Eurooppa shokissa: Islam-kriitikko Geert Wildersille jymyvoitto Hollannin vaaleissa

Vapauspuolueen jytky vavisuttaa Hollantia ja koko Eurooppaa

Ulkomaat to 14.12.2023 00:24

Vasemmistolehdet pursuavat nyt otsikoita äärioikeiston noususta Euroopassa.

Syynä siihen ja viimeinen naula arkkuun on islaminvastaisen ja euroskeptisen Geert Wildersin johtaman Vapauspuolueen (holl. Partij voor de Vrijheid, PVV ) saavuttama murskavoitto 22. marraskuuta 2023 pidetyissä parlamenttivaaleissa Alankomaissa.

Geert Wilders teki historiaa nostaessaan hänen oikeistolaisen Vapauspuolueensa Alankomaiden suurimmaksi puolueeksi. Sitä voidaan pitää uutena osoituksena "oikeistopopulismin" muuttumisesta valtavirraksi Euroopassa.

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta kuvaa  Wildersin vaalivoittoa "sellaiseksi tapahtumaksi,  jota Unkarin pääministerin Viktor Orbanin kaltaiset poliitikot ovat tervehtineet ilolla":

"Tässä voi olla aineksia laajemminkin oikeistopopulistien nousuun Euroopassa. 

Taustalla on muuttoliikkeiden kasvu, sotaväsymystä, inflaatio tai kaikkien näiden yhteisvaikutus", akatemiatutkija pohtii.

"Voitteko kuvitella? 37 paikkaa!" Geert Wilders riemuitsi päivä sen jälkeen, kun hänen luotsaamansa Vapauspuolue yli kaksinkertaisti  edustuksensa maan 150-paikkaisessa parlamentissa 17 paikasta 37 paikkaan verrattuna edellisiin, vuonna 2021 järjestettyihin parlamenttivaaleihin.

PVV voitti (23,6 %) kaikki ennusteet ja puolueen saama 37 paikkaa 150:stä on selvästi enemmän kuin toiseksi tulleen entisen EU-komissaarin Frans Timmermansin johtaman työväenpuolueen ja vihervasemmiston liittouman (GroenLinks/PvdA) 25 paikkaa.

Kolmanneksi yltänyt väistyvän pääministerin Mark Rutten keskustaoikeistolainen Vapauden ja demokratian kansanpuolue (VVD) kärsi merkittävän tappion ja romahti 24 paikkaan.

Puoluekentän uusi tulokas NSC-puolue eli Uusi yhteiskuntasopimus kiri neljänneksi ja sai 20 paikkaa parlamenttiin.

"Pitkän linjan populistipoliitikko Geert Wilders iski kultasuoneen, joka voi antaa hänelle merkittävää vaikutusvaltaa Hollannissa ja Euroopassa", kirjoitti Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu analysoidessaan Hollannin vaalitulosta.

"Kohta laitaoikeiston Geert Wilders voi istua EU:n päättävissä pöydissä", Husu totesi harmistuneena.

"Tuntuu, että tämä on Trump-hetki hollantilaisille. Asiat, jotka tapahtuivat (Donald) Trumpin valinnan jälkeen, tunteet ja muutokset politiikassa, tämä voi olla samanlaista", Italian Bocconi-yliopiston valtiotieteen professori Catherine de Vries sanoi CNN:lle.

Geert Wildersille on nyt tarjolla pääministerin paikka, mutta hallitus tunnustelut takkuavat kuitenkin pahasti ensimetreiltä lähtien. 

Vaalivoitosta huolimatta Wildersin valtaannousu ei tule olemaan mutkatonta. Muodostaakseen enemmistöhallituksen hän tarvitsisi hallitukseensa vähintään 76 edustajaa maan 150-paikkaisesta parlamentista.

Tie ei välttämättä aukene hallitukseen, sillä useimmat muut puolueet ovat kieltäytyneet jo etukäteen yhteistyöstä. Asiaa mutkistavat muiden puolueiden syrjivät asenteet. 

Puolueiden tapa kieltäytyä yhteistyöstä Geert Wildersin puolueen kanssa on häpeällistä ja säälittävää demokratian halveksuntaa ja loukkaa kaikkia niitä, jotka ovat äänestäneet häntä.

Erimielisyyksiä on ennen kaikkea maahanmuutto- ja EU-kysymyksiin sekä Hollannin Ukraina-tuen jatkumiseen liittyen.

PVV-puolueen nousujohteinen kampanja huipentui tyrmäävään vaalivoittoon ja Geert Wildersin odottamaton voitto sytytti  kansainväliset otsikot tuleen. Eurooppa säikähti.

Associated Press News luonnehti tuoreeltaan Wildersin vaalivoittoa Hollannissa "järkyttäväksi horjahtamiseksi äärioikeistoon" maassa, joka oli aikoinaan "kuuluisa suvaitsevaisuuden majakkana": "Eurooppa on shokissa!"

"Geert Wildersin Hollannin vaalivoitto aiheuttaa päänvaivaa Euroopalle", otsikoi The Economist.

"Tämä huolestuttava suuntaus on pysäytettävä", vaati Eurooppa-politiikan apulaisprofessori Stijn van Kessel Queen Mary -yliopistosta Lontoosta vasemmistolehti Guardianissa ja oli huolissaan Vapauspuolueen menestyksestä vaaleissa, sillä Wildersistä "on tullut osa Alankomaiden poliittista kalustoa".

Geert Wildersin voitto osoittaa, että äärioikeisto on normalisoitumassa. Valtavirtapuolueiden on toimittava, Stijn van Kessel käskytti.

"Helsingistä Roomaan ja Berliinistä Brysseliin äärioikeistolaiset puolueet nousevat tasaisesti vaaleissa, muokkaavat valtavirran oikeistopolitiikkaa ja ottavat valikoituja ministeripaikkoja koalitiohallituksissa", Guardianin Eurooppa-kirjeenvaihtaja Jon Henley puolestaan havainnoi.

Henley käytti esimerkkeinä Italian äärioikeistolaisinta hallitusta sitten toisen maailmansodan johtavaa Giorgia Melonia, jonka puolueella on uusfasistiset juuret;  ja rohkeni todeta äärioikeiston olevan osa Suomenkin hallitsevaa koalitiota.

Myös Ruotsin, Itävallan, Saksan, Ranskan, Belgian ja Slovakian Henley luokitteli maiksi, joissa eurooppalaiset äärioikeistolaiset puolueet jatkavat tasaista marssiaan valtavirtaan.

"Ei ihme, että Euroopan äärioikeistolaiset johtajat Le Penistä Unkarin Viktor Orbániin, Italian Matteo Salviniin, AfD:n Alice Weideliin ja Vlaams Belangin Tom Van Griekesiin ryntäsivät heti onnittelemaan Wildersiä", Guardianin Eurooppa-kirjeenvaihtaja puuskahti ärsyyntyneenä.

Geert Wildersin shokkivoiton Hollannin parlamenttivaaleissa pelotellaan kuohuttavan Eurooppaa: "poliittinen näyttämö muuttuu". 

Hyvin kuvaavaa oli vasemmiston käyttäytyminen juuri vaalien edellä, kun Geert Wildersin Vapauspuolue ponnahti mielipidekyselyjen kärkeen.

Alankomaiden vasemmistopuolueet olivat epätoivosta turtana ja kehottivat    ihmisiä "äänestämään strategisesti" pitääkseen aisoissa Wildersin hurjan nousun ja välttääkseen "äärioikeistolaisen" hallituksen.

Leimakirveiden heiluttelulla, kuten syyttämisellä "äärioikeistoksi", on jo vakiintuneeksi tavaksi tullut tarkoitus herättää pelkoa ja marginalisoida henkilöt ja puolueet "maahanmuuttajien vastaisiksi" ja "rasisteiksi", vaikka itse asiassa ne kannattavat laillista ja vastuullista maahanmuuttoa länsimaisen kulttuurin, oikeusvaltion ja kansallisen turvallisuuden ja vapaan yhteiskunnan suojelemiseksi.

Geert Wilders on antanut jatkuvia varoituksia avoimien ovien rajoittamattomasta muslimimaahanmuutosta sekä islamin luontaisesta väkivaltaisuudesta ja mahtailevasta, laajenemaan pyrkivästä luonteesta.

Häntä tukemaan löytyy runsaasti todistusaineistoa.

Kuinka monta vuotta vielä vasemmistolaiset tarvitsevat todisteita?

Tämä on erinomainen kysymys, jonka esitti Christine Douglass-Williams 20. marraskuuta 2023 Jihad Watchin artikkelissaan "Hollanti: Geert Wildersin puolue kohoaa ensimmäiselle sijalle ennen tämän viikon parlamenttivaaleja".

Geert Wilders ei pidä siitä, että häntä kutsutaan äärioikeistolaiseksi. Hän korostaa puhuvansa vain tavallisten ihmisten puolesta.

"Nyt riittää. Alankomaat ei kestä tätä enää. Meidän on nyt ensin ajateltava omia kansalaisiamme. Rajat kiinni. Nolla turvapaikanhakijaa", tykittää Wilders, joka aloitti poliittisen uransa parlamentin jäsenenä vuonna 1998, ensin keskustalaisessa VVD:ssä, jossa hän mentoroi nuorta Mark Ruttea, ennen kuin erosi puolueesta ja perusti oman Vapauspuolueensa vuonna 2006. 

Tämä tekee hänestä Alankomaiden parlamentin pisimpään toimineen kansanedustajan.

Wilders kutsuu Hollantia "yhteisymmärryksen luomisen maaksi". 

"Meillä ei ole edes niin paljon äärioikeistolaisia maassamme, eikä tule olemaan", hän huomautti BBC:lle. 

"Alkuperäisväestö jätetään huomiotta massamaahanmuuton vuoksi, he tuntevat kokevansa vääryyttä", Wilders painotti.

Geert Wildersin yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa on yksi suurimmista poliittisista myllerryksistä Euroopan politiikassa ja, kuten Brexitillä, sillä tulee oleman vaikutuksia koko Eurooppaan. Eikä vähiten siksi, että hänet tunnetaan maahanmuuton rajoittamisen kannattajana ja islamin vastustajana.

Alankomaiden kaupungissa Rotterdamissa, jossa Vapauspuolue (PVV) on nyt suurin poliittinen ryhmittymä, Wildersin puolueen maanvyörymävoittoon suhtauduttiin enemmänkin olankohautuksella kuin henkeä haukkomalla.

Vaalit osoittivat, että vallanpitäjät olivat halveksineet äänestäjiensä toiveita ja huolenaiheita. 

Kuten miljoonat muut hollantilaiset äänestäjät, Rotterdamissa asuva 35-vuotias Jeanette äänesti Wildersiä suurelta osin siksi, että hän ja hänen perheensä joutuvat kamppailemaan toimeentulonsa puolesta. 

Wildersin viesti oli saanut vastakaikua nousevien elinkustannusten ja asuntopulan kanssa kamppailevilta hollantilaisilta.

"Maksamme liikaa veroja, liikaa terveydenhoidosta, liikaa vuokraa. Emme kestä sitä enää.

Olemme rikas maa, mutta kuinka meidän Hollannissa on maksettava niin paljon, ja silti maahanmuuttajille sanotaan: 'Tule sisään, ota mitä haluat, me annamme sinulle kaiken'?" Wildersille äänensä antanut Jeanette peräänkuuluttaa.

Vapauspuolueen johtaja Geert Wilders onkin alleviivannut, että "on löydettävä tapoja täyttää äänestäjiemme odotukset, asettaa hollantilaiset takaisin ykköseksi". "Alankomaat palautetaan hollantilaisille, turvapaikkatsunami ja maahanmuutto tullaan hillitsemään."

Wildersin tärkein kampanjalupaus oli pysäyttää "turvapaikkatsunami", jota hän syytti erilaisista sosiaalisista ongelmista, kuten maan asuntopulasta ja korkeista terveyskustannuksista.

Niinpä hän on vaatinut pakolaisten vastaanottamisen ja työvoiman vapaan liikkuvuuden lopettamista EU:ssa ja ehdottanut, että joillekin otettaisiin käyttöön työviisumit. Hän haluaa myös, että syyrialaisten väliaikaiset oleskeluluvat peruutetaan ja rikolliset menettävät Alankomaiden kansalaisuutensa ja heidät karkotetaan.

Wilders suhtautuu kriittisesti ilmastotieteilijöihin ja uskoo, että hallitus on käyttänyt liikaa rahaa CO2-päästöjen vähentämiseen. Hän on puhunut hiili- ja kaasuvoimaloiden auki pitämisen puolesta ja esittänyt aurinkopuistojen ja tuulivoimaloiden rakentamisen keskeyttämistä. Hän haluaa myös vetää Hollannin pois YK:n Pariisin ilmastosopimuksesta.

Kovan linjan euroskeptikkona Wilders on vaatinut "Nexit"-kansanäänestystä EU:sta eroamisesta ja haluaa jättäytyä EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttosäännösten ulkopuolelle.

Keskeistä puolueen ohjelmassa on radikaali maahanmuuttovastainen politiikka. PVV julistaa, että "kaunis Hollantimme on vakavasti rappeutunut meneillään olevan turvapaikkatsunamin ja massamaahanmuuton vuoksi". Siinä todetaan terävästi myös, että lapsia "aivopestään ilmastoaktivismiin, sukupuolihulluuteen ja häpeän tunteeseen maamme historiasta".

Puolue haluaa kieltää islamilaiset koulut, Koraanin ja moskeijat pysäyttääkseen maan "islamisoinnin".

Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa Ukrainaan viime vuonna Wilders on ottanut hieman etäisyyttä Kremliin ja kutsunut hyökkäystä virheeksi.

Kuitenkin yhdessä viimeisistä väittelyistä ennen vaaleja Wilders sanoi, ettei hän tue lisärahan ja aseiden lähettämistä Ukrainalle. EU:n jäsenvaltioiden Unkarin ja Slovakian johtajien tavoin Wilders vastustaa sotilaallisen avun lisäämistä Kiovaan.

Näitä resursseja tarvitaan hänen mukaansa omaan armeijaan. Maan väliaikainen hallitus puolestaan on Ukrainan vankkumaton tukija ja on juuri myöntänyt yli 2 miljardia euroa apua Kiovalle ensi vuonna.

Wilders on Israelin vankka tukija ja kannattaa Alankomaiden suurlähetystön siirtämistä Jerusalemiin samalla kun suljetaan Alankomaiden diplomaattinen asema Ramallahissa, palestiinalaishallinnon kotipaikassa.

Kampanjansa viimeisinä viikkoina Wilders pehmensi jonkin verran kantojaan islamiin ja vannoi olevansa kaikkien hollantilaisten pääministeri, niin paljon, että hän sai lempinimen Geert "Milders".

Islamin vastaiset ehdotukset ovat kuitenkin edelleen hänen asialistallaan. 

” 'De-islamisaation' sijaan Wilders keskittyi näissä vaaleissa aiempaa enemmän ihmisten elintasoon, asumiseen ja terveydenhuoltoon, minkä lisäksi hän sanoi olevansa valmis luopumaan vaatimuksista esimerkiksi moskeijoiden kieltämisestä ja kansanäänestyksen järjestämisestä EU-jäsenyydestä. 

Maltillistuminen, onnistuneet tv-esiintymiset, laaja turhautuminen maahanmuuttoon sekä vanhan valtapuolue VVD:n varovainen avoimuus Wildersiä kohtaan selittävät vaalivoittoa", analysoi Antti Ronkainen, joka on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.

Alun perin Alankomaiden parlamenttivaalit oli määrä järjestää vuonna 2025.

Vaalit päädyttiin järjestämään kuitenkin ennenaikaisesti sen jälkeen, kun väistyvän pääministerin Mark Rutten neljäs ja viimeinen koalitio jätti     eronpyyntönsä  heinäkuussa 2023, kun se ei suostunut toimenpiteisiin maahanmuuton hillitsemiseksi.

Pestissä vuodesta 2010 toiminut, maan pitkäaikaisin pääministeri Mark Rutte ilmoitti tuolloin aikovansa jättäytyä politiikasta syksyn parlamenttivaalien jälkeen.

Hallituksen kaatuminen tapahtui vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun täysin uusi oikeiston "voimanpesä", maanviljelijöitä kannattava puolue, Farmers Citizens Movement, joka tunnetaan hollantilaisella lyhenteellään BBB (BoerBurgerBeweging), järisytti poliittista järjestelmää voittamalla    ylivoimaisesti maakuntavaalit maaliskuussa 2023 ensiyrittämällä, jota pidettiin "voimakkaana nuhteena" liberaalin globalistisen pääministeri Mark Rutten hallitsevalle neljän puolueen koalitiolle. 

Maanviljelijät ovat osoittaneet mieltä jo useamman vuoden EU:n tuhoisia vihreitä direktiivejä ja tyrannimaisia lakimuutoksia vastaan. 

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) agendaa edistävä Alankomaiden pääministeri Mark Rutte on ilmoittanut, että se sulkee väkisin 2 500 karjatilaa kaikkialla Hollannissa. Tavoitteena on pakottaa 30 prosenttia karjatiloista kokonaan sulkemaan tai niitä kohtaa pakkolunastus.

"Maan pelastamisen nimissä" hallitus on käynyt sotaa tuotantoeläimiä, erityisesti lypsylehmiä, vastaan.

Alankomaat on maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä.

Maa on myös Euroopan suurin lihan viejä ja maailman viidenneksi suurin maitotuotteiden viejä.

"Maanviljelijöitämme pakkolunastetaan ja valtio varastaa heidän maansa... ja usein kyseessä ovat yritykset, jotka heillä on ollut perheissään vuosisatojen ajan, koska Alankomaiden maatalousala on erittäin vahva", taustoitti alankomaalainen poliittinen kommentaattori Eva Vlaardingerbroek heinäkuussa 2022 Hollannin hallituksen noudattamaa ilmastoagendaa, jossa hollantilaismaanviljelijät ovat päämaalitauluina.

Laajemmin sanottuna kyse on Agenda 2030:sta, ja ilmastohoureisiin keskittyvän globaalin projektin lobbaajat väittävät, että Alankomaissa typpi- ja ammoniakkipäästöt ovat liian suuret ja ne uhkaavat ilmastoa ja paikallista luontoa, ja niitä on vähennettävä.

"He sanovat, että maanviljelijöiden on luovuttava 30 prosentista maastaan vuoteen 2030 mennessä, ja monille näistä viljelijöistä se tarkoittaa, että heidän on kokonaan lopetettava elinkeinonsa... ja se maa menee valtiolle, yllätys, yllätys", Vlaardingerbroek luonnehti Alankomaissa jo nähtävissä olevia "ilmastonmuutospolitiikan" seurannaisvaikutuksia.

Onko äänestäjien kääntyminen Geert Wildersin puoleen sitten myös vastalause Alankomaiden hallituksen päättämille uusille, täysin tyrannimaisille ja mielivaltaisille, järjettömille päästörajoituksille?

Noustuaan suureksi voittajaksi Wilders vastasi voittopuheessaan heti äänestäjilleen ehkäpä siihenkin kysymykseen:

"Hollantilainen on pian etusijalla... Alankomailla on toivoa... Alankomaiden kansa saa maansa takaisin."

Unkarin kansallismielisen pääministerin Viktor Orbanin faniksi julistautunut Wilders on    yksiselitteisesti EU-vastainen ja kehottaa Alankomaita ottamaan takaisin rajojensa hallinnan, vähentämään merkittävästi maksujaan Euroopan unionille ja estämään uusien jäsenten liittymisen.

Poliitikko on yksi Alankomaiden tunnetuimmista hahmoista värjätyn vaalean tukkansa ansiosta, mutta hänen yksityiselämästään tiedetään vain vähän, paitsi että hän on naimisissa unkarilaissyntyisen naisen kanssa ja hänellä on kaksi kissaa - joilla on omat Instagram- ja X-tilit.

Herra Wildersillä on nopea ajatuksenjuoksu ja hän on taitava väittelijä. 

Aikaisessa vaiheessa, vuonna 2008, hän keksi puheisiinsa "hollantilaistavishahmot", tavallisen hollantilaispariskunnan, "Henkin ja Ingridin", jotka hallitus pettää ja jotka maksavat kaikista "Mohammedin ja Fatiman" aiheuttamista kustannuksista.

"Wilders on ylivoimaisesti paras kampanjoija. Jopa hänen poliittiset vastustajansa myöntävät sen", huomauttaa kirjailija Willem Post hollantilaisesta Clingendael-instituutin ajatushautomosta.

"Hän on suorasukainen kaveri, vähän niin kuin (entinen Yhdysvaltain presidentti Donald) Trump."

Häntä onkin kutsuttu Hollannin Donald Trumpiksi. 

Mutta toisin kuin Trump, hän on vuosia ollut poliittisella laidalla.

Wildersin provosoivat näkemykset islamista ovat johtaneet tappouhkauksiin ja hän on elänyt poliisin suojeluksessa vuosien ajan.

Ääri-islamistit ovat uhanneet häntä kuolemalla lukemattomia kertoja, hänet on tuomittu marokkolaisten loukkaamisesta ja Britannia on kerran kieltänyt  häneltä pääsyn maahan.

Kun islamia katsotaan loukatun, epäilty "syyllinen" ei voi elää rauhassa, vaan on todellisessa väkivallan ja jopa teloituksen vaarassa. Näin on juuri Wildersin itsensä kohdalla.

Kaikkialla hän on turvamiehien ympäröimänä.

Suomalaisista valtamedioista Ilta-Sanomat ansaitsee kunniamaininnan, sillä se 2. joulukuuta 2023 nosti esille "Hollannin vaalien jytky voittajan" ja oli tehnyt ansiokkaasti selkoa Geert Wildersin "erikoisesta elämästä", missä hän "ei voi mennä edes töihin ilman poliiseja".

"Wilders on elänyt lähes 20 vuotta tiukassa vartioinnissa. Huoli turvallisuudesta on ollut perusteltu. Hollannissa murhattiin populistipoliitikko Pim Fortuyn 2002 ja islam-kriittinen elokuvaohjaaja Theo van Gogh 2004.

Marraskuussa 2004 estettiin Wildersiin kohdistunut isku", Ilta-Sanomat kertoo laajassa artikkelissaan.

Hyvin isoa osaa Geert Wildersin elämästä määrittävät tappouhkaukset, joita hän on saanut lähes päivittäin useiden vuosien ajan ja jotka ovat pakottaneet hänet elämään vailla vapauksia.

Wildersille satelee noin tuhat tappouhkausta vuodessa.

Viime vuosina imaamit ja mullahit ovat julistaneet Wildersiä vastaan useita fatwoja, joista kaksi on toistettu aivan äskettäin. Fatwat, uskonnolliset kuolemantuomiot, sisältävät konkreettisia kehotuksia muslimeille maailmanlaajuisesti ja myös Alankomaissa tappaa hänet.

"Osittain tästä syystä saan nyt niin paljon tappouhkauksia, joka päivä ja noin tuhat vuodessa, etten enää edes raportoi kaikkea, koska silloin en enää pystyisi tekemään työtäni kansanedustajana", Wilders totesi elokuussa 2023.

"Olen ollut Talebanin, Al Qaidan ja ISIS:n tappolistoilla hyvin pitkään",  kertoi Vapauspuolueen johtaja, kansanedustaja Geert Wilders elokuun lopussa Haagissa oikeudelle, joka päätyi määräämään Khalid Latifille 12 vuoden vankeustuomion Wildersin murhaan yllyttämisestä.

Tunnettu entinen pakistanilainen krikettitähti oli julkaisemallaan videolla luvannut 21 000 euron palkkion kenelle tahansa, joka suostuisi tappamaan Wildersin. Videolla hän uhoaa, että palkkio olisi ollut suurempi, jos hänellä olisi ollut enemmän rahaa.

Uhkaus tuli sen jälkeen, kun Wilders oli vuonna 2018 ilmoittanut  järjestävänsä pilapiirroskilpailun profeetta Muhammedista. Monet muslimit pitävät kaikkia Muhammedin kuvauksia jumalanpilkkana. 

Lopulta kilpailu ei toteutunut, mutta suunnitelma herätti raivoa muslimimaailmassa, lähinnä Pakistanissa, joka tunnetaan parhaiten julmista jumalanpilkkalaeistaan ja nämä uhkailut ovat jatkuneet tähän päivään asti.

Tätä nykyä kuuluisaksi tulleet Koraanin polttamiset ovat nimenomaan protesti islamilaista väkivaltaa vastaan sekä vastalause tätä jatkuvaa länsimaalaisten kiusaamista kohtaan, jotta he noudattaisivat islamin jumalanpilkkaa koskevia lakeja.

"Khalid Latifin tarjous maksaa Wildersin murhasta on jälleen yksi esimerkki siitä, miksi lännen ei missään olosuhteissa tulisi kumartaa tällaista barbaarisuutta, vaan sen on vastustettava sitä lujasti", kirjoittaa Christine Douglass-Williams 31. elokuuta 2023 Jihad Watchin artikkelissaan  "Hollannin syyttäjät vaativat 12 vuoden tuomiota pakistanilaiselle Geert Wildersin murhaa yllyttäneelle kriketinpelaajalle". 

"Islamin tunkeutuminen vapaisiin yhteiskuntiin tapahtuu pelon ja uhkailun avulla, ja se vain yltyy lepyttelyllä", Douglass-Williams aivan oikein kiteyttää.

Wilders muistuttaa, että kaikkien fatwojen, uhkausten ja tappamiskehotusten takia hän on elänyt turvajärjestelyin suojatuissa tiloissa lähes 19 vuotta. 

Päivä, jolloin menetin henkilökohtaisen vapauteni, on ikuisesti kaiverrettu muistiini, Wilders sanoo.

"Oli marraskuu 2004, kun poliisi/DKDB vei minut kotoani Venlosta luodinkestävissä liiveissä ja automaattiasein islamilaisten piirien uhkausten johdosta. Viidentoista minuutin sisällä minun piti pakata tavarani lähteäkseni kotoa Venlosta.

En ole käynyt kotona sen jälkeen", Wilders selventää.

Wilders on usein todennut elävänsä oloissa, ”jollaisia ei toivoisi pahimmalle viholliselleenkaan”.

Hän on asunut vaimonsa kanssa vankilassa kuukausia turvallisuutensa vuoksi, sotilaskasarmeilla, poliisiasemalla sekä esimerkiksi joutunut pukeutumaan tunnistamattomasti julkisella paikalla viiksiin ja peruukkeihin.  

"Ja vielä nytkin asun vaimoni kanssa valtion turvatalossa. Joka päivä minut kuljetetaan parlamenttiin panssaroiduilla ja pimennetyillä autoilla", Wilders kertoi elokuussa 2023.

Hän ei voi tehdä perusasioita, joita jokainen ihminen tekee joka päivä sen enempää ajattelematta, itsestään selviä asioita:

"Se ei vaan onnistu minulta. Kaikki on suunniteltava hyvissä ajoin etukäteen. Sen kanssa oppii elämään, mutta ei siihen koskaan totu. Ja se on rankkaa."

Geert Wilders on kuitenkin sydämestään kiitollinen siitä, että häntä suojellaan "mitä ammattitaitoisimmin", "oman henkensä uhalla".

Hän haluaa esittää kiitokset poliiseille, "jotka ovat saatavilla yötä päivää" ja kestävät hänen lähettämiänsä uhkauksien määrää, joita hän saa lukuisia, "mutta pysyvät aina ystävällisinä ja avuliaina".

Parhaansa mukaan Geert Wilders pyrkii, ettei hän anna pelolle valtaa ja ettei häntä ohjaisi kuolemanpelko ja tuntemus siitä, että se pahin voi tapahtua minä päivänä tahansa, suojassa tai ei.

"Taistelen aina väkivaltaa levittävien ihmisten, kuten minua uhkaavien radikaalien muslimien, suvaitsemattomuutta ja vihaa vastaan.

Näen velvollisuutenani varoittaa ja suojella Alankomaita heiltä ja heidän ideologialtaan", Wilders vakuuttaa.

Ja islam on todellakin ideologia," totalitaarinen, vaarallinen ja väkivaltainen" sellainen, se on vain "naamioitu uskonnoksi", aivan kuten Oikea Media jo syyskuussa 2017 uutisoi Geert Wildersin julistaneen.

Wilders muistutti jo tuolloin, että vapaus on upea asia ja että islamissa ei ole mitään vastaavaa. Hän pitää todellisena huolenaiheena sitä, miten hänen maalleen on käymässä.

Vaikka perustuslain mukaan maassa syntyneitä muslimeja pidetään hollantilaisena ja muslimeilla on yhtäläiset oikeudet ilmaisunvapauteen, islam ei kuulu Wildersin mukaan vapaaseen maahan.

"Ihmiset saavat ajatella mitä haluavat, mutta myös minulla on oikeus sanoa, että islamia ei pitäisi sisällyttää perustuslaillisiin vapauksiin", Wilders linjasi jo vuonna 2017.

Wilders ei myöskään ole lämmennyt ajatukselle, että islam voisi olla maltillinen:

"Koraanin mukaan se ei ole mahdollista. Henkilökohtaisesti uskon, että on olemassa ääriliikkeen ihmisiä ja maltillisia ​​ihmisiä, mutta en usko kahdenlaiseen islamiin. On vain yksi islam, jota on mahdotonta uudistaa. Ja vaikka se olisikin mahdollista, meillä ei ole varaa odottaa 150 tai 300 vuotta. Sitä ei koskaan tapahdu. Saat pääsi putoamaan, jos toivotkin tulkitsevasi islamia muutoin."

Wilders haluaa, että islam ongelmana tunnistettaisiin ja uskallettaisiin myöntää sen mahdottomuus integroitua. Maahanmuutto islamilaisista maista olisi pysäytettävä.

Perustuslaki suojelee uskonnonvapautta, mutta Wilders kertoo, ettei ole nähnyt sanaa "islam" yhdessäkään perustuslaissa - oikeuskäytännössä islamia kuitenkin hänen mukaansa pidetään uskontona.

Hänen "poliittinen toiveensa" onkin aiemmin ollut selvittää, kuinka käytännössä ja laillisesti määriteltäisiin, että islam ei ole uskonto.

Hän ei sulje pois sitäkään vaihtoehtoa, että islam kiellettäisiin, sillä se jopa "saattaa olla pitkällä aikavälillä välttämätöntä".

Näin Geert Wilders siis vuonna 2017.

Wilders on puhunut useiden vuosien ajan hollantilaisten "korvaamisesta". Hän tietää perinpohjin, millainen vaikutus muslimimaahanmuuttajilla ja heidän sharia-laeillaan on hollantilaiseen yhteiskuntaan.

Oikea Media nosti esille lokakuussa 2018 Gefira- tutkimussäätiön  esittämän väestömallin, joka  osoittaa, että hollantilaiset ovat "katoamassa" ja heistä on tulossa vähemmistö muutamassa sukupolvessa.

Gefiran mukaan tämän vuosisadan loppuun mennessä syntyperäinen väestö on 60 prosenttia pienempi, kun asukkaiden kokonaismäärä on kasvanut. Tästä seuraa, että Alankomaat muuttuu väistämättä ei-länsimaaksi.

"Hollannin valtaapitävät - kuten kaikki länsimaiset hallitsevat eliitit - haluavat, että kansa suhtautuu hyväksyvästi ja iloitsee näistä muutoksista", Gefira lisäsi.

Matemaattiset faktat ja sen aiheuttamat kielteiset seuraukset kantaväestölle esitetään "populismina", "ääriliikkeinä" tai "äärioikeistona" ja niitä pidetään "ajatusrikoksena", tutkimussäätiö jatkoi.

Vaikka Wilders on äärimmäisen oikeistolainen maahanmuuton suhteen, hänellä on kansaa kosiskeleva politiikka terveydenhuollossa, eläkkeissä, minimipalkassa ja sosiaalisessa asuntotuotannossa. 

"PVV:n äänestäjäkunta koostuu yleensä ihmisistä, joilla on enemmän vaikeuksia", arvioi Amsterdamin yliopiston professori Matthijs Rooduijn. 

"He tuntevat olevansa laiminlyötyjä. Heillä on kova elämä taloudellisesti, mutta myös kulttuurisesti. Ja se on yksi syy, miksi he äänestävät puoluetta, joka lupaa radikaalia muutosta."

Mutta tapahtuuko tämä radikaali muutos? Wildersillä on voitettuaan suurimman osan paikkoja mahdollisuus yrittää koalition muodostamista. Alankomaiden edustuksellisessa demokratiassa lehmänkauppojen tulos ei ole lainkaan selvää. 

Geert Wilders ei välttämättä päädy pääministeriksi, ja jos hän ei onnistu muodostamaan koalitiota, toinen puolue voi yrittää. Se voi kestää kuukausia.

Wilders haluaisi neljän puolueen koalition, jossa olisi Vapauspuolueen lisäksi VVD, NSC ja maatalouspuolue BBB.

Näistä VVD ja NSC ovat toistaiseksi kieltäytyneet ryhtymästä neuvotteluihin.




 

Tytti Salenius to 14.12. 00:24

Pääuutiset

blogit

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Heikki Porkka

Presidentinvaalin toinen kierros - äänestin pitkin hampain

to 08.02. 11:36

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01. 18:08

videot