristiriitoihin, joista Karan romaani kertoo.

Mitä Sylvin henkiseen maailmaan tulee, olisi sellaisen etsiminen nykyajasta aika toivoton yritys. Niin sanotun romanttisen rakkauden primäärisyys on nykyään niin itsestään selvä asia, että sen haastaminen edes fiktiossa tuntuisi teennäiseltä. Kenties sentään aikamme poliittinen korrektius voisi kilpailla sen kanssa?

Karan romaani ei ole mikään mestariteos, mutta ei myöskään ihan täysin kökkö kyhäys. Sen ajankuvassa, esimerkiksi metsätyömiehistä, lienee yhtä ja toista autenttistakin ja juopon patruunan tyyppikin tuntuu aika uskottavalta.

Omaan mahtavuuteensa ja komeiluunsa läkähtyvä kylän mahtimies lienee myös ollut enemmän tai vähemmän todellinen hahmo vielä sata vuotta sitten -mikä sitten lieneekään sen nykyään korvannut vai onko mikään?

Toki tämä kirja on vain romaani eikä mikään dokumentti. Kirjoittajansa persoonan takia se ei kuitenkaan ole täysin epäkiinnostava.

 

 

Timo Vihavainen ti 03.03. 21:27

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Vasemmuuden ongelmia

ma 06.04. 22:37

Demokratuuria kohti

to 02.04. 22:52

Epitafiton aika

ma 30.03. 23:06

Ruttolippu

pe 27.03. 01:17

Setä ei viihdy

ti 24.03. 23:56

Kirjattomat, karjattomat miehet

ma 23.03. 23:17

Spenglerin pamfletti

pe 20.03. 23:48

Rikollisuuden ehkäisyä entisaikaan

ke 18.03. 22:23

Ruton näkökulma

ma 16.03. 23:22

Pyhän Yrjön maassa

to 12.03. 22:21

blogit

Vieraskynä

Piispa Teemu Laajasalo on väärässä ja johtaa kristikansaa harhaan

ma 09.03.2020 23:42

Juha Ahvio

Kristus on ajallisen historian voittoisa Herra

to 02.04.2020 22:56

Professorin Ajatuksia

Minä ja Pentti Linkola

ma 06.04.2020 22:36

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Korona on joukkotiedotuksen henkinen AIDS

pe 20.03.2020 23:49

Petteri Hiienkoski

Maassa nimeltä Suomi: Surullinen tarina Sanna Marinin hallituksesta

ke 01.04.2020 16:17

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Globalismista kansallismielisyyteen

pe 27.03.2020 14:29

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Huonosta eläinten kohtelusta koronaepidemiaa ja antibioottiresistenssiä

pe 03.04.2020 14:40

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Ruotsi harhoissa, Putin koronassa ja Suomi eksyksissä?

ma 06.04.2020 22:38

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Suomalaisten hengelle ja terveydelle vaarallinen sisäministeri Ohisalo

ti 31.03.2020 09:54

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Pelastetaan saksalaiset pankit?

ti 07.04.2020 14:43

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

On aivan sama

su 08.03.2020 18:38

Timo Vihavainen

Vasemmuuden ongelmia

ma 06.04.2020 22:37

Matti Viren

5 miljardia

ma 23.03.2020 23:19