Tammikuussa 2016 kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoi, että Iran täyttää kaikki kriteerit heinäkuussa 2015 solmitusta ydinsopimuksesta. Näin ollen kymmenen vuoden ydinneuvottelut päättyivät, ja Iran vapautui ydinohjelman vuoksi asetetuista pakotteista.

Iranin ilo ei kuitenkaan kestänyt pitkään.

Tiistaina 8.5.2018 Trump irtisanoi ydinsopimuksen. Purkaminen tuli monelle yllätyksenä.

Iranin ballistinen ohjusohjelma ja maan viimeaikainen sekaantuminen Lähi-idän valtioiden sisäisiin asioihin ovat olleet viimeinen niitti jo ennestään Iran-vastaiselle Trumpille. Heti ydinsopimuksen irtisanomisen jälkeisenä päivänä USA asetti uusia pakotteita tietyille iranilaisfirmoille, joilla uskotaan olevan kytköksiä armeijaan ja valtionhallintoon.

Nämä uudet pakotteet kohdistuvat pankki-, öljy-, ja kaasusektoreille, Iranin talouden peruspilareihin. Lisää pakotteita on varmasti luvassa piakkoin.

Vaikka kapitalistisena maana USA on aina ensisijaisesti kiinnostunut omista kauppasuhteistaan, on Trumpin mikroskoopin alla ollut pitkään edeltäjä Barack Obaman allekirjoittama ydinsopimus. Trump on todennut useaan otteeseen ydinsopimuksen olevan “yksi kaikkien aikojen huonoimmista ja yksipuolisimmista sopimuksista, jonka USA on koskaan solminut”.

Yksi Trumpin keskeisistä vaalilupauksistaan oli rajoittaa Iranin toimintaa Lähi-idässä ja antaa kylmää kyytiä Obaman pitkään pohjustamille Iran-suhteille.

Trump on vannonut Lähi-idän liittolaisilleen eli Israelille ja Persianlahden maille rajoittavansa Iranin vaikutusvaltaa alueelle. Hän totesi tiistain puheessaan että Yhdysvallat ei voi jatkaa sopimusta sellaisen maan kanssa, jossa jatkuvasti kaduilla huudetaan toivomuksia Yhdysvaltojen kaatumisesta ja joka käytöksellään uhkaa Yhdysvaltojen Lähi-idän liittolaisia.

Heti Trumpin päätöksen jälkeen Israelin hävittäjät pommittivat Iranin tukikohtia Syyriassa. On hyvin mahdollista, että konflikti laajenee suureksi sodaksi, mikäli Iran ei vetäydy Israelin rajalta.

Jos konflikti Israelin kanssa äityy aseelliseksi, on kiistassa välittömästi mukana myös Yhdysvallat.

Iranin presidentti Hasan Rouhanin mukaan Iran ei ole tehnyt mitään väärin. He haluavat jatkaa sopimusta ilman Yhdysvaltoja.

Isot EU-maat kuten Ranska, Britannia, Saksa ja myös Venäjä olivat kovasti toivoneet, että Trump Obaman tavoin jatkaisi ydinsopimusta Iranin kanssa. Ainakin Venäjä, Kiina, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa haluavat pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta, vaikka Trump on päättänyt siitä vetäytyä.

Sen sijaan monet maat kuten Saudi-Arabia, UAE, Bahrain, Israel, Marokko ja muut Persianlahden maat iloitsivat Trumpin päätöksestä. Mielenkiintoinen seikka oli, että päätöksestä ilahtui myös Organization of Islamic Cooperation -liitto (OIC), joka koostuu islamististen valtioiden edustajista.

Vaikka osa maista on ilmoittanut haluavansa jatkaa sopimusta, ei sopimuksella välttämättä ole mitään arvoa ilman Yhdysvaltoja.

Pahimmillaan sopimuksen kaatuminen näivettää Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteita. Monella EU-maalla on vahvat kaupalliset intressit sopimuksen jatkamiselle, kun taas USA on tilanteessa jossa se säätää lisää talouspakotteita Irania vastaan. Uskoisin, että jos eurooppalaisfirmat joutuvat valinnan eteen, he mieluummin panostavat USA-suhteisiinsa Iran-kaupan kustannuksella.

Millaisia kauppasuhteita eurooppalaisilla yrityksillä sitten on Iranin kanssa?

Vuodesta 2015 suuret eurooppalaiset teollisuusfirmat ovat solmineet järisyttävän suuria kauppasopimuksia Iranin kanssa. Erityisesti ranskalaiset Renault ja Peugeot, saksalainen Siemens ja ranskalais-amerikkalais-Airbus ovat huolissaan heidän tulevaisuudessa, koska heille on tiedossa valtavat tappiot jos he joutuvat purkamaan tehtyjä kauppoja.

Myös öljymarkkinat reagoivat välittömästi Trumpin tiistaiseen päätökseen. Öljyn hinta nousi välittömästi. Iranilla on Saudi-Arabian jälkeen OPEC:n toisiksi suurin öljyvienti.

Todennäköisesti sopimuksen kaatuminen tulee jollain aikavälillä rampauttamaan EU:n ja Iranin välistä kauppaa, vaikka kaikki EU-maat päättäisivätkin jatkaa ydinsopimusta.

Huolestuttavinta kuitenkin on, jos jännitteet purkautuvat aseellisena konfliktina. Tämä ei olisi lainkaan epätodennäköistä. Iran on vahva ja ylpeä vihollinen, joka on vannonut propagandassaan taistelevansa viimeiseen mieheen asti jos Yhdysvallat, Israel tai muu “suurvihollinen” koskaan hyökkää sinne.

Iranin toiminta Syyriassa ja Bashar al-Assadin tukeminen ovat merkittäviä syitä sille, että Syyrian tilannetta ei saada rauhoitettua ja koko maailma kantaa tästä Iranille kaunaa.

Lähitulevaisuudessa voimme nähdä kolme skenaariota.

Ensimmäinen on se, että Iranin kansa kyllästyy pakotteisiin ja taloudelliseen kitkuttamiseen ja asettuu papiston taakse länsimaita vastaan. Tähän mennessä Iranin kansa, toisin kuin vallanpitäjät, ovat hyvinkin länsimielisiä.

Toinen vaihtoehto on se, että kuilu kansan ja vallanpitäjien välillä kasvaa entisestään. Tällöin on mahdollista, että kansa ryhmittyy Yhdysvaltojen suojelukseen saadakseen vallan maassa vaihdettua.

Kolmas vaihtoehto on se, että Yhdysvallat pakottaa Iranin solmimaan jonkin uuden sopimuksen, jossa rajoitetaan maan ohjus- ja ydinteknologiaa sekä maan sekaantumista alueen asioihin.

Yksi asia tuli selväksi sopimuksen irtisanomisen myötä: Trump ei vitsaile. Hän pitää lupauksensa, ihan sama mitä niistä seuraa. Heti presidentiksi tultuaan hän uhkaili purkkavansa Iran-sopimuksen ja siirtävänsä Yhdysvaltojen suurlähetystö Jerusalemiin. Molemmat toteutuivat.

Mitä seuraavaksi?