Terroristi. Mitä sana tuo sinulle mieleen? Yleisin vastaus lienee partasuinen, turbaanipäinen ja tummatukkainen mies Lähi-idästä.

Kuitenkin naisten osallistumiseen terroristiseen toimintaan on syytä kiinnittää enemmän huomiota. Terrorismi on ilmiönä kasvussa. Siviileihin kohdistuneet terrori-iskut ovat kasvaneet 540 prosenttia vuosien 2005 ja 2015 välillä. Suurin osa iskuista tapahtuu edelleen kaukana länsimaista ja ovat miesten tekemiä. Kuitenkin naiset ottavat yhä aktiivisempaa roolia terroristisissa organisaatioissa.

Joidenkin arvioiden mukaan Isisin vierastaistelijoista jopa 10 prosenttia on naisia. Tuore saksalaisviranomaisten raportti puolestaan on paljastanut 40 islamisoituneen naisen propagandaringin Länsi-Saksassa. Edelleen saksalaistietojen mukaan Eurooppaan on palanut 550 naispuolista jihadistia. Tiedetään myös tapauksia, joissa “marttyyreina” kuolleiden puolisot ovat lähteneet pakolaisina Eurooppaan heidän puolisonsa kuoleman jälkeen ja sekoittuneet "oikeiden" pakolaisten kanssa.

Arvioiden mukaan Isisin riveissä on noin tuhat naistaistelijaa, joista suurin osa on vierastaistelijoita. Naisia lähtee Pohjois-Afrikasta ja muista muslimimaista, mutta myös Euroopasta. Isisin riveissä naiset ovat muodostaneet omia taisteluihin osallistuvia prikaatteja, eivätkä toimi ainoastaan miesten apulaisina. Ehkä tästä johtuen Isis on houkutellut riveihinsä huomattavasti enemmän naistaistelijoita kuin Al-Qaida.

///

Terrorismin parissa toimivat naiset ovat jaoteltavissa kolmeen pääryhmään.

Ensimmäinen ryhmä on korkea-arvoisten miestaistelijoiden puolisot. Heidän on sosiaalisen asemansa vuoksi “pakko” osallistua islamistiseen toimintaan.

Toisen ryhmän muodostavat ideologian puoleensavetämät naiset. He osallistuvat terrorismiin samoista syistä kuin miehetkin: he kokevat voivansa sen kautta vaikuttaa yhteiskuntaan ja tehdä siitä yhdenmukaisempi oman uskonnollisen tulkintansa kanssa.

Kolmas ryhmä on toimintaan mukaan kiristetyt naiset. Heitä on voitu painostaa mukaan esimerkiksi uhkailemalla paljastaa heistä otettuja arkaluontoisia kuvia perheenjäsenille, tai sitten painostetaan rakentamalla ensin luottamussuhde heikommassa asemassa olevaan naiseen ja sitten painostamalla henkisesti.

Yhdistävänä tekijänä näille eri profiilin naisille on vähintään keskitasoinen koulutusaste. Olipa kyseessä sitten paikallinen Lähi-idän asukas, vierastaistelija tai Euroopassa asuva radikalisoitunut muslimi, islamistiseen toimintaan osallistuvat naiset ovat luku- ja kirjoitustaitoisia ja vähintään peruskoulun käyneitä. Yhteistä miestaistelijoihin on nuori ikä. Terrorismin parissa toimivat naiset ovat yleensä iältään 16-35-vuotiaita.

///

Naiset ovat erittäin tehokkaita verkostoitumaan, ja kun he radikalisoituvat, pystyvät he altistamaan propagandalle lapset miehiä helpommin. Naisten vaikutuspiiri ulottuu usein yksityisiin tiloihin, kuten koteihin, perheisiin ja lastenkasvatukseen. Nämä elämän osa-alueet ovat huomattavasti vaikeammin viranomaisten valvottavissa kuin moskeijat tai internet. Naiset myös viettävät huomattavasti miehiä enemmän aikaa alle kouluikäisten lasten kanssa, joten heillä on merkittävä rooli pienten ihmisten maailmankuvan muodostumisessa.

Ideologian levittäminen ja uuden islamistisen sukupolven kasvattaminen on terroristijärjestöille strategisesti tärkeää toimintaa. Lisäksi naisia tarvitaan täyttämään perustehtäviä, kuten ruoanlaittoa ja vaimona tai kihlattuna toimimista miestaistelijoille.

Naisten käyttö operatiivisissa iskuissa on myös yleistynyt. Hiljattain esimerkiksi Moskovassa, Iranissa ja Pakistanissa tehdyissä terrori-iskuissa ovat toimineet aktiivisessa roolissa joko naiset tai burqaan pukeutuneet miehet. Tämä juontaa siitä, että naisiin tyypillisesti kohdistuu kevyemmät turvallisuustoimenpiteet kuin miehiin. Naisten käyttö terrori-iskuissa myös lisää uutisointia ja tuo näin islamistijärjestöille lisää heidän kaipaamaa näkyvyyttä.

///

Viranomaisten on osattava reagoida naisryhmien radikalisoitumiseen ja siihen, etteivät syvästi uskonnolliset naiset syrjäydy kotiin. Pidän syrjäytymistä todellisena uhkana Euroopassa asuville uskonnollisille musliminaisille. Jos ainoa tehtävä on olla kotona pienten lasten kanssa, voi kanssakäyminen muiden aikuisten tai valtaväestön kanssa olla lähes olematonta. Mistään ei voi selvittää, minkälaista ideologiaa musliminainen opettaa ja siirtää omille lapsilleen.

Paras tapa ennaltaehkäistä naisten radikalisoitumista on varmistaa, että uskonnosta riippumatta kaikenlaiset ihmiset pääsevät (tai joutuvat) toistensa kanssa tekemisiin. Vastustan suurmoskeijaa, musliminaisille tarkoitettuja urheilukeskuksia sun muita segregoivia toimenpiteitä. Kannatan sen sijaan kaikille pakollista sekulaaria esiopetusta sekä järkevää asuntopolitiikkaa, joka takaa että kortteleissa ja kouluissa on sopusuhtainen määrä eri vähemmistöjä suhteessa kantaväestöön.

Työvoimapoliittiset järjestelyt on minusta ihan hyvä ulottaa myös pienten lasten äiteihin. Muslimiperheet voivat olla hyvinkin runsaslukuisia. Lapsia saattaa olla viisi tai ylikin. Jos nainen on jokaisen kohdalla kotona kolme vuotta, voi oman aktiivielämän elää lähes täysin joutumatta ollenkaan osaksi ympäröivän yhteiskunnan rakenteita.

ALAN SALEHZADEH