Ajetaanpa kyytillä

Pohjanmaan häjyt aikoinaan noin laulelivat rehvakkaasti, kun pääsivät junan kuljetettavaksi ja jopa maksutta. Valtiohan oli ottanut huostaansa nuo elämänhallintansa menettäneet surkimukset ja vöörasi sitten minkä minnekin, murhamiehet Siperiaan saakka

Tuli vain mieleeni, että kun suomalainen ajaa, on hänen käyttämässään sanassa muisto hevosesta, joka pakotetaan vetämään kärryjä ohjaksista nykimällä ja tarpeen tullen vielä ohjasperillä roimaisemalla. Paljonhan sitä ruoskaakin käytettiin.

Joka tapauksessa ajaja oli komentaja ja hallitsija, takaa ahdistava olento. Työn teki vetäjä, yleensä hevonen, mutta joskus myös härkä.

Kyyti taas tulee ruotsin sanasta skjuts, joka sangen ilmeisesti on samaa kantaa kuin ampuminen (vrt. ampuma-ase: skjutsvapen). Molemmissahan työnnetään, lykätään eteenpäin.

Sinänsä kiinnostava ajatus, että jo ennen muinoin maksavat matkustajat tavallaan ammuttiin kievarista toiseen.

Eurooppalaisissa kielissä näyttääkin ajaminen miellettävän aika lailla samaan tapaan: se on niin sanoakseni draivia, eli karkotusta, joka kohdistetaan vetäjään. Englanniksihan drive-sanaa käytetään myös silloin, kun kuvataan vaikkapa naulan upottamista puuhun.

Englanniksi ajaja onkin driver. Saksaksi hän taas on Führer eli johtaja, joka siis määrää suunnan, mitä pidetään tässä toimessa ensisijaisena eikä niinkään ruoskan heiluttamista. Hevosaikana kyseessä oli Fuhrmann, josta tulee myös viron voorimees.

Venäjän izvoztšik  (vossikka, issikka)tulee kuljettamista tarkoittavasta vozit-sanasta, jos olen oikein ymmärtänyt.

Venäläinen ei oikeastaan aja hevostaan, paitsi joissakin tapauksissa, joista tunnettu laulukin varoittaa: Jamštšik, ne goni lošadej –kyytimies, älä ahdistele hevosta. Gonit –verbihän tarkoittaa yleensäkin ahdistelua, jonokin saattamista ahtaalle, vaikkapa nyt esimerkkitapauksessa gonenije finnov –suomalaisten vaino.

Sana jam taas on vanha tataarilainen kyytiasemaa merkitsevä sana, eikä liity tiessä oleviin kuoppiin (jama).

Indoeurooppalaisissa kielissähän verbi ajaa on veho (vexi, vectus sum,vehere), joka meilläkin taitaa olla jonkin autoliikkeen nimenä.

Mielestäni se ei liity karkottamiseen ja ahdisteluun, sanoohan Catulluskin ajaneensa (vehere) aaltojen ja kansojen halki (Multas per gentes et multa per aequora vectus). Ainakaan merellä häntä eivät hevoset vetäneet.

No, veho-verbistä nyt ainakin tulee sana ajopeli vehiculum (engl. vehicle) tai siis kulkupeli. Sana peli, joka viittaa leikkiin (spel) on tosin tässä meillä aika omituinen ja lienee siirtomerkitys nerokkaalle laitteelle, jonka suunnittelussa on tarvittu leikinomaista viekkautta.

Itse sana leikkihän (lek) taas on ruotsissa sama kuin kuteminen ja viitannee alun perin kalojen vilkkaisiin häämenoihin.

Mutta voihan sitä siis matkustaa ajamattakin. Ruotsiksi matkustaminen –resa- tarkoittaa myös nousemista. Saksaksi fahren (ruots. fara) on kai vain vaeltamista, mutta viittaa myös ihmisen vointiin täällä synnin alhossa. Englannissahan tunnetaan jäähyväistervehdys: Fare ye well!

Muistuu mieleeni, että saksalaiset matruusit kertoivat matkustavansa laivoillaan päin Englantia (ja wir fahren gegen Engelland!) eli siis petollista Albionia vastaan.

Mutta yleensähän sitä matkustetaan jollakin kyydillä vain paikasta toiseen. Kätevänä välineenä toimii bussi (lat. omnibus: kaikille) tai juna (saks. Zug, verbistä ziehen –vetää), viroksi rong (mitä tarkoittaen?), entäs mistä tulee suomen sana juna?

Entä mikä on sanan train etymologia? Onko junailemisella ja treenaamisella jotakin yhteistä? Venäjän pojezd on ymmärrettävä: se on matkustamisesta (jehat). Pojezd muuten seuraa paikasta toiseen: sledujet, eikä siis aja. Ehkäpä veturinkuljettaja kuitenkin ajaa.

Kummallista kuitenkin on, että venäläinen matruusi laivallaan kävelee (idjot) paikasta toiseen eikä esimerkiksi ui (plavajet). Tavallaan asia on ymmärrettävä, kun sitä ajattelee.

No, autonkin voi ottaa, jos näinä ilmastohysterian päivinä kantti kestää. Kyseessähän on kreikan (auto) ja latinan (mobilis) sanojen liitto, juoka merkitsee itsestään eli ilman hevosta liikkuvaa. Saksassa tämä asia  eli auton hevosettomuus ilmaistiin ja ilmaistaan myös mielestäni hieman typerällä sanalla Kraftwagen –voimavaunu. Se on yhä käytössä ainakin sanayhdistelmissä (LKW ym.).

Mutta espanjassapa onkin sana coche, jonka merkitystä en tiedä. Ranskan voiture taas mahtanee tulla sanasta voyager, eikä sanasta voir, joka tarkoittaa näkemistä.

Mutta mistä tulee anglosaksien kaara (car)? Tietenkin kärreistä, latinan carrum ja samaa kantaahan on myös italian samaa merkitsevä sana carretta ja espanjan tietä merkitsevä sana carretera.

Vaan mistäpä tulee sana tie? Se taitaa kuulua ikivanhaan suomalaiseen aarteistoomme. Sillä lienee jokin yhteys myös tietämiseen, onhan sekin tien löytämistä, hieman kuten ymmärtäminen eli jonkin asian saattaminen joka puolelta hallituksi.