Eilen aamupäivällä soi puhelin. Helsingin Sanomien toimittaja Juho Mäkelä soitti pyytääkseen kommentteja aiemmin aamulla julkaistuun videoon, jossa esiintyy Afganistanissa kaapattu suomalainen lähetystyöntekijä. En ollut vielä nähnyt videota, joten puhelumme jälkeen katsoin sen, tein siitä omat analyysini, ja keskustelin vielä Menatto-ajatushautomoni Afganistanissa asuvaan paikalliseen tutkijaan. Sitten soitin takaisin Juholle ja annoin kommenttini. Näiden pohjalta hän kirjoitti juttunsa, ja niin Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistiin illalla kuuden maissa artikkeli otsikolla “Asiantuntija arvioi, mitä Afganistanissa siepatusta suomalaisnaisesta kuvatusta videosta voi päätellä”. Juttu ehti olla julki noin kaksi tuntia, kunnes sensuuri iski. Linkki ei enää toiminut, sivu oltiin poistettu.

Aamulla soitin Mäkelälle. Hän ei ollut tiennyt, että hänen kirjoittamansa artikkeli oltiin vedetty pois, eikä osannut antaa syytä tapahtuneelle vaan ihmetteli asiaa siinä missä minäkin. Myöhemmin ilmeni, että eräs Helsingin Sanomien toimituspäällikkö, nimeltään Kimmo Pietinen, oli itse halunnut poistaa jutun ja tehnyt sen ilmoittamatta asiasta edes sen kirjoittaneelle toimittajalle.

Mitkä ovat motiivit artikkelin poisvetoon? Tämä minua kovasti kiinnostaa. Tiedustelin asiaa suoraan jutun sensuroineelta esimieheltä eli Pietiseltä. Hän ei antanut mitään vastausta, totesi vain, että on hän saa itse päätttää mitä Helsingin Sanomat julkaisee tai on julkaisematta. Mitään ei perusteita en saanut. Sävy oli minusta sama, kuin Iranissa papistolla kun he sensuroivat milloin mitäkin mikä ei heitä syystä tai toisesta miellytä.

Jutussa ja antamissani kommenteissa ei ollut mitään sellaista, mitä muut tutkijat eivät Suomessa tai muualla maailmassa ole Afganistanin tilanteesta jo todenneet. Mainitsin, että Afganistanissa useat eri ryhmittymät yrittävät tienata rahaa kaappaamalla länsimaalaisia. Yleensä kaappaajat tekevät suoraan tai epäsuorasti yhteistyötä tunnettujen terroristijärjestöjen kanssa. Totesin myös, että uskon suomalaisnaisen pelastuvan mikäli rahaa maksetaan tai toteutetaan kaappajien muita vaatimuksia. Länsimaalaisena naisena hän on rikollisille nyt lypsylehmä, siksi paikallisten kaappajien toimintamalliin eivät yleensä kuulu teloitukset.

Voiko tämä olla jotenkin liian “radikaalia” sisältöä Helsingin Sanomien esimiehille? Tai voiko jokin tässä lausunnossa jollain lailla aiheuttaa lisää vaaraa kaapatulle naiselle? Tuskin. Olen tehnyt luottamuksellisia tutkimuksia monille suomalaisille organisaatioille ja kattavasti perehtynyt Lähi-idän, myös Afganistanin, tilanteeseen. Uskon olevani pätevämpi kuin Pietinen arvioimaan, oliko lausunnosta vaaraa kenellekään. Mutta jos poiston syynä tosiaan oli tämä, olisin toivonut että minulle ilmoitetaan asiasta vaikka viestillä, tietenkin se olisi ollut minulle ok. Mutta mitään syytä ei annettu.

Mikä sitten on syy? Olen tässä nyt oman spekulointini varassa. Uskon, että ideologialtani olen liian kaukana tietyistä mediajohtajista, kuten tässä tapauksessa Pietisestä. He haluavat julkaista vain sellaisten “asiantuntijoiden” näkemyksiä, jotka ovat linjassa heidän oman maailmankatsomuksensa kanssa.

Kirjoitan asioista sellaisina kuin ne ovat. Toiset tykkäävät, toiset eivät. Lähdin Iranista, kun siellä ei ole sananvapautta. En Suomessakaan aio hiljentyä muiden painostuksesta, vaikka sitä moni aina yrittää. Sopankeittäjät kuitenkin aina paljastuvat. Seison lausuntojeni takana,. koskevatpa ne tasa-arvoasioita, uskontoa, kulttuuria, terrorismia tai mitä tahansa muuta.

Onneksi nykyään jokainen voi saada oman äänensä kuuluviin, eikä tarvitse olla riippuvainen yhdenkään mediatalon syöttämästä maailmankatsomuksesta.

Lopuksi haluan kiittää rohkeaa Juho Mäkelää hienosti kirjoitetusta artikkelista. En tunne häntä henkilökohtaisesti emmekä ole koskaan tavanneet mutta on ihanaa, että vielä löytyy rohkeita ja analyyttisiä toimittajia tuomaan asiat esiin sellaisina kuin ne ovat. Toivon, että artikkelista ei koidu hänelle minkäänlaista ammatillista harmia.