Halla-aho: "Ei pienellä maalla ole varaa toimia globaalina sosiaalitoimistona ja koko maailman terveyskeskuksena"

Puolueiden erot eivät nykyään liity "niinkään tavoitteisiin", vaan enemmänkin siihen, ovatko tavoitteet ja puolueiden ajamat keinot keskenään sopusoinnussa vai ristiriidassa.

Kotimaa ke 02.05.2018 11:53
Halla-ahon vappupuhe 1.5.2018

Helsingissä Vappupäivänä Snellmanin patsaan edessä pitämissään vappupuheissa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen ottivat voimakkaasti kantaa huonoon maahanmuuttopolitiikkaan ja pohtivat sen vahingollisia vaikutuksia kaikkiin tavallista ihmistä koskettaviin asioihin.

Halla-aho totesi, että lähes kaikilla puolueilla teot ja tavoitteet ovat maahanmuuttoon liittyen "jyrkässä ristiriidassa keskenään".

Kaikki puolueet ovat hänen mukaansa nykyään "kaikkien asialla" - ainakin jos niiden ohjelmia luetaan.

"Kaikki puolustavat kohtuuhintaista asumista, hyviä julkisia palveluja, tasa-arvoista koulujärjestelmää, tuloerojen pienentämistä, turvallista ympäristöä ja muita hyviä asioita", Halla-aho aloitti.

Halla-ahon mukaan puolueiden erot eivät nykyään liity "niinkään tavoitteisiin", vaan enemmänkin siihen, ovatko tavoitteet ja puolueiden ajamat keinot keskenään sopusoinnussa vai ristiriidassa.

Halla-ahon mielestä pelkkä hyvien tavoitteiden julistaminen ei riitä. Pitää ajaa myös politiikkaa ja tekoja, jotka edistävät "näitä hyviä tavoitteita".

Hän ihmetteli, miksi perussuomalaisia pidetään usein "ilkeänä puolueena, joka haluaa kiusata maahanmuuttajia" ja jatkoi, että "todellisuudessa perussuomalaiset on käytännöllinen ja laskutaitoinen puolue".

Hän tähdensi kaikkien kyllä tietävän, että kaupunkiseutujen - varsinkin Helsingin - keskeinen ongelma on kohtuuhintaisten asuntojen vähyys.

Halla-ahon tarkan laskuopin mukaan koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on helisemässä.

"Kuitenkin kaikki muut puolueet kiljuvat kurkku suorana, että maahanmuuttoa pitää lisätä. Keskeisissä ja nopeimmin kasvavissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on parinkymmenen prosentin luokkaa. Helsingin, Espoon ja Vantaan toimeentulotukiasiakkaista 30-40 prosenttia on maahanmuuttajia ja osuus kasvaa koko ajan näiden ryhmien kasvaessa. Ei tarvitse olla matemaatikko ymmärtääkseen, että sotepalvelujen rahoituspohja ei loputtomiin kestä tällaista asukaskehitystä", Halla-aho korosti.

Halla-aho uskoo asuntopulan liittyvän suoraan siihen, että Helsinkiin tulee jatkuvasti lisää ihmisiä, jotka eivät maksa itse asumisestaan:

"Kiinteistösijoittajille tuilla asuvat maahanmuuttajat ovat hyvä bisnes, mutta pienipalkkaisella työssäkäyvällä, joka ei ole tukien piirissä, ei ole varaa asua Helsingissä. Tämä taas heijastuu suoraan yritysten mahdollisuuksiin saada osaavia työntekijöitä."

Halla-aho muistutti myös Helsingin taannoisesta päätöksestä tarjota kattavat maksuttomat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville henkilöille.

"Pääkaupunkiseudun sairaaloissa hoidetaan laittomasti maassa olevia hiv- ja tuberkuloosipotilaita ja tällöin puhutaan oikeasti isoista rahoista. On selvää, että tällaiset palvelut houkuttelevat uusia tulijoita, minkä lisäksi niihin käytettävät resurssit ovat pois siitä, mihin julkiset sotepalvelut alunperin on tarkoitettu."

"Ei pienellä maalla ole varaa toimia globaalina sosiaalitoimistona ja koko maailman terveyskeskuksena", Halla-aho alleviivasi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen vakuutti, että eri puolille maata levinnyt - Helsingistä alkanut ilmaispalvelujen laajentaminen laittomasti maassa oleville ei saa kansalaisilta kannatusta.

Raatikainen näkee epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana, että samalla kun laittomasti maassa pyöriville tarjotaan ilmaista täysihoitoa, niin "kantasuomalaisten vyötä kiristetään".

"Arvopohjat on saavutettu, kun laittomille annetaan ja veteraaneilta otetaan", hän kiteytti.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii omassa kehyspaketissaan, että Suomen sotien veteraaneille annetaan kaikille sama tuki. Toisin sanoen kaikki Suomen sodissa palvelleet saisivat samat palvelut kuin sotainvalidit tällä hetkellä.

"Veteraaneja on enää noin 11 000. Suomi on velkaa veteraaneille, mutta Suomi ei ole velkaa koko maapallolle. Se pitää muistaa nyt ja aina", Raatikainen sanoi tiukasti.

Hallituspuolueet kokoomus ja keskusta ovat viime aikoina vaatineet myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.

Halla-aho puhui vappupuheessaan saatavuusharkinnan säilyttämisen puolesta ja totesi pääministeri Sipilän puheenvuoroista usein saaneen sen kuvan, että hän ei oikein tunne nykytilannetta.

Sipilä on perustellut saatavuusharkinnan lopettamista muun muassa sillä, että Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä huippuosaajia. Kuitenkin tosiasiassa osaajat ja asiantuntijat eivät tälläkään hetkellä ole saatavuusharkinnan piirissä ja nykyistä käytäntöäkin Halla-aho pitää liian liberaalina.

"Nyt täytyy ensinnäkin ymmärtää, että kaikki EU- ja ETA -alueen kansalaiset voivat jo nyt täysin vapaasti työskennellä Suomessa."

Saatavuusharkinta kohdistuu käytännössä siis yksinomaan matalasti koulutettujen tai kouluttamattomien, pääasiassa kehitysmaista tulevien ihmisten maahantulon vapauttamiseen.

Naapurimaamme Ruotsi on ainoana OECD-maana luopunut kokonaan saatavuusharkinnasta ja kokemukset ovat olleet Halla-ahon mukaan erittäin huonoja.

Työvoimapulaa korkeaa osaamista vaativilla aloilla ei Halla-aho näe sen vähentäneen lainkaan. Sen sijaan niin sanottua työvoimaa on tullut runsaasti sellaisille aloille, joilla työvoimasta on jo valmiiksi ylitarjontaa. Tämä taas on johtanut palkkojen polkemiseen ja moniin muihin ongelmiin.

Halla-ahon mielestä kuvaavaa ja huvittavaa on, että samalla kun Suomen porvarihallitus vaatii pakkomielteisesti Ruotsin virheiden toistamista, Ruotsissa sosiaalidemokraatit ovat ilmoittaneet palauttavansa saatavuusharkinnan, jos voittavat ensi syksyn valtiopäivävaalit.

"Vasemmistolle kelpaa mikä hyvänsä veruke, jos sillä voidaan perustella kehitysmaamaahanmuuton lisäämistä. Muut puolueet ja niitä hännystelevä media sanovat usein, että pitäisi puhua vähemmän maahanmuutosta ja enemmän tavallista ihmistä koskettavista asioista, kuten asunnoista, köyhyydestä, kouluista, sotepalveluista ja palkoista", Halla-aho lisäsi vappupuheessaan.

Näitä asioita ei kuitenkaan voi Halla-ahon kokemuksen mukaan erottaa toisistaan.

"Huono maahanmuutto vaikuttaa kaikkiin tavallista pientä ihmistä koskettaviin asioihin, koska se syö resursseja yhteiskunnan perustoiminnoista. Ne joilla on rahaa, eivät kärsi tästä kehityksestä. Ongelmat lankeavat yksinomaan niiden niskaan, joilla ei ole varaa valita asuinpaikkaansa tai käydä yksityislääkärillä", Halla-aho tiivisti.

Halla-aho nosti esille myös Suomen syntyvyyden laskun ja väestön vanhenemisen, joiden hän katsoo luovan jo itsessään suuria haasteita hyvinvointipalvelujen rahoittamiselle:

"On ymmärrettävä, että tilanne ei parane, vaan huononee, jos maahan tulee joko humanitaarisia reittejä pitkin tai niin sanottuina työperusteisina muuttajina suurissa määrin ihmisiä, jotka eivät työllisty koskaan tai työllistyvät niin heikolla ansiotasolla, että he jäävät pysyvästi tulonsiirtojen nettosaajiksi. Tämä ei ole vaikeaa matematiikkaa."

Halla-aho kommentoi puheensa lopuksi Helsingin Sanomien uutisoimaa tutkimusta, jonka mukaan suurin osa nukkuvista eli potentiaalisista äänestäjistä ovat konservatiivisesti ajattelevia ja maahanmuuttokriittisiä äänestäjiä.

"Ihmiset ihmettelevät usein, miksi mikä tahansa hallitus tekee huonoa politiikkaa, vaikka kyseessä ovat tavallisten ihmisten eduskuntaan äänestämät poliitikot. Tämä johtuu osittain juuri siitä, että ihmiset eivät äänestä asiaperusteisesti, vaan esimerkiksi hyvännäköisiä ehdokkaita", Halla-aho aprikoi nauraen.

Toimivan demokratian edellytyksinä hän pitää sitä, että meillä on rehellisiä poliitikkoja ja rehellisiä puolueita, jotka toimivat myös vaalikausien aikana vaalilupauksiensa mukaisesti.

Halla-aho peräänkuulutti, että kansalaisten on kuitenkin oltava myös valveutuneita ja käytävä äänestämässä puolueita ja ehdokkaita, joiden mielipiteet vastaavat heidän omia mielipiteitään eivätkä he saa jäädä vaalipäivänä nukkumaan.

"Finavia-paperien julkaisijaksi" ja "armottomaksi mieheksi" tituleerattu Mika Raatikainen muistutti vappupuheessaan, että on hienoa saada puhua vapaasti itsenäisessä Suomessa.

Hän vihjasi Snelmannin patsaan räjähdysjälkien kertovan omaa karua kieltään siitä, millaista on ollut vain jokunen vuosikymmen sitten totalitaarisen kommunistivaltion yrittäessä miehittää Suomea.

"Neuvostoliitto hävisi historian hämäriin, mutta Suomi taistelee olemassaolostaan edelleen Euroopan unionin perversseistä liittovaltiosuunnitelmista huolimatta", Raatikainen täräytti.

"Viimeisin paljastunut EU-älyttömyys" Raatikaisen mukaan liittyy digiverotukseen, "mikä taas kerran suosisi EU:n suurimpia valtioita Suomen kustannuksella ja tulisi meille todella kalliiksi".

Raatikainen sanoi pitävänsä ikävänä sitä, ettei hallitus vieläkään ole täysimääräisesti ottanut käyttöönsä turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaansa vuodelta 2015, jolloin perussuomalaisetkin olivat sitä vielä tekemässä.

"Hallitus itse asiassa äänesti joulukuussa omaa ohjelmaansa vastaan. Valtiovarainministeri Orpo totesi eduskunnassa, ettei perussuomalaisia voi paimentaa."

"Ei voinut aikaisemmin eikä voi nytkään. Jotkut harrastavat politiikkaa takakontista käsin ja jotkut hoitavat sitä avoimesti ja demokratian pelisääntöjen mukaan", Raatikainen muotoili.

Raatikaisen mielestä säästöjä saisi helposti esimerkiksi lisäämällä palautusjärjestelmän tehokkuutta. Laittomasti maassa olevien rangaistuksia tulisi kiristää tuntuvasti eikä yrittää tehdä laittomasta laillista.

"Kun järkevänä suuntana olisi poistaa vetovoimatekijöitä, on hallituksen linja ollutkin piikki auki laittomille", hän jatkoi ja lisäsi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitäisi ottaa säilöön odottamaan paluuta kotimaihinsa. Säilöönotto karsisi vetovoimatekijöitä ja vähentäisi siten kokonaiskuluja. Tätä kannattaa suomalaisten enemmistö", Raatikainen vahvisti.

Hän ehdotti puheensa lopuksi Yle-veron poistamista ja "koko Ylen" asettamista samalla markkinatalouden piiriin.

"Nykyistä vihervasemmistolaista propagandaa suoltava Yle olisi niiden saatavissa, jotka haluavat aivopesua kuunnella ja maksaa siitä", Raatikainen totesi.


 


 

 

Tytti Salenius ke 02.05. 11:53

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot