Blogi: Timo Vihavainen, su 22.07.2018 21:02

Historia ja henkilöt

Historiamatkailu ja henkilöt

 

Palaan tässä vanhaan teemaan eli historian elävöittämiseen. Sehän on maailmalla ollut matkailun yhtenä valttina jo hyvän aikaa.

Tosiasiahan on, ettei kukaan jaksa innostua maisemista moneksi tunniksi. Ne saavat olla miten henkeäsalpaavia tahansa, mutta varsin pian matkailija niihin tottuu ja alkaa kaivata jotakin muutakin mielenkiintonsa herättämiseksi.

Historia on tietenkin siitä hankala vetonaula, että se on jo ollut ja mennyt, tavallaan haihtunut ilmaan. Saatavilla ei ole enää uljastakaan menneisyyttä, vaan jotakin muuta. Paikan henki täytyy herätellä, manata esiin, jotta se jotakin sanoisi. Savolaisten laulussa mainitut vanhat puut, laaksot ja vuoret ovat mykkiä ilman avustajaa.

Toki jotkut kunnostetut menneisyyden muistomerkit ovat jo sillään puhuttelevia ja kiinnostavia: Lontoon Tower, Suomen Olavinlinna, Venäjän Pietarin ja Paavalin linnoitus vain muutaman mainitakseni. Onhan niitä.

Kuitenkin, jopa hienoimmat muinaisjäänteet jäävät turistilta helposti käsittämättä ja menettävät mielenkiintoaan, ellei niihin liittyviä tarinoita kerrota. Tämä puoli taitaakin olla se huonommin hoidettu, ainakin meillä.

Luulisin, että paras tapa historiallisen mielenkiinnon herättämiseksi on asioiden henkilöiminen. Tiettyjen hallitsijoiden ja muiden suurmiesten nimet ja kohtalot tunsi ainakin aikoinaan jokainen hiemankin koulua, myös kansakoulua käynyt. En ole varma, onko tilanne enää yhtä hyvä, mutta uskon, ettei historian suuria persoonallisuuksia unohdeta koskaan.

Kukapa ei omaan historiankuvaansa osaisi sijoittaa vaikkapa Hitleriä, Kekkosta ja Nikolai II:ta! Kaikilla on ainakin jokin käsitys Napoleonista ja Aleksanteri I:stä ja varsin monilla myös Kustaa III:sta ja Katariina II:sta. Sitä paitsi nämä nimet eivät liity vain Suomen historiaan, vaan myös koko Euroopan- ja siis maailmanhistoriaan.

Sellaisten nimien varaan rakentuu ihmisten mielissä jo enemmän tai vähemmän valmis runko, jonka varassa voidaan sitten nostaa esille tiettyjä paikkoja ja hetkiä noiden henkilöiden elämästä.

Ajatelkaamme nyt vaikka sellaisia historiallisia kohtaamisia kuin Katariina II:n ja Kustaa III:n kohtaaminen Haminassa tai Aleksanteri I:n ja Kaarle Juhanan kohtaaminen Turussa.

Nuo asiat on paikan päällä kyllä huomattu, mutta ainakin minun mielestäni kovin vaatimattomasti.

Eikö Turun sopimuksella vuonna 1812 ollut erittäin suuri merkitys koko Ruotsin ja myös Suomen historialle? Ehkäpä se osaltaan ratkaisi jopa maailmanhistorian? Entäpä, jos Bernadotte olisikin kaikin voimin hyökännyt Pietariin juuri silloin, kun Venäjän armeija oli tiukoilla sekä Moskovan suunnalla että Pietarin eteläpuolella?

Vastaavalla tavalla Suomi oli temppelin harjalla vuonna 1919, kun Judenitš hyökkäsi Pietariin ja Mannerheim valmistautui antamaan bolševikeille armoniskun.

Leninin mielestä se olisi ratkaissut vallankumouksen kohtalon. Olisiko? Siinä tapauksessa maailmanhistoria oli siitä kiinni…

Myös koko maailmassa tunnettu Uudenkaupungin rauha ja maailman suurimpiin meritaisteluihin kuuluvat Ruotsinsalmen taistelut ovat kummallisesti vajaakäytöllä, ehkä menneisyyden painolastista johtuen. Sapokan vesipuistossa aikoinaan sijainnut meritaistelulammikko oli aika hauska tapa muistin verestämiseen. Nyt taitaa veneet olla jo poltettu.

Mutta henkilöidystä historiasta edelleen. Kustaa III, joka osasi hieman suomeakin, vietti maassamme huomattavan paljon aikaa ja hänen muistoaan voisi kukaties hyödyntää paljon nykyistä enemmän.

Vuoden 1775 Eriksgata, jolloin Kyöstä matkusti maan läpi monen sadan miehen ja yli 200 hevosen seurueella, jätti jotain jälkeensäkin. Kungsbacka, Kuninkaanmäki sai nimensä siitä, että Kyöstä söi siellä piknikin (Tällä paikalla nautti Kuninkaallinen majesteetti Kustaa III päivällistä 10. kesäkuuta 1775 paljaalla maalla). Original på svenska.

Hänen nimeään kantava sota oli sitten toki varsin mieletön uhkayritys, mutta juuri sellaisena epäilemättömän kiinnostava. Matkailijalle voisi retki teatterikuninkaan askelissa olla hyvinkin viihdyttävä, vaikkapa Bellmanin lauluilla säestettynä. Voisiko paikatkin panna puhumaan tänä automaation aikana?

Venäjän keisarit olivat yleensä Suomeen mielistyneitä ja suhde oli molemminpuolinen. Heidän kesänviettopaikkojaan on viime aikoina nostettu esille ja aiheellisesti, mutta ainakaan keisarillista kesälomaa en ole huomannut mainostettavan. Voisihan se olla rannikon turistituote.

Oma historiansa on Aleksanteri I:n suurella kiertomatkalla Suomessa vuonna 1819. Sitä ilmeisesti tullaan muistelemaan enemmänkin ensi vuonna. Hyvät muistothan siitä jäivät.

Kaiken kaikkiaan suurten historiallisten henkilöhahmojen liittäminen konkreettisiin paikkoihin näyttää maailmalla olevan suosittua. Se toimisi varmaan Suomessakin.

Ajattelen tässä esimerkkinä Sulkavan Telakanavaa, joka rakennettiin Aleksandr Suvorovin johdolla ja jonka kävi vuonna 1803 tarkastamassa keisari Aleksanteri I. Molemmat ovat Venäjällä kaikkien tuntemia historian hahmoja ja heidät tunnetaan jopa Suomessakin.

Aikoinaan saatettiin keisarivierailujen kunniaksi rakentaa jopa monumentti, jollainen on Helsingin Kauppatorin Keisarinnankivi. Toinen vaihtoehto oli kirjoittaa korkeiden vieraiden nimet kultakirjaimin kallioon, kuten on tehty Saimaan kanavalla.

Meillä ei ole syytä moiseen alamaiseen palvontaan, mutta yleisen historiatietoisuuden parantamiseksi ja turismin elävöittämiseksi kannattaisi varmaan asianmukaisiin paikkoihin pystytellä jonkinmoisia tolppia, joissa kerrottaisiin lyhyesti menneistä tapahtumista.

Esimerkiksi QR-koodilla voitaisiin tarjota myös linkkejä suurempaan kokonaisuuteen. Tämä suuri kokonaisuus olisi sitten siellä netissä helposti tavoitettavissa ja sitä voitaisiin myös mainostaa.

Sulkavalla voitaisiin myös muistaa vaikkapa Kustaa III:n ja Kurt von Stedingkin vierailuja paikkakunnalla. Vanhat kartat auttaisivat ymmärtämään, millaisessa ympäristössä silloin liikuttiin ja kartta kertoisi päähenkilöiden liikkumisista hyvin tiiviissä muodossa.

1700-luvun erikoisuuksiin Sulkavalla kuului myös se, että seurakunnan Venäjän puolelle jääneen osan asukkaat kävivät yhä kirkossa Ruotsin puolella. Lisäksi sijaitsi valtakunnan rajalla ns. riitamaa, jonka asukkaat eivät maksaneet veroa kenellekään eivätkä tunnustaneet minkään valtakunnan lakia.

Kaikki nämä asiat muistetaan huonosti, mutta saattavat olla kiinnostavia myös nykyiselle kansalle. Ne olisi vain tuotava konkreettisesti ihmisten tietoisuuteen. Menetelmän pitäisi olla selkeä, hyvä ja halpa. Tekstien ja kuvien pitäisi olla hyvin iskeviä ja lyhyitä.

Hyvä idea oli mielestäni ns. Vihreän kullan kulttuuritie, jonka käytännön toteutus kuitenkin jäi mielestäni heikoksi. Tunnustan, että vasta viime viikolla näin ensi kertaa esityksen, jossa kerrottiin tuon tien kokonaisuudesta.

Siihen asti olin nähnyt vain kylttejä, joiden perusteella en osannut hahmottaa minkäänlaista kokonaisuutta ja arvelin, että kyseessä oli vain jokin metsätalouden kehitykseen liittyvä reitti.

Tuosta mainitusta kokonaisuudesta opin tietämään Parkumäen taistelun muistomerkillä, joka muuten on varsin mahtava nähtävyys ja käynnin väärtti.

 Etsin tuota Vihreän kullan kulttuuritien reitin selostusta sen jälkeen vielä netistä, mutta aluksi huomasin vain wikipedian artikkelin, josta ei ollut paljon apua. No tämä nyt taisi jo olla omaa saamattomuutta.

Opin tästä joka tapauksessa, etteivät pelkät hyvät ideat vielä riitä, Ne pitäisi myös hyvin toteuttaa. Siinähän meille riittää haastetta.

Timo Vihavainen su 22.07. 21:02

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Demokraattinen repressio

ma 24.06. 23:40

Saaristolaivaston vaiheista

ma 24.06. 00:18

Venäjällä osataan

to 20.06. 23:01

Maa, joka oli

ti 18.06. 23:48

Helppohintaisuuden kysymyksiä

la 15.06. 01:04

Edelläkävijämaa

su 09.06. 22:53

Heräämisiä

to 06.06. 23:11

Kyydistä ja kyydityksistä

ke 05.06. 23:40

Orjuuden kasvot

ti 04.06. 23:03

Portti länteen

ma 03.06. 21:34

blogit

Vieraskynä

Päivi Räsäsen avoin kirje arkkipiispa Luomalle

ti 18.06.2019 23:56

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Poliittinen korrektius vie harhaan

ma 24.06.2019 23:39

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Kuka kantaa vastuun SETA-lobbareiden aiheuttamista peruuttamattomista vahingoista?

ti 28.05.2019 22:52

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Tanska - maahanmuuttovastainen sosialidemokraattinen puolue voitti vaalit

to 06.06.2019 11:26

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Perussuomalaisten puoluesihteeriksi osaava tekijä: Arto Luukkanen

ma 24.06.2019 07:31

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Demokraattinen repressio

ma 24.06.2019 23:40

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19