Blogi: Alan Salehzadeh, su 21.05.2017 09:07

Iranissa liberaaliksi naamioitu ehdokas voitti, mutta todellisuudessa vaalit ovat valheellinen näytelmä

Lännessä huokaistaan nyt helpotuksesta, sillä Iranin presidentinvaalit voitti “liberaali” Hasan Ruhani, joka on maan istuva presidentti. Hänet muistetaan historiallisesta ydinohjelmasopimuksesta, jonka seurauksena Iran on osittain vapautunut sitä kohtaan asetetuista pakotteista ja ottanut varovaisia askeleita länttä kohtaan.

Se, että vaalit voitti “liberaali” ehdokas, antaa toivoa orastavien kauppasuhteiden jatkumiselle. On kuitenkin syytä muistaa, että Iranissa presidentillä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan. Viime kädessä kaikesta päättää uskonnollinen ylin johtaja, ajatollahKhamenei.

Iranissa vallitsee käytännössä yksipuoluejärjestelmä, jossa maan sisä- ja ulkopolitiikkaa ylin uskonnollinen johtaja Khamenei johtaa. Perustuslain mukaan Khamenei on vastuussa ”Iranin islamilaisen tasavallan politiikan yleisestä valvonnasta”. Vaikka nimellisesti Iranissa on kymmeniä erilaisia puolueita, ovat kaikki pakostakin uskollisia islamilaisen tasavallan periaatteille ja sen ylimmälle johdolle.

Ehdokkaat ovat kuin kananmunia – kuoret koristellaan hieman toisistaan poikkeaviksi, mutta sisältö on sama. Sen lisäksi, että kaikkien ehdokkaiden on oltava ideologisesti Khameneita lähellä, on ehdokkaaksi asettuminen kategorisesti kielletty esimerkiksi naisilta, sunni-muslimeilta tai uskonnollisten vähemmistöjen edustajilta.

Äänestäminen onkin suuri teatterinäytös, sillä vaikka näennäisesti ehdokkaat jakautuvat “konservatiiveihin” ja Ruhanin edustamiin “liberaaleihin”, ovat he kaikki maan ylimmän johtajan Khamenein ideologisia liittolaisia eli islamisteja, jotka työskentelevät Iranin islamilaisen tasavallan puolesta. Ainoa ero ehdokkaiden välillä on se, että liberaalit uskovat hieman avoimemman yhteiskunnan pidentävän islamilaisen tasavallan elinikää. Konservatiiviset ryhmät ajattelevat tiukan islamin tulkinnan ja kansalaisten kurinpidon palvelevan paremmin islamilaista tasavaltaa.

Presidentinvaaleissa ehdokasvalinnat tekevä elin on Khamenein nimittämä Guardian Council of the Constitution. Elin koostuu 12 henkilöstä, jotka ovat maan ylimmän hengellisen johtajan suosikkeja. He valvovat vaaleja ja valitsevat kaikki ehdokkaat islamin tasavallan periaatteiden mukaiseksi. Ihmiset voivat äänestää vain niiden ehdokkaiden keskuudesta, jotka Guardian Council of the Constitution hyväksyy. Tämäkin käytäntö karsii ehdokkaista ne, joiden ajatukset eivät myötäile Iranin ylintä johtoa.

Ruhani voitti – voittivatko liberaalit?

Ruhanista tulee Iranin islamilaisen tasavallan 12. presidentti, kun hänet valittiin jatkokaudelle noin 57 % äänisaaliilla. Konservatiivipuolta edustanut kilpailija Ebrahim Raisi sai äänistä 38,5 %. Kaksi muuta ehdokasta sai kumpikin vain noin prosentin verran ääniä. Äänestysprosentti oli noin 70 %.

Monet EU-maat ja Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat ehtineet kiittelemään Ruhanin valintaa. Monet kansainväliset suuryritykset, jotka olivat aloittaneet kaupankäynnin ja sijoittamisen Iraniin ydinsopimuksen myötä, liputtivat avoimesti Ruhanin uudelleenvalinnan puolesta. Tämä lienee yksi syy sille, että köyhyydestä kärsivät iranilaiset äänestivät niin innokkaasti istuvan presidentin puolesta. Aikoinaan uutinen sanktioiden purkamisesta otettiin riemuiten vastaan, sillä kaupankäynnin vilkastumisesta iranilaiset odottavat kulutustavaroiden hintojen tippuvan ja työpaikkojen lisääntyvän. Toiveikkuus on säilynyt, vaikka konkreettisia helpotuksia omaan taloustilanteeseen vielä odotetaan iranilaisperheissä.

Ruhanin uudelleenvalinnan taustalla on kuitenkin talouden lisäksi muitakin syitä. Yllättäen esimerkiksi Iranin nationalistiset piirit ovat kehottaneet äänestämään Ruhania, konservatiivien sijaan. Jos konservatiivinen Raisi olisi voittanut, Iran olisi jyrkentänyt entisestään ulkopoliittisia kantojaan, uskoivat konservatiivit. Näin esimerkiksi uskonnollis-poliittinen kitka Saudi-Arabian kanssa olisi voinut eskaloitua aseelliseksi, jolloin kansainvälinen koalitio olisi ehkä tehnyt aseellisen intervention Iraniin ja maa olisi “hajotettu” Iranin kaltaiseksi federaatiosysteemiksi.

Nationalistien lisäksi myös uudistushenkiset Vihreän Liikkeen edustajat kehottivat Ruhanin valintaan. Iranissa hyvin suosittu Vihreä Liike vastustaa Khameneita. He pitävät Ruhania vaihtoehdoista kaikkein pienimpänä pahana, sillä presidentti on muun muassa luvannut vähentää viranomaisten puuttumista ihmisten yksityisasioihin.

Moni Ruhanin puolesta äänestänyt antoi tosiasiassa äänensä pääkilpailijaa Raisia vastaan, jonka otaksutut ihmisoikeusrikkomukset ovat puhututtaneet laajasti. Raisin epäillään olleen osallisena 1980-luvun lopun joukkoteloituksissa, kun suuri määrä toisinajattelijoita ja mielipidevankeja teloitettiin islamilaisen tasavallan nimissä.

Parannukset sisäpolitiikkaan antavat odottaa

Hasan Ruhani on ollut Iranin presidentti neljä vuotta. “Liberaalin” Ruhanin kaudella ainoat muutokset koskivat ulkopolitiikkaa. Sisäpoliittisesti Iranissa mikään ei muuttunut. Vankilat ja ruumishuoneet täyttyvät edelleen toisinajattelijoista ja aseistetut islamistit pitävät edelleen valtaa. Khamenein suostumuksella Ruhani teki joitain länttä miellyttäviä temppuja, mikä toi vipinää talouteen ja paransi suhteita ainakin hetkellisesti, mutta kansalaisten arjessa muutos ei näy. Erityisesti ydinsopimuksen solmiminen ja siitä seurannut pakotteiden purkaminen oli hänen kirkkain tähtihetkensä. Trumpin aikana sekin saattaa himmetä.

Vähemmistöjen tai naisten asema ei myöskään ole parantunut. Sen sijaan kyseenalainen ulkopolitiikka kuten sekaantuminen Syyrian sisällissotaan, Libanoniin, Irakin sisäpolitiikkaan ja huthi-kapinallisten tukeminen Jemenissä jatkuu.

Yksi mies, jonka skeptisyys Irania kohtaan tuskin lievenee, on Trump. Obaman tuoma lämmin tuulahdus maiden välisissä suhteissa on mennyt Yhdysvalloissa ohi. Trump on tiukasti Iranin verivihollisten eli Persianlahden maiden ja Israelin liittolainen, kuten republikaanit ovat aina olleet. Nämä maat syyttävät Trumpin tavoin Irania terrorismin tukemisesta ja sekaantumisesta Lähi-idän muiden maiden sisäisiin asioihin. Trump haluaa palauttaa tiukat sanktiot Irania vastaan eikä luota siihen, että ydinohjelmasopimus estäisi maan salaisia aikeita rakentaa ydinase.

Ylin johtaja vaihtuu pian

Vaikka presidentin valinnalla ei ole suurtakaan vaikutusta Iranin politiikkaan, puhaltaa Iranissa pakostakin pian uudet tuulet. Nykyinen ylin johtaja Khamenei on liki 80-vuotias ja sairastaa syöpää. Voi olla, että hän pysyy vielä vallankahvassa yhden jos toisenkin presidenttikauden, mutta toisaalta saattaa olla niinkin, että vallanvaihdosta pedataan jo hissukseen. Khamenein saappaisiin Guardian Council of the Constitution tuskin hyväksyy Ruhanin kaltaista “liberaalia”, vaan paikasta kisaa konservatiivinen papisto.

Iranin puolueet on luotu keinotekoisesti lämmittämään vaalitunnelmaa ja näyttämään maailmalle että Iranissakin on olemassa puoluejärjestelmä ja vapaat vaalit. Oikeat iranilaiset oppositioehdokkaat ovat kaikki maanpaossa tai istuvat vankiloissa. Mitään vapaita instituutioita ei ole, vaan kaikki kansalais- ja ammattijärjestötkin toimivat pakosta Islamilaisen tasavallan sääntöjen mukaisesti. Pieninkin kritisointi ylintä johtoa kohtaan johtaa sanktioihin.

Tästä esimerkkinä on entinen presidentti, kansan suosiosta nauttinut Mohammad Khatami. Kahden presidenttikauden jälkeen hän totesi ainoan roolinsa olleen toimia ylimmän johtajan välikätenä, mistä johtuen hän ei pystynyt reformoimaan juuri mitään. Nyt Khatamia on kielletty antamasta haastatteluja eikä edes hänen kuvaansa ole lupa julkaista missään.

Tällä hetkellä kansainvälisellä yhteisöllä on kädet täynnä Syyrian konfliktin kanssa. Mutta kun se ratkeaa, voi olla että puututaan tarmolla seuraavaan konfliktipesään, Iraniin. Siihen asti, vaaleista huolimatta, Irania johtaa lauma aseistettuja islamisteja.

Islamilainen tasavalta on pysynyt pystyssä liki 40 vuotta, kitkutellen nukkevaaleista toiseen. Saa nähdä, miten kauan näytelmä jatkuu. Aina on olemassa mahdollisuus, että hyvin koulutetun kansan sekä sorrettujen vähemmistöjen ja naisaktivistien mitta täyttyy.

Alan Salehzadeh su 21.05. 09:07

Alan Salehzadeh

Alan Salehzadeh on uusisuomalainen geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana.

tuoreimmat

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06. 11:53

Miksi Trump sanoi Yhdysvallat irti Iranin ydinsopimuksesta ja mitä siitä seuraa?

la 19.05. 12:49

Radikaali-islamistien määrä kasvaa Lisätäänkö sosiaalipalveluita vai riisutaanko kansalaisuus?

la 12.05. 23:22

Suomen ei tule tukea marttyyri-ideologiaa

pe 27.04. 11:07

Viestini tiukkapipoisille tuplahuivisille musliminaisille

ma 23.04. 15:38

Näkökulma: Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan ruokkii konfliktia ja synnyttää pakolaisia

la 27.01. 19:25

En ole kohdannut Suomessa rasismia

su 21.01. 15:45

Ääri-islamisteissa on myös naisia, ja he pystyvät miehiä tehokkaammin radikalisoimaan lapsia

ke 03.01. 19:52

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11. 12:23

Turkki kääntää selkänsä EU:lle ja tiivistää yhteistyötään Venäjän ja Iranin kanssa - maassa saatetaan yrittää kohta uudestaan vallankaappausta

ke 04.10. 22:15

blogit

Vieraskynä

Konservatiivisivistyneistö, ulos kaapista!

ke 11.09.2019 22:30

Juha Ahvio

Miksi toisten sana on vapaampi kuin toisten?

su 15.09.2019 22:34

Professorin Ajatuksia

Arvoitus

ke 18.09.2019 23:00

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Etnisiä eteisvärinöitä

ke 18.09.2019 23:03

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rauhan projekti ei etsi vihollisia omistaan

ti 30.07.2019 17:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Monikulttuurisuus lisää rikollisuutta

su 18.08.2019 04:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Suomi Ranskan euroarmeijaan - kirje presidentille

ke 11.09.2019 22:27

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

Yle matkalla monikulttuurisuudesta ilmastonmuutokseen

to 12.09.2019 16:12

Tapio Puolimatka

Yhteiskunnan perusteita murennetaan

to 12.09.2019 23:16

Olli Pusa

Ylen aivopesu ja valehtelu

ti 27.08.2019 04:28

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Kasakat ilman kiilloitusta

ke 18.09.2019 23:01

Matti Viren

Me elvytetään

su 15.09.2019 22:55