Blogi: Timo Vihavainen, to 16.05.2019 22:21

Militarismin voittokulku

Kehittynyt militarismi

 

Levada-keskuksen johtaja Lev Gudkov on suorasanainen mies. Tässä keväällä hän ravisteli erinäisiä tahoja kertomalla, että Venäjällä oli onnistuttu luomaan moraaliton ihmistyyppi.  Sillä hän suututti monet.

Nyt hän täräyttää suoraan Kremlin varpaille antamalla tylyn tuomionsa siitä uudesta militarismista, joka Venäjälle on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Gudkovin asiantuntemusta ei voi kiistää ja hän myös perustelee väitteensä, jotka hän usein esittää varsin kärjistetyssä muodossa, ikään kuin haluaisi niin sanotusti kerjätä verta nenästään.

Kannattaa myös huomata, että hän sentään voi ne esittää. Edes Brežnevin aikaan mikään läheskään sen kaltainen ei olisi tullut kuuloonkaan.

Nyt Gudkov kirjoittaa Novaja Gazetan sivuilla otsikolla ”Kehittyneen militarismin aikakausi”. Varttuneempi venäläinen huomaa siinä heti viittauksen Brežnevin aikaan, jolloin ylpeiltiin siitä, että oli saavutettu kehittyneen eli kypsän sosialismin kehitysvaihe.

Tuon jälkimmäisen julistettiin aikanaan olevan korkein aste, minkä mikään kansa oli yhteiskunnallisessa kehityksessään maailmanhistorian aikana saavuttanut. Koko käsitteessä kiteytyi falski itsekehu, suhteellisuuden tajun puute ja historianväärennys.

Joka tapauksessa tämä uusi militarismi on kehittynyt erittäin nopeasti, mutta selväpiirteisesti. Se kuuluu  erityisesti 2010-luvun ilmiöihin ja sen suuria vauhdittajia olivat Georgian sota ja etenkin Ukrainan ja Krimin tapahtumat.

Verrattuna 1990-lukuun voidaan havaita, että venäläisten mielipiteet monesta asiasta ovat muuttuneet suorastaan vastakohdikseen.

 Toisin kuin ennen, nyt uskotaan, että länsi uhkaa Venäjää (56%), mutta että Venäjä kyllä kykenee kaikissa oloissa itseään puolustamaan. (2005 -52%, 2018 -88%).

Toisin kuin ennen, nyt uskotaan, että yleinen asevelvollisuus on maalle tarpeen (vuonna 2000 30%, 2017 -58%)  ja että puolustusmenot on priorisoitava, vaikka sitten muun kustannuksella (52% jo kriisivuonna 2015). Vuonna 1998 kuitenkin 52% vaati puolustusmenojen vähentämistä sosiaalimenojen hyväksi. Totean, että se oli kyllä etenkin loppuvuodesta katastrofaalinen vuosi.

Toisin kuin ennen uskotaan, että venäläiset ovat suuri kansa, jolla on tässä maailmassa aivan erityinen oma tehtävänsä (1993 13%, nyt 64%) eivätkä he ole samanlaisia kuin mikä tahansa muu kansa (1992 80%, nyt 32%).

Putin on ollut suosittu koko kautensa ajan, mutta aluksi hänen suosionsa perustui kansan elintason kohottamiseen, kun taas se nyt perustuu ennen muuta suurvalta-aseman palauttamiseen. Etenkin Krimin kaappaus nosti suosion huippuunsa.

Militarismi on nyt kaikkialla. Televisiossa se tunkee läpi monien ohjelmien, kouluissa nuorisoa militarisoidaan yhä enemmän (Junarmija) ja sodasta on tullut pyhä ja tabujen saartama symboli, jota ei saa arvostella.

Jokainen lienee huomannut niin sanotut ”kuolemattoman rykmentin” kulkueet, joita venäläiset pitävät myös ulkomailla. Näitä on selitelty nimenomaan surun ilmauksiksi, mutta kyllä ne ovat mitä suurimmassa määrin osa sitä ”kehittynyttä militarismia”, josta Gudkov puhuu.

Gudkov näkee tässä kehityksessä oman logiikkansa ja katsoo militarismin kansalaisuskontona (hän ei käytä tätä termiä) olevan reaktiota siihen suureen historialliseen pettymykseen, jota Neuvostoliiton romahdus merkitsi.

Ellei Venäjä muuten ole merkittävä, niin voihan se nyt ainakin kehuskella sillä, että voisi hävittää planeetalta kaiken elollisen, mikä ei ole lainkaan vähäinen suoritus, mitä muuta siitä nyt sitten voidaankin sanoa.

Mutta miten suuressa määrin militarismi merkitsee myös valmiutta ryhtyä sotimaan?

Tämä näyttää olevan kohtuuden rajoissa, tai ainakin vähäisempää kuin voisi kuvitella muiden mielipiteiden perusteella.

Mikäli synnyinmaata pitäisi taas, vuoden 1941 tapaan puolustaa, olisi valmiita menemän rintamalle vapaaehtoisina 21%, kutsuttuna 22%, välttelisi palvelusta 31% ja 26% ilmoitti tähän, etteivät kuulu kutsuntavelvollisten piiriin.

Gudkovin mielestä tämä osoittaa, että vaikka nykyinen propaganda on saanut aikaan kollektiivisen ylpeyden, ei se kuitenkaan merkitse fanaattisuutta ja valmiutta uhrautumiseen.

No, uskonemme sen, ettei lännen puolelta ole odotettavissa hyökkäystä Venäjälle, joten niin kutsuntavelvolliset kuin vapaaehtoisetkin saavat jäädä kotiin.

Levada-keskus ei ilmeisesti edes kehdannut kysyä sitä, miten moni olisi valmis menemään rintamalle, mikäli kyseessä olisi Venäjän puolelta hyökkäyssota. On syytä uskoa, että se porukka olisi todella pieni. Nämä luvuthan koskevat ilmaistuja mielipiteitä eivätkä sellaisia todellisia tapauksia, joissa valtio lähettää miehet ja tarvittaessa naisiakin rintamalle heiltä enempiä kysymättä.

Enpä usko, että Venäjällä olisi varaa sellaiseen missään olosuhteissa. Sen sijaan militarismin suosiminen näyttää olevan Venäjällä se naru, mistä valtion kannattaa vetää, kun se haluaa kansan suosiota.

Nykyinen tilanne, jossa konfrontaatio lännen kanssa on jokapäiväistä elämää, on erinomainen kasvualusta aivan epärealistiselle maailmankuvalle, jota valtion on helppo hyödyntää.

Tuleekin mieleen kysymys, missä vaiheessa nyt aiotaan ryhtyä ns. liennytykseen.

Aikoinaan tarvittiin lopulta 30 vuotta sodasta, ennen kuin mahdotonta voitiin pitää mahdollisena. Mutta kun koville ottaa, niin kaikenlaista tapahtuu, vaikka ei nyt koiraan poikimista tai lehmien lentämistä sanan varsinaisessa merkityksessä sentään.

Poliittinen kysymys mahdollisuudesta ja mahdottomuudesta on joka tapauksessa vain kysymys ajasta ja tarkoituksenmukaisuudesta.

Miten kauan lännen ja Venäjän välinen niin sanottu pakotesota kestää ja mitä sillä tavoitellaan?

Tuskin lännen kannattaa olla erityisesti huolissaan Venäjän hyökkäävyydestä, mutta joka tapauksessa sen kannattaisi olla huolissaan niistä menetetyistä eduista, jotka pakotesota aiheuttaa ja siitä epäterveestä kehityksestä, jota nouseva militarismi ruokkii molemmin puolin.

 

 

Timo Vihavainen to 16.05. 22:21

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Kultakausi

ke 17.07. 23:07

Sotilaan muona

ti 16.07. 23:08

Onko kulttuuri kielessä?

ma 15.07. 23:11

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

Kriisiajan näkökulmia

ma 08.07. 21:53

Merenkulkijan seikkailuja

ma 01.07. 23:07

Missä mennään?

la 29.06. 22:43

Woikoski

la 29.06. 00:00

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Altruismi ja pelko leimaamisesta luovat hyvän yhteiskunnan

ke 17.07.2019 23:07

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Kultakausi

ke 17.07.2019 23:07

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39