Koskaan aiemmin Suomen poliittisessa historiassa ei ole ollut puoluetta, joka on samanaikaisesti suosituin niin työväestön, alempien toimihenkilöiden, työttömien, yrittäjien kuin maanviljelijöidenkin keskuudessa.

Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on jo jonkin aikaa tehnyt tätä historiaa.

Gallupit osoittavat, että perussuomalaisten realismi talous-, ilmasto-, maahanmuutto- ja EU-kysymyksissä yhdistää suomalaisia ennennäkemättömällä tavalla.

Ylen ensimmäinen puolueiden kuntavaalikannatuksesta kertova, 4. helmikuuta 2021 julkaistu kysely ennakoisi perussuomalaisille 10 prosenttiyksikön kannatuksen nousua.

"Sellaista on harvoin nähty suomalaisessa politiikassa", Ylellä hämmästellään.

"Kiistaton tosiseikka on se, että persujen nousu on muihin verrattuna ylivoimaista", Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala huomautti 4.2.2021 päivätyssä Kommentissaan "Ehdokasasettelu ratkaisee kuntavaalikuninkuuden – Sdp johtaa, persut nousee, keskustaa odottaa karmea tappio".

Haapala alleviivasi tuolloin perussuomalaisten kannatuksen nousua, joka tulisi olemaan viime kuntavaaleista "peräti kymmenen prosenttiyksikköä".

Ylen toisessa, 4. maaliskuuta 2021 julkaistussa kuntavaalimittauksessa perussuomalaiset onnistui säilyttämään parhaiten asemansa. Eniten kannatustaan menetti pääministeripuolue Sdp.

"Perussuomalaiset on etenemässä kaikilla alueilla, mutta erityisesti pienissä kaupungeissa ja maalaiskunnissa", Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja totesi maaliskuun alussa.

Ylen kolmannessa, 1. huhtikuuta 2021 julkaistussa kuntavaalimittauksessa perussuomalaiset nousi kärkeen. Toiselle sijalle ylsi kokoomus ja aiemmin johdossa ollut pääministeripuolue Sdp tipahti kolmanneksi.

Pääministeri Marinin ympärille rakennettu henkilökultti on nähtävästi sulamassa pikkuhiljaa tosiasioiden edeltä, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tulkitsee kannatuskyselyn tuloksia.

Puolueiden järjestys meni siis uusiksi, mutta kisa kärjessä kolmen puolueen kesken on edelleen tiukka kuntavaalien ykköspaikasta.

Selvää kuitenkin on, että vaikka Sdp aloitti kuntavaalikamppailun suosituimpana puolueena Taloustutkimuksen tehdessä vuoden ensimmäisiä kuntavaalimittauksiaan tammikuussa, Sdp:n kannatus on laskenut sekä helmikuussa että maaliskuussa.

Maaliskuun aikana alamäki jyrkkeni samaan aikaan, kun keskustelu liikkumisrajoituksista kävi kuumimmillaan. Marinin voimalla ajamat liikkumisrajoitukset kaatuivat nolosti eduskunnan perustuslakivaliokunnassa lainvastaisina.

"Ei mikään varsinainen voitto pääministerille", tiivistää Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen 1.4.2021 analyysissään "Halla-aholle kärkipaikka, Orpolle helpotus, Marinille muistutus".

"Taloustutkimuksen mukaan demareiden kannatus valuu nyt joka suuntaan, mutta paljolti perussuomalaisiin", Pirjo Auvinen kirjoittaa.

Auvinen näkee Sdp:n kolmossijan olevan "Marinille muistutus arjen ankaruudesta":

"Karisma kantaa aikansa ja kansainvälinen huomio varmasti hivelee, mutta korona-arkea eläviä suomalaisia se ei enää sykähdytä.

Pääministerin viimeaikaiset tv-esiintymiset ovat olleet konemaisia ja kova kurilinja ihmetyttänyt varsinkin niitä, jotka ovat jo eläneet nuhteetonta koronaelämää.

Hallituspuolueistakin kuiskitaan, että voimaduo Kiuru-Marin alkaa käydä hermoihin."

Puolueiden kuntavaalikannatuksesta kertovan Ylen tuoreimman kannatusmittauksen mukaan perussuomalaiset olisi siis 19,0 prosentillaan suurin puolue, jos kuntavaalit järjestettäisiin nyt.

Toisena tulisi kokoomus 18,8 prosentillaan ja kolmantena Sdp 18,0 prosentin kannatuksella.

Kokoomus on ollut kuntavaaleissa suurin puolue kolme kertaa peräkkäin vuosina 2008, 2012 ja 2017. Puolueen tavoitteena on olla sitä myös näissä vaaleissa.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 kokoomus oli ykkönen 20,7 prosentillaan, Sdp toinen (19,4 %), keskusta kolmas (17,5 %), vihreät neljäs (12,5 %) ja puolueensa kannatuksen romahduttanut Timo Soinin perussuomalaiset viides (8,8 %).

Jos tuoreita galluplukuja verrataan vuoden 2017 kuntavaaleihin numerot näyttävät miinusta kaikille muille paitsi Jussi Halla-ahon perussuomalaisille, Pirjo Auvinen muistuttaa.

On siis huomattava, että Ylen kolmessa viimeisimmässä kyselyssä kansalaisilta kysyttiin, ketä he äänestäisivät nimenomaan kuntavaaleissa. Ei sitä, ketä kansalaiset äänestäisivät eduskuntavaaleissa, kuten näitä aikaisemmissa Ylen gallupeissa on kysytty.

Tämän vuoksi kolmen viime kyselyn luvut ovat erilaisia eivätkä suoraan verrannollisia Ylen edellisiin gallupeihin ja tuloksia kannattaakin vertailla nimenomaan vuoden 2017 kuntavaalituloksiin.

"Perussuomalaisilla näyttää olevan kaikki mahdollisuudet suureen vaalivoittoon", Yle myönsi jo 4.3.2021 avoimesti analyysissään ja toi julki sen tosiasian, että "perussuomalaiset alkaa muistuttaa puoluetta, joka pystyy lunastamaan valtakunnallisen kannatuksen myös paikallistasolla".

"Perussuomalaiset on nyt toinen puolue kuin vielä entisen puheenjohtajansa Timo Soinin alkutaipaleella.

Puolueen ensimmäisestä eduskuntavaalien jytkystä on nyt lähes tasan kymmenen vuotta aikaa, ja siitä lähtien puolue on vähitellen luonut nahkaansa myös eri kuntien valtuustoissa", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Perussuomalaiset ovat hankkineet ehdokkaita jo liki vuoden verran ja puolueen aito kuntavaalikannatus on monelle tutkijallekin arvoitus, nostaa puolestaan esiin Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala 1.4.2021 Kommentissaan "Sdp:n ja Marinin kärsimysviikko jatkuu – nyt niskaan tuli heikko galluptulos".

"Sdp:llä on yksi ongelma, joka alkaa karusti paljastua ja josta on varoiteltu myös puolueen sisällä.

Puolue on rakentanut julkikuvansa ja vaalikannatuksensa pitkälti yhden paalun eli Marinin varaan, jonka suosio Antti Rinteen (sd) eron ja viime kevään koronahoidon takia nousi nopeasti ja huumaten pilviin", Timo Haapala kertoo ja uskoo, että samalla kun Marinin sädekehä alkaa himmetä, kokoomuksen kannatus nousee sitä vauhtia, että se pelastaa puheenjohtaja Petteri Orpon aseman.

"Sdp:n osalta on kiikun kaakun, pääseekö se edes kakkoseksi, kuten viime vaaleissa", Haapala linjaa.

Ilta-Sanomien Haapalan mukaan moni demari saattaa huokaista, että ehkä oli kaikin puolin hyväksi, ettei vaaleja pidetä 18. huhtikuuta, vaan ne siirrettiin kesäkuun puoliväliin.

"Ehkä kierre muuttuu?" Haapala ounastelee sdp:läisten odotuksia viitaten nyt nähtävissä olevaan suuntaan, jossa Sdp:n kannatus vajoaa.

Kuntavaalit päätettiin nimittäin yllättäin lykätä järjestettäväksi 18. huhtikuuta sijaan 13. kesäkuuta 2021 esittämällä perusteluiksi muun muassa THL:n matemaattisia laskuharjoituksia - harhauttavia skenaarioita päivittäisistä koronatartuntaluvuista, jotka voisivat olla hiukset pystyyn nostattavia 18. huhtikuuta: jopa välillä 2 600–11 200.

Vaalien siirtäminen toimii aina vallassa olevien hyväksi. Näin ollen kyse on taktisesta hyödystä. Perussuomalaisten rakettimainen nousu viime kuntavaaleista tarkoittaa sitä, että moni puolue tulee menettämään paikkoja perussuomalaisille ja nyt siis yritetään yksinkertaisesti estää se, että perussuomalaiset eivät saisi niin isoa vaalivoittoa, mihin tällä hetkellä ollaan menossa.

Perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena ei hyväksynyt kuntavaalien siirtoa kesäkuulle.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma piti merkittävänä, että oppositiopuolue perussuomalaiset vastusti vaalien siirtoa. Hänen mielestään vaalien siirron kaltaiselle päätökselle olisi pitänyt löytyä yksimielisyys puoluekentältä.

"Nyt sitä ei löytynyt, mikä avaa aika paljon tilaa erilaisille spekulaatioille ja epäilyille poliittisesti motivoituneesta siirrosta.

Tässä on mielestäni aidosti riski olemassa, että tällainen tulkinta lähtee laajemmin leviämään ja uskotaan, että tässä ovat muut kuin terveysturvallisuuteen kytkeytyvät syyt taustalla", Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma tähdensi vihjaten painokkaasti poliittiseen motiiviin -- eräiden puolueiden tavoitteeseen pelata tilannetta heille edulliseen suuntaan.

"Pitikö vaaleja siirtää, koska kepun kannatus oli liian alhainen eikä demareilla ollut vielä tarpeeksi ehdokkaita?

Vaalien siirtäminen siksi, että hallituspuolueet voivat paikata kannatustilannettaan ja täydentää ehdokaslistojaan, ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan, vaan tekee Suomesta demokratian irvikuvan. Missä se hallituksen toitottama oikeusvaltioperiaate nyt on, heitettiinkö se romukoppaan oman valta-aseman säilyttämiseksi?" ihmetteli perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen, joka jätti hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka esitys vaalien siirtämisestä oikein syntyi.

Ehdokaslistat ja äänioikeusrekisteri kootaan uudelleen vaalilain mukaisessa aikataulussa. Ennakkoäänestystä pidennetään kahteen viikkoon, 26.5.–8.6.

Toinen melkein yhtä tärkeä päivä kuin vaalipäivä, oli aiemmin 9. maaliskuuta eli takaraja, mihin mennessä puolueiden olisi ollut jätettävä ehdokaslistansa. Nyt se on 4. toukokuuta.

Ilta-Sanomien Timo Haapala katsoo, että se, joka pärjää ehdokasasettelussa, pärjää kuntavaaleissa, ja hän korostaa, että vasta ehdokaslistojen jättämispäivän jälkeen tehtävät kuntavaaligallupit kannattaa ottaa kunnolla tosissaan.

"Persut on ykkönen tällä hetkellä myös ehdokasasettelussa. Se aloitti ehdokasmetsästyksen tv-kampanjallaan jo viime kesänä, ja nyt sillä on kasassa yli 3 800 ehdokasta eli enemmän kuin viime vaaleissa yhteensä ja enemmän kuin muilla", Haapala totesi 4. helmikuuta 2021.

2. maaliskuuta 2021 PS:n puoluesihteeri Simo Grönroos ilmoitti perussuomalaisten ylittäneen kuntavaaliehdokkaiden määrässä jo 5 000 rajapyykin --- se on enemmän kuin puolueella on ikinä ollut. Määrä ylittää reilusti edellisen ennätyksen vuodelta 2012. Tuolloin ehdokkaita oli 4 394.

Vaikka tämänhetkisten tietojen mukaan keskustalla on suurin määrä ehdokkaita, perussuomalaiset  on "nostamassa eniten kuntavaaliehdokasmäärää": sillä on nyt yli 5 600 ehdokasta kasassa.

Suurin mielenkiinto Ilta-Sanomien Timo Haapalan mukaan kohdistuu kumminkin ennen muuta kuntien mahtipuolueeseen keskustaan, joka on ottamassa näissäkin vaaleissa "historiallisesti takkiinsa".

"Juuri kuntavaalit on keskustalle elinehto, aluepolitiikan kivijalka, sillä niissä lasketaan perusta koko puolueen työlle", Timo Haapala painottaa.

Keskustan ahdingosta ja katastrofitunnelmista kuntavaalien alla kertoo hyvin tammikuussa 2021 esiin tullut sisäpiiriviestittely, jossa keskustan ydinryhmäläiset - puolueen nykyjohdon lisäksi ”puolueen strategisista ja taktisista valinnoista vuosikymmeniä vastanneet viisaat henkilöt” - olivat vaihtaneet ajatuksia pohtiessaan perussuomalaisen puolueen olemusta ja sitä, mitä keskusta yrittää seuraavaksi tehdä.

Ydinryhmän viestien perusteella keskusta käyttää tällä hetkellä paljon energiaa perussuomalaisten tekemisten ja kampanjoinnin seuraamiseen.

Luvassa oli joukko konkreettisia esityksiä, joilla puolue yrittää hankkia sitä Halla-ahon luotsaamalle perussuomalaisille tunnusomaista uskottavuutta asiakeskeisenä politiikan tekijänä.

Keskustan uhmakkuudesta on saatu maistiaisia muun muassa siinä, kun keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Anna-Mari Vimpari julkaisi 1.2.2021 puolueen päälehden eli Suomenmaan blogissaan "Hyssyttely Halla-ahon ympärillä saisi loppua" analyysinsä perussuomalaisesta puolueesta.

Siinä Vimpari väitti Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen ammentavan ideologiansa äärioikeistolaisesta ajattelusta ja että Jussi Halla-aho ”venyttää isänmaallisuutta patriotismin ja jopa rasismin suuntaan”:

"Perussuomalaiset on äärioikeistolainen puolue ja sellaisena sitä pitää myös ryhtyä keskustassa ja julkisuudessa käsittelemään", keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Anna-Mari Vimpari ohjeisti.

Uhitteleminen ja perussuomalaisten kutsuminen äärioikeistolaiseksi puolueeksi paljastaa keskustan epätoivoisen tilanteen kuntavaalien edellä.

Perussuomalaisille ennakoitu 10 prosenttiyksikön kannatuksen nousu kuntavaaleissa totisesti pelottaa, koska keskustalla on ollut vahva asema kunnissa.

Tarkasteltaessa puolestaan eduskuntavaalikannatusta, on syytä panna merkille, että sielläkin perussuomalaiset pitää kärkipaikkaa.

Näin on sekä Ylen että Helsingin Sanomien tuoreimmissa kannatusmittauksissa, joissa on kartoitettu, mitä puoluetta suomalaiset äänestäisivät eduskuntavaaleissa.

Persut oli ykkönen jo joulukuun Ylen gallupissa ja kahdessa viimeisimmässä Ylen kyselyssä PS:n kannatus kasvoi vieläpä harppauksilla.

Perussuomalaiset kiilasi suosituimmaksi puolueeksi pääministeripuolue Sdp:n ohi myös Helsingin Sanomien 20. tammikuuta 2021 julkaistussa mielipidemittauksessa.

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi kansasta Ylen kyselyn mukaan 21,9 prosenttia ja HS-gallupin perusteella 21,5 prosenttia.

Se on selvä viesti suomalaisilta siitä, että "kannatusta tulee selkeydellä, rehellisyydellä ja uskottavuudella" ja "uskottavuus tulee johdonmukaisuudella". Juuri näin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoikin Twitterissä Ylen 3. joulukuuta 2020 julkaistua puoluekannatusmittausta, jolloin perussuomalaiset kipusi Sdp:n ohi suurimmaksi puolueeksi.

Tuolloin 20,9 prosentillaan, kasvattamalla kannatustaan 1,4 % marraskuun aikana, perussuomalaiset jätti taakseen demarit, jonka kannatus puolestaan laski 0,6 prosenttia ja oli 20,6 prosentttia.

Viimeisimmässä puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta kertovassa Ylen gallupissa Sdp nytkähti kuitenkin hieman, 0,8 prosenttiyksikköä ylöspäin, ja pääministeripuolueen suosiota voitiinkin katsoa koronatoimien vielä avittaneen.

Sdp:n kannatus nousi huippulukemiin viime kevään aikana, mutta nyt Sdp:n "koronalisä" on vähitellen sulamassa: puolueiden keskinäinen järjestys on palautunut koronakriisiä edeltäneeseen tilanteeseen.

Ylelle kannatusmittauksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan näkymä oli se, että "kaksi puoluetta taistelevat suurimman puolueen paikasta ja muut eivät oikein tunnu etenevän mihinkään".

Sama näkyy Hesarin gallupeissa: perussuomalaiset ja pääministeripuolue sosiaalidemokraatit jatkavat varsin tasaista kisaamista ykköspaikasta. Tosin uunituoreessa maaliskuun HS-gallupissa perussuomalaiset kasvatti kaulaa Sdp:hen ja sillä on "historiansa paras lähtökohta kuntavaaleihin". PS johtaa Sdp:tä suosiossa jo prosenttiyksiköllä, kertoo HS:n tuore, 18.3.2021 julkaistu kysely.

Suuret yksittäiset muutokset Hesarin viimeisimmissä kyselyissä sen sijaan ovat tulleet hallituspuolue vihreiden kannatuksen "jojoiluun".

Vihreiden suosio laski helmikuussa ihan saman verran kuin se edellisellä kerralla nousi, eli 0,7 prosenttiyksikköä.

Vihreiden kannatus painui joulukuussa alle kymmenen prosentin (9,9 %), mikä on viimeksi nähty kesällä 2015. Helmikuun HS-gallupissa vihreiden kannatus putosi täsmälleen samaan lukemaan: 9,9 %. Maaliskuun gallupissa pudotus jatkui 9,8 prosenttiin.

"On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin eduskunnassa”, arvioi tuolloin HS-kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela joulukuussa 2020.

Kun kiivain keskustelu ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) al-Holin leiriin liittyvien virkatoimien laillisuudesta perustuslakivaliokunnassa oli päättynyt, saattoi se välillä näkyä vihreiden kannatuksen hienoisena palautumisena.

Samoin Ylen viimeisimmässä eduskuntavaaliäänestämistä kartoittaneessa kannatusmittauksessa PS:n nähdään hyötyneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ympärillä velloneesta al-Hol-kohusta ja leirillä olleiden perheiden kotiuttamisesta.

Ylen kyselyn tausta-aineisto näyttää kannatuksen nousseen juuri silloin, kun Haavisto sai perustuslakivaliokunnalta moitteet toimittuaan hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisesti ja kun al-Holin leiriltä palasi äitejä ja lapsia Suomeen ennen joulua.

On kuitenkin muistettava, että perussuomalaiset oli Ylen kannatusmittauksen kärjessä viime eduskuntavaaleista lähtien, toukokuusta 2019 alkaen aina huhtikuuhun 2020 asti, jonka jälkeen Sdp paistatteli kannatuskärjessä pelkästään siksi, että koronakriisi keskitti kaiken huomion hallituksen koronatoimiin ja pääministeri Sanna Mariniin, joka antoi kasvot koronakriisin hoidolle.

Sdp:n suosion hetkellistä nousua perussuomalaisten edelle selitti tällöin kansalaisten turvautuminen johtajiin ja toivo siitä, että valtaapitävät ottaessa johtoroolin selättävät uhkan ja tässä tapauksessa tukeutuminen pääministeri Sanna Marinin esittämään vakaaseen viestintään ja rauhalliseen olemukseen, vaikka hänet maakunnassaan paremmin tunnetaankin helposti hiiltyvänä ja autoritaarisena johtajana, varsinaisena "kuumakallena".

Sanna Marinin henkilökohtainen suosio pandemian keskellä ja sen tuoma myötätuuli on kannatellut edelleen Sdp:tä, mikä voidaan nähdä siinä, miten valtamedia on toistuvasti peukuttanut "näin nuorella iällä" Suomessa pääministeriksi noussutta "huikeaa naista", julistanut hänet lähes pyhimykseksi ja ollut haljeta riemun kiljahduksista Time-lehden nostettua hiljattain hänet nettilehden kansikuvaan yhdeksi sadasta vaikuttajasta "tulevaisuutta muokkaavien nousevien johtajien listalleen".

Kaiken maailman lehtikuvauksiin ja kotinsa esittelyihin vuolaasti suostuvan pääministeri-Sannamme ulkokuoren takana piilottelee kuitenkin toinen todellisuus. Hän on demokratiasta piittaamaton, kiukutteleva ja erittäin epävarma henkilö, joka ei siedä asemansa kyseenalaistamista.

Näin sanoo taloustieteen dosentti Tuomas Malinen.

"Vakaa ja varma johtaja vastaisi esimerkiksi opposition kysymyksiin – sekä ehkä jopa jollekin haasteen esittäneelle ekonomistille", Tuomas Malinen huomauttaa Suomen Uutisille viittaamalla siihen, että hän oli haastanut Marinin keskusteluun EU:n elpymisvälineestä. Marin oli kieltäytynyt vaikenemalla koko asiasta.

Tuomas Malisen arvioiden mukaan "tätä koko hommaa ajetaan systeemisesti jotenkin ulkopuolelta" ja "näitä merkkejä on liian paljon".

Näkemyksiä Marinin johtamistyylistä ja perusteluja väitteensä tueksi, että Sanna Marin ottaisi käskyjä Suomen ulkopuolelta, Tuomas Malinen avaa You Tubessa Heikelä & Koskelo -sarjan 10.3.2021 päivätyssä jaksossa 174 ”Tuomas Malisen testamentti: Ulkomailta ohjattu Marin?”.

Sanna Marinin ja hänen johtamansa Suomen punaviherhallituksen talouspoliittista suuntaa on näyttämässä YK:n Agenda 2030 ja Davosin agenda 2021 eli niin kutsuttu Maailman talousfoorumin Great Reset, Suuri uudelleenasettaminen, josta erinomaisesti ja valaisevasti puolestaan tekee selkoa teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvio 29.1.2021 julkaistussa blogissaan "EU:n elpymisrahasto ja Maailman talousfoorumin Great Reset".

"The Great Reset -uudelleenasettamishankkeessa on kyse globaalin talousjärjestelmän ja omistamisen käsitteen radikaalin vallankumouksellisesta muuttamisesta ja tähän väistämättä liittyvästä globaalista kulttuurillisyhteiskunnallisesta – uskonnollisestakin – muutoksesta, koronan- ja ilmastonmuutoksentorjunnan oikeutuksella ja varjolla.

Great Reset on EU:n ajaman velkaelpymisrahastohankkeen ja sen pakonomaisen läpiviennin taustalla", Ahvio kiteyttää.

"Elpymisrahasto muuttaa EU:n luonnetta hyvin perustavanlaatuisella tavalla. Jos pääministeri todella kunnioittaisi demokratiaa, hän olisi järjestänyt siitä kansanäänestyksen", Malinen lisää.

Muistammeko, miten itsenäisyyspäivän alla vuonna 2019 demarien kannatus oli vain 13,2 prosenttia? Tuolloin juuri perussuomalaiset sai parhaan kannatuslukemansa koskaan marraskuun 2019 mittauksessa, jolloin 24,3 prosenttia nimesi puolueen suosikikseen.

Pääministerivaihdos - Antti Rinteestä Sanna Mariniin - teki siis ihmeitä Sdp:n kannatukselle ja jo puoli vuotta kestäneellä Sanna Marinin kaudella puolueen kannatus kasvoi kymmenen prosenttiyksikköä.

Pääministerivaihdoksesta on kuitenkin jo pitkästi yli vuosi. "Uutuudenviehätys ei riitä hänenkään osalta loputtomiin", enteili Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala jo 3.12.2020 Kommentissaan "Perussuomalaisten nousu ei yllätä, Marinin esiintyminen pelkästään koronan ympärillä alkaa ehkä riittää":

"Puolue ja sen puheenjohtaja Sanna Marin (sd) on keskittynyt alkukeväästä asti liki yksinomaan koronatilanteen selvittämiseen. Se on lisännyt Marinin suosiota, mutta muut asiat ovat jääneet varjoon.

Äänestäjät antavat nyt varoitusmerkin. Kyllästyminen uhkaa. Tarvitaan muutakin kuin koronaa.

Mitä muuta? Kuvaavaa on esimerkiksi hallituksen työllisyystavoitteiden kohtalo. Työllisyystavoitteiden eteen ei ole tehty suuria puheita lukuun ottamatta käytännössä juuri mitään. Hallituksen asettamat työllisyysryhmät ovat olleet tyhjän panttina.

Taloutta hoidetaan velkavedolla", Setä Arkadia alias Timo Haapala kritisoi joulukuussa.

Ylen marraskuun kyselyssä Haapala näki myös sen, että "niin sanotut vanhat puolueet ovat toistensa niskavilloissa":

"Perussuomalaisia ei uskalleta kunnolla haastaa, koska esimerkiksi kokoomus ja keskusta pelkäävät (samaa pelätään Sdp:ssäkin), että se vain lisäisi vuotoa Halla-ahon joukkoihin.

Hetki on otollinen perussuomalaisten kasvulle, mitä muissa puolueissa seurataan lisääntyvällä kauhulla."

Kyllä Setä Arkadia tietää.

Keväällä kuntavaalien ykköspuolueen asemaa puolustavalle ja kannatusmittausten kolmatta sijaa niin Ylen kuin Hesarinkin eduskuntavaalikannatusta mittaavissa gallupeissa pitävälle kokoomukselle Ylen joulukuussa julkaistu kannatusmittaus toi sen sijaan hyvinkin huonoja uutisia, sillä syksyllä mittauksesta toiseen luisunut kannatus vajosi välillä alle 16 prosenttiin (15,9 %).

Kannatusta katosi Taloustutkimuksen tausta-aineiston mukaan sekä perussuomalaisille että vihreille.

"Arvoliberaalien ja arvokonservatiivien samanaikainen miellyttäminen vaikuttaa yhä vaikeammalta", Yle havainnollisti tuolloin osuvasti kokoomuksen oppositiopolitiikkaa, jossa se käy "ärhäköitynyttä kahden rintaman sotaa" sekä perussuomalaisten että vihreiden äänistä.

Kokoomuksella on muutenkin suunta hukassa, koska se on hallituksen edessä rähmällään olemalla valmis avustamaan hallitusta nostamaan ilmastopolitiikan varjolla polttoaineiden hinnat taivaisiin ja puoltamassa Suomen EU-jäsenyyden nimessä veronmaksajien eurojen kippaamista EU:n elvytyspaketin verukkeella Välimeren alueen tuntuvien veronalennusten rahoittamiseen.

Yhtään paremmin ei mene vasemmistoliitollakaan, jonka kannatus on sahannut iänkaiken 7 ja 8 prosentin välillä. Toisessa Ylen kuntavaalimittauksessa vasemmistoliitto onnistui kuitenkin nostamalla kannatustaan jopa 1,9 prosenttiyksikköä 9,1 prosenttiyksikköön pysäyttämään puolueen kannatusta vaivanneet vuodot muihin puolueisiin.

Mittausajankohta osui Li Anderssonia sijaistavan Jussi Saramon alkutaipaleeseen opetusministerinä.

Vasemmistoliiton kannatuksessa helmikuun aikana näkyneestä pompusta on maaliskuun aikana kadonnut kuitenkin jälleen 1,3 prosenttiyksikköä ja puolue painui 7,8 prosenttiin.  Taloustutkimuksen Turja arvioi, että vihreät on vienyt kannatusta vasemmistoliitolta. Puolueet ovat niin lähellä toisiaan, että kun vasemmistoliitto vahvistuu, vihreät heikkenee ja toisinpäin.

Viimeisimmässä eduskuntavaaliäänestämisestä kertovassa Ylen kannatusmittauksessa vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan 0,4 prosenttiyksikköä ja saisi 7,6 prosenttia äänistä, kun taas marraskuussa sen saama 7,2 prosentin kannatus (- 0,5 %) hipoi historiallisia pohjalukemia.

Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset myönsikin  joulukuussa 2020, että ei auta hallituksen suosio ja näkyvä asema hallituspuolueena, ei omien keskeisten tavoitteiden eteneminen, eikä aktiivinen omien vaihtoehtojen esiin tuominen hallituksen sisällä.

Ei hyödytä edes Halla-ahon rinnastaminen Trumpiin ja väittäminen, että näiden kahden "vaikutusvaltaisen oikeistopopulistin" viestintä sosiaalisessa mediassa on "sukupuolittunutta ja rasistista väkivaltaa".

Lisää tukea perussuomalaisten sättimiseen ja mustamaalaamiseen haettiin rasisminvastaisella viikolla populismiin, rasismiin ja vihapuheeseen aiemminkin perehtyneeltä Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen dosentilta, yliopistotutkija Tuija Saresmalta, joka Uuden Suomen 17.3.2021 julkaisemassa haastattelussa sanoi perussuomalaisten olevan rasistinen puolue.

”Hänen kirjoituksiensa perusteella voidaan sanoa, että hän on rasisti”, kulttuurintutkija Tuija Saresma arvioi perussuomalaisten puheenjohtajaa, Jussi Halla-ahoa "tutkijan" arvovallallaan, joka ei kyllä ole hänen verkossa välittämänsä julkisen toimintansa mukaan suinkaan puolueetonta, vaan vahvasti vasemmistolaista ja monikulttuurisuutta sympatiseeraavaa.

Vihervasemmiston tukitolppana hallituksessa keikkuvan ja perussuomalaisten ääniä kalastelevan keskustankaan kannatusta ei hyökkäily perussuomalaisia kohtaan ole piristänyt - päinvastoin.

Ylen marraskuun eduskuntavaalikyselyssä keskustan kannatus laski 0,3 prosenttia 12,1 prosenttiin, joulukuussa edelleen häränpyllyä 0,4 prosenttia, ja vuoden viimeiseksi lukemaksi jäi näin ollen 11,7 prosenttia.

Vastaavasti HS:n viimeisimmissä kyselyissä keskustalla kannatus pysytteli laskusuunnassa: joulukuussa pudotusta 0,3 prosenttiyksikköä 11,4 prosenttiin ja tammikuussa edelleen 0,6 prosenttiyksikköä 10,8 prosenttiin. Helmikuun gallup ei paljoa lievittänyt puolueen pinnetilaa, vaikka kannatus vähän kohenikin (+ 0,2 %). Maaliskuussa suosio hypähti 0,8 prosenttiyksikköä 11,8:aan.

Tammikuussa se onnistui nipin napin pitämään neljännen sijansa vihreiden edellä - ero oli hyvin pieni, 0,2 %. Maaliskuussa keskusta johtaa vihreitä 2,0 prosentilla.

Keskustan Ylen tuoreessa kuntavaalimittauksessa saama 12,5 prosentin kannatus on viisi prosenttiyksikköä matalammalla tasolla kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Keskustan kannatus on myös alhaisempi kuin eduskuntavaaleissa: aiempaa harvempi keskustaa äänestänyt tukisi sitä vaaleissa nyt. Lisäksi sekä kokoomuksen että keskustan äänestäjistä osa pitää tällä hetkellä perussuomalaisia houkuttelevampana vaihtoehtona.

Erityistä kiinnostusta on herättynyt perussuomalaisten nousu Sdp:n ohi suosituimmaksi puolueeksi Ylen julkaisemassa gallupissa 3.12.2020. Tällöin Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan perussuomalaiset nimittäin kasvattivat kannatusta erityisesti miesten keskuudessa, minkä perusteella selviönä pidettiin sen vahvistavan puolueen entisestäänkin vahvaa asemaa miesten puolueena. Mieskannattajien määrä oli puolestaan vähentynyt sekä kokoomuksella että Sdp:llä.

Sekään ei yllättänyt tuolloin Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapalaa:

"Mies ei ole viime aikoina ollut muotia hallituksessa eikä ylipäätään politiikassa", Haapala havainnoi terävästi.

Oman näkökulmansa Ylen marraskuiseen gallupiin ja väitteeseen siitä, että perussuomalaisten suosio olisi vahvistunut yhä enemmän miesten keskuudessa, toi MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki 3.12.2020 Kommentti-kirjoituksessaan "PS kaappasi muilta puolueilta miehet ja kiri gallupkärkeen, kun puhe nuorten jengiväkivallasta yltyi – riittääkö SDP:n kiito kevään kuntavaaleihin asti?".

Eeva Lehtimäen mielestä "kiinnostava penkomisen paikka politiikan tutkijoille" olisi se, että samaan aikaan kun maata johtaa naishallitus, perussuomalaisten kannatuspohja nojaa entistä tiukemmin miehiin.

Vaikka perussuomalaisten uskotellaan olevan erityisesti oikeistolaisten miesten ja vihreät vasemmistoon kallellaan olevien koulutettujen naisten puolue, on tuotava esiin se, että yhä useammasta naisestakin tulee "persu".

Tästä hyvänä esimerkkinä on punavihreästä kuplasta perussuomalaisiin siirtynyt Anni Koponen, jolle tärkein syy, miksi hän kallistui vihreistä perussuomalaisiin, on huoli suunnasta, mihin Suomea viedään.

"Nykyinen suunta on maalle haitallinen. Istuvan hallituksen kausi on ollut tähän mennessä sellaista kohellusta, että olen tuntenut välillä myötähäpeää. Kokemattomuus ja epävarmuus välittyvät tällaiselle tavan kansalaisellekin.

Maan kokonaisedun sijaan ykkösenä on oma ideologia. Tämä ilmenee muun muassa siten, että hallitus on nostanut intersektionaalisen feminismin tasa-arvo-ohjelmansa lähtökohdaksi", Koponen taustoittaa syitä, miksi entinen punavihreä valitsi perussuomalaiset puolueekseen.

Myös maahanmuuttajanaisia on liittynyt perussuomalaisiksi.

Perussuomalaisia tukevien naisten kannatus onkin kääntynyt nousuun.

Siksi on vähintäänkin harhaanjohtavaa ottaa maalitauluksi miehet ja määrittää sukupuolesta selittävää tekijää puoluevalintojen taustalla, ja tarkastella "ilmiötä" sukupuolittain, kuten Yle tekee 22.11.2020 päivätyssä artikkelissaan "Se yksi muuttuja".

Tällaista leimaamista ja maalittamista sukupuolen perusteella Yle pitää kuitenkin tässä kohtaa täysin hyväksyttävänä, sillä se syyllistyy siihen itse ja se sopii sen omaan agendaan.

Analysoimalla "ilmiötä sukupuolittain" Yle tulee rikkoneeksi valtamedialle ominaista pyhää ohjenuoraansa, joka olisi välttää vastenmielistä kaksijakoista sukupuolijaottelua, jota se normaalisti viimeiseen asti vierastaa sille hurskaan sukupuolineutraalisuuden ja monimuotoisuuden nimessä.

Kaiken lisäksi Yle väittää, että "ilmiöstä puhutaan Yhdysvalloissa, mutta se näkyy myös Suomessa" ja mielivaltaisesti päätyy johtopäätökseen, joka menee tähän tapaan:

"Jos miehet olisivat saaneet päättää, Donald Trump olisi noussut presidentiksi komein luvuin.

Jos naisilta taas kysytään, Joe Biden olisi voittanut vielä selvemmin kuin nyt.

Republikaanien miehistymisestä ja demokraattien naisistumisesta on puhuttu Yhdysvalloissa jo jonkin aikaa. Ilmiö ei ole kuitenkaan vain amerikkalainen.

Suomessakin voidaan puhua miesten puolueesta ja naisten puolueesta. Tarkemmin: perussuomalaisista ja vihreistä."

Ei voi mitenkään välttyä ajattelemasta, että Yle, kuten muukin valtamedia - uskollisena punavihreälle globalistiselle agendalleen ja vihervasemmistohallituksemme tarjoamalle intersektionaaliselle feminismille - antaa selvästi ymmärtää Yhdysvalloissa Donald Trumpia ja Suomessa puolestaan perussuomalaisia kannattavien olevan "pahiksia" ja hierarkiassa alimpana, koska heidän väitetään olevan suurimmaksi osaksi valkoisia heteromiehiä (osa patriarkaalista sortojärjestelmää) ja siis rivien välissä ilmeisesti ilkeitä ihmisiä, joilla on vahingollisia, rasistisia aikeita.

Vastaavasti taas Yhdysvalloissa Joe Bideniä ja Suomessa vihreitä tukevat ovat naisia ja täten melko korkealla hierarkiassa marxilaisuudesta ammentavan intersektionaalisen feminismin mukaan, ja tietysti "hyviksiä": automaattisesti kaikin puolin ylevien, ihailtavien ja kunnioitettavien näkemysten kannattajia.

"Trump is for the boys. Trump on pojille", Yle täsmensi agendaansa viitaten New York Magazinen lokakuiseen artikkeliin "Miehet ja naiset eivät ole koskaan olleet poliittisesti jakautuneempia" .

Tarkastelematta kuitenkaan "ilmiötä sukupuolittain" tai ottamatta kantaa sen enempää punaviherhallituksemme lanseeraaman uuden tasa-arvo-ohjelman kantavaan näkökulmaan eli intersektionaalisen feminismin vaatimaan "kastijärjestelmään" --- joka asettaa ihmiset nokkimisjärjestykseen heidän syntymässä saatujen ominaisuuksiensa perusteella, joka näin ollen on kyllä rasistista ja erittäin ongelmallista --- voitaneen pohtia, mikä sitten mahtaa selittää sitä, että perussuomalaiset on ykkönen 18-49 -vuotiaiden keskuudessa ja taistelee 50-64 -vuotiaiden joukossa tasapäin Sdp:n kanssa kärkipaikasta.

Myös eläkeläiset ovat ottaneet perussuomalaisuuden omakseen, siinä ryhmässä puolueen kannatus on nousussa.

Lisäksi merkille pantavaa on se, että perussuomalaisten kannatus sen kuin vaan vahvistuu maakunnissa.

Maaseudun Tulevaisuuden tammikuussa julkaistun kuntavaalikyselyn mukaan kysyttäessä maaseutumaisissa kunnissa asuvilta, "mikä puolue ymmärtää parhaiten maaseudulla ja maakunnissa asuvien ihmisten asioita", perussuomalaisten suosio kasvaa ja keskustan putoaa.

Valitettava tosiasia nimittäin on, että keskusta elää maaseudun ahdingosta eikä se voi olla näkymättä keskustan kannatuksessa.

Perussuomalaisten kannatus maanviljelijöiden keskuudessa kasvaa kohisten.

Keskustan viljelijäkannatus on Maaseudun Tulevaisuuden tuoreen kyselyn mukaan kuntavaaleissa putoamassa rajusti.  Eniten kannatustaan on kasvattanut perussuomalaiset, jota aikoo äänestää joka kuudes kantansa kertonut viljelijä.

Jussi Halla-aho on aiemmin aivan aiheellisesti moittinut keskustan politiikkaa siitä, että keskusta haluaa käyttää hyväksi maaseudun heikentynyttä tilannetta esiintymällä rahojen ja tukiaisten jakajana. Halla-aho on useasti tarkentanut viitanneensa tällä lähinnä EU-aluetukien jakamiseen.

"Perussuomalaiset hyväksyy maataloustuet.

Katsomme, että maatalous pitäisi irrottaa EU:n kompetenssista ja siirtää takaisin kansalliselle tasolle, koska näemme, että kotimainen maatalous ja energiantuotanto on myös kansallisen turvallisuuden kysymys", Halla-aho alleviivasi Maaseudun Tulevaisuuden kuntavaalipaneelissa 11. tammikuuta 2021 ja sanoi, että ministeri Saarikko perusteettomasti "heiluttelee Euroopan unionista tulevaa rahasäkkiä maalaisten silmien edessä".

"Täytyy muistaa se tosiasia ja uskon, että ihmiset sen ymmärtävätkin, että Suomi ei saa senttiäkään eikä latiakaan Euroopan unionista mihinkään tarkoitukseen.

Suomi on EU:n nettomaksaja. Me saamme osan siitä rahasta takaisin, jonka me olemme EU:lle maksaneet. On paljon järkevämpää maksaa esimerkiksi alueellisia tukia kansallisesti, suoraan valtion budjetista kuin kierrättää niitä EU:n byrokratian kautta, jonne niistä suurin osa katoaa", perussuomalaisten puheenjohtaja, entinen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho jälleen kerran teki tiettäväksi.

Keskustan surkeaa kannatusta ei ole onnistunut saamaan lentoon edes puheenjohtajavaihdos Katri Kulmunista Annika Saarikkoon, johon kohdistuu suuria toiveita.

Silmiinpistävää on tiede- ja kulttuuriministerin salkkua kantavan Saarikon kaikissa puheenjohtajatenteissä täynnä itseään oleva, pollea asennoituminen erityisesti Jussi Halla-ahoa kohtaan, jonka hän omasta mielestään on teilaavinaan mennen tullen tekeytyessään mahtipontiseksi maaseudun puolustajaksi.

Vastausta Saarikon päällekäyvään ja suurieleiseen käyttäytymiseen ei tarvitse hakea kaukaa, kun tietää kenen ja minkälaisten ryhmien etuja Saarikko todellisuudessa haluaa ajaa.

Feministiksi tunnustautuva, keskustan liberaalisiipeä edustava ja "tulevaisuuden lupauksena" pidetty Saarikko perusti vuonna 2009 sielunsiskojensa kanssa "naissolidaarisuutta edistävän" nuorten naisten Kerttu-verkoston, joka pyrkii tuomaan naisnäkökulmaa "ukkoutuneeseen keskustaan".

Kerttu-verkosto kuvailee itseään "valovoimaisten, yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta kiinnostuneiden naisten yhteisöksi", jossa toimiminen on avointa kaikille naisille.

Saarikko suhtautuu myös erittäin myönteisesti ihmisoikeusjärjestöksi naamioituneeseen seksuaalisten vääristymien normalisointia ajavaan lobbausjärjestö Setaan ja Sateenkaariyhteisöt ry nimittikin vuonna 2015 tuolloin keskustan varapuheenjohtajana ja kansanedustajana toimineen Saarikon homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilääksi.

Saarikko toi jo tällöin julki näkemyksensä, jonka mukaan hyvinvoivissa kodeissa, myös samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä, "kasvaa onnellinen Suomi".

Myöhemmin Sipilän hallituksessa perhe- ja peruspalveluministerinä toimiessaan (2017-2019) Saarikko on pitänyt niin ikään teerenpeliä Setan kanssa ja sanonut olevansa valmis viemään translain muuttamista eteenpäin heti, jos asiassa löytyy yhteinen poliittinen tahto.

Yksi näkyvimmistä sateenkaarivaikuttajista Suomessa, hiljattain "Poika ja hame" -lastenkirjan julkaissut ja itsekin hameita arjessaan päälleen pukeva entinen vihreiden kansanedustaja Jani Toivola kertoi huhtikuussa 2019 Setan Sanoja -podcastissa sateenkaaripoliikan tekemisestä eduskunnassa ja ylisti "tosi hyvää keskusteluyhteyttä" Annika Saarikkoon.

Maahanmuuttopolitiikassaankaan Saarikko ei ole linnoittautunut niin sanotun perinteisen kepukuplan sisälle, keskustalle aiemmin ominaisempaan arvokonservatismiin, vaan kärkkäästi profiloitunut monikulttuurisuuden ja haittamaahanmuuton kannattajaksi sekä islamin puolestapuhujaksi Suomessa.

"Suhtaudun maahanmuuttoon myönteisesti ja näen tässä onnistuneen kotouttamisen kautta myös todella paljon mahdollisuuksia, kun otetaan huomioon Suomen ikääntyvä väestö ja talouden kestävyysvaje", Saarikko intoili vuonna 2015, kun Suomeen vyöryi noin 32 000 laitonta elintasosiirtolaista.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos on kiinnittänyt hiljattain osuvasti huomiota HS:n haastatteleman keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon esittämään vaatimukseen, että Suomeen pitää saada 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää vuosittain:

"Keskusta kampanjoi iskulauseella 'Se kotimainen vaihtoehto' ja samaan aikaan haluaa Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa. Herättääkö luottamusta?" Grönroos kysyy 13.3.2021 Twitterissä.

Saarikko väläytteli myös jo vuonna 2010 ikiomaa käsitystään keskustan arvomaailmasta ja yhteisöllisyyden periaatteista vaatimalla Suomeen länsimaiseen yhteiskuntaan täysin sopeutumattoman islamin uskonnon imaamien eli islamilaisten uskonoppineiden koulutusta.

Saarikko elätteli mielessään harhakuvitelmaa, että imaamikoulutus tukisi muslimien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja näin hälvennettäisiin ennakkoluuloja ja epäluuloisuutta. Hän sanoi pitävänsä ”räsäsläistä” sekä perussuomalaisten erilaisuutta torjuvaa maailmankuvaa ahdistavana.

Kaikki edellä mainittu ja tällainen katsantokanta, jollaista Saarikko viljelee ylpeänä "Meillä on unelma" - ja Pride-hengessä, synnyttää suomalaismaajusseissa melko varmasti huolta aiheuttavaa pohdintaa, joka iskee suoraan vyön alle ja nyrkillä vasten kasvoja loukaten perinteistä keskustalaista arvopohjaa.

Summa summarum, Saarikko istuu kuin nyrkki silmään Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton punavihreään hallitukseen, sillä Saarikon ajatusmaailma ei poikkea lainkaan vihervasemmistolaisista linjauksista.

Kaiken kruunaa Saarikon viimeisin missio asettua kouluissamme tapahtuvan aivopesun tukijaksi. Keskustan eduskuntaryhmän talvipäivillä Helsingissä Annika Saarikko puhui muunneltua totuutta ja väitti perussuomalaisten "heittäneen miltei sadantuhannen opettajan ylle varjon heidän ammattitaitonsa puutteesta".  Kyselyjen ykköspuolue eli perussuomalaiset oli vain aidosti ja ihan perustellusti huolestunut siitä, että Suomen kouluissa pakkosyötetään puoluepoliittisia näkemyksiä.

Keskustan onnettomassa kannatuksessa tulee eittämättä näkyviin se, että se maksaa hintaa vihervasemmistolaisesta hallituskipeydestään ja siitä, että se antoi joulukuussa tukensa Haaviston luottamukselle - lukuunottamatta yhtä kansanedustajaa, Hannu Hoskosta, joka äänesti ainoana keskustan ja hallitusrintaman edustajan Haaviston luottamusta vastaan.

Kaiken huippu oli se, että keskustan eduskuntaryhmä päätti rangaista Hoskosta, koska Hoskonen ei antanut lakia rikkoneelle Haavistolle luottamusta, kuten muu ryhmä.

Vielä ei kuitenkaan ole vahvistusta saatu siitä, jättikö keskusta vai ei hallitusrintamasta Haavisto-äänestyksessä livenneen Hoskosen ojentamatta.

Hoskonen on muutenkin ollut "kuuma peruna" keskustan eduskuntaryhmälle. Hän on nimittäin kertonut myös vastustavansa oman puolueensa ja hallituksen linjaa EU:n elvytyspaketissa.

Vaikka keskustan "kapinallinen" Hannu Hoskonen on pauhannut ja vannonut, ettei hyväksy EU-elvytyspakettia, loppujen lopuksi hän kuitenkin tuki hallitusta ja asettui ratkaisevassa välikysymysäänestyksessä keskiviikkona 17. helmikuuta 2021 hallituksen linjoille.

Äänestys koski perussuomalaisten hallitukselle jättämää välikysymystä EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista.

Mitä tulee siihen, että Pekka Haavisto rikkoi lakia ministerinä ja jatkaa edelleen, Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala on todennut keskustan antaman tuen lakia rikkoneelle ulkoministeri Pekka Haavistolle johtaneen siihen, että keskustassa perutaan kuntavaaliehdokkuuksia ja "ehdokasasettelu on helisemässä".

Setä Arkadia alias Timo Haapala korosti 17. tammikuuta 2021 Ilta-Sanomissa Kommentti-kirjoituksessaan "Matti Vanhasen paikkaa jaetaan jo täyttä häkää – ministerikiima pitää kepun hallituksessa" olevansa varma siitä, että keskustan eduskuntaryhmässä ei ole mitään aitoa halua kaataa nykyistä hallituspohjaa:

"Hinku ministeriksi eli niin sanottu ministerikiima pitää kepun hallituksessa.

Luvassa on ministerikierrätys, ja se vaikuttaa kansanedustajiin kuin hirvenraato karhuun. Jo kuvitelma ministeriauton takapenkin hajusta houkuttelee innokkaimpia haaskalle.

Joulun alla keskusta oli kovasti tohkeissaan, kun se äänesti hallituksen kaatumisen pelossa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) luottamuksen puolesta. Medialle myytiin tarinaa, että keskusta olisi ehkä kaatanut hallituksen, muttei tehnyt sitä, koska se olisi ollut henkilökysymys ja vaikuttanut pinnalliselta.

Ehei, sanoo Setä Arkadia."

Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala on viime aikoina kunnostautunut toden teolla kritiikissään ja antanut kurinpalautusta ja "isän käreestä" ympäri korvia myös räikeän puolueellisille valtamedioille, jota hän itsekin edustaa.

On ollut yleisesti nähtävillä, miten valtamedian taholta on viimeiset kymmenen vuotta järjestelmällisesti, lähes demonisesti ja tauotta hyökätty yksinomaan perussuomalaisten puheenjohtaja, Jussi Halla-ahon kimppuun.

Setä Arkadia näytti muille "vastuullista journalismia" suoltaville toimittajille mallia siitä ihan aikuisten oikeasta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta haastamalla tiukasti muitakin puolueiden puheenjohtajia muun muassa Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä 12. tammikuuta 2021.

Vihreä sisäministerimme Maria Ohisalo joutui totisesti epämukavuusalueelleen toimittaja Timo Haapalan hiillostaessa ja tivatessa häneltä mielipidettä Greenpeace-aktivistien tempauksesta kiipeillä eduskuntatalon pylväissä maaliskuussa 2019 sekä puoluetoverinsa, Pekka Haaviston lainvastaisista toimista ministeritehtävässään.

Ilta-Sanomien toimittaja huomautti ministeri Maria Ohisalolle, että oikeus katsoi pylvästempauksen olleen laissa tarkoitettua tunkeutumista rakennukseen ja tapahtuman johdossa oli ammattimaisesti toiminut kansainvälinen joukko:

"Tämä rinnastuu tietenkin Capitolin tapahtumiin Yhdysvalloissa. Miten kommentoit tätä viime eduskuntavaalien välikohtausta eduskunnan pylväissä?" Haapala patisti sisäisestä turvallisuudesta vastaavaa ministeriä, Maria Ohisaloa vastaamaan kysymykseen.

Haapala muistutti, että vihreät ei ole tuominnut ilmastoaktivistien tempausta kivuta eduskunnan pylväisiin, joka on todettu eduskuntarakennukseksi, ja vaati tietää Ohisalon henkilökohtaisen näkemyksen.

Vastaus oli äärettömän tiukassa, kun Ohisalo väisteli kysymyksiä ja kieltäytyi myöntämästä vihreiden metkujen olevan laittomia.

"Mikä teidän kantanne on, herranen aika? Siihen on helppo vastata, kannatatteko semmoista tekoa vai ettekö kannata ja oliko se huono juttu vai eikö se ollut?

Mikä teidän kantanne on tähän asiaan, oliko se virheliike?" Haapala grillasi eikä antanut periksi. Toimittaja teki selväksi, että nyt ei olla eduskunnan kyselytunnilla, vaan on vastattava kysymykseen.

Monien tarkentavien kysymysten sekä asian vierestä vastaamisten jälkeen Ohisalo oli lähes pakotettu vihdoin antamaan vastaus, että "no en kannata, koska siinä tämä järjestö rikkoi lakia".

Toimittaja Timo Haapala kiteytti tämän jälkeen yks'kantaan:

"Tulihan se sieltä, lujille otti!"

Tällainen vihreiden ristiriitaisuus ja Ohisalon kiemurtelu tuo varmasti lisää äänestäjiä perussuomalaisille.

Ohisalon kiertely ja kaartelu vastattaessa yksinkertaiseen kysymykseen kyseisessä Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä oli vain yksi, mutta hyvä kouluesimerkki siitä, miten hämmästyttävää vihreiden tekopyhyys ja kaksinaismoralismi on. Säännöt ja lait ovat muita varten, vihreitä ne eivät koske: riehuminen ja lainvastainen toiminta on salllittua vihervasemmistolle.

Juuri tähän - ja täysin oikeutetusti - perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti kantaa joulukuussa 2020 tuumaustunnilla poliittisessa ajankohtaiskatsauksessaan ihmetellessään hallituskumppaneiden sietokykyä vihreälle sekoilulle ja valaistessaan laajemmin vihreiden instituutioita nakertavia puuhia sekä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapausta.

Halla-aho totesi vihreiden olevan vaarallinen ääriliike, joka edistää omaa ideologiaansa röyhkeästi, tehokkaasti ja säännöistä piittaamatta.

"Vihreät ministerit miehittävät virkakuntaa omilla hengenheimolaisillaan, hämärtävät laillisen ja laittoman rajaa esimerkiksi asettumalla Elokapina-hulinoitsijoiden puolelle ja poliisia vastaan, ja tuhoavat perustuslakivaliokunnan uskottavuutta puoluepolitisoimalla sen toimintaa ja kyseenalaistamalla, vähättelemällä ja vääristelemällä sen ratkaisuja", Halla-aho luetteli.

"Sdp ja keskusta, aiotteko te todella katsella tätä menoa ja tukea sitä vielä seuraavat kaksi ja puoli vuotta?

Historia tuntee tapauksia, joissa valtavirtapuolueet ovat päästäneet fanaattisen ääriliikkeen vallan kahvaan ja kuvitelleet ylimielisesti voivansa kesyttää sen. Niissä kokeiluissa on käynyt huonosti", Halla-aho varoitti ja peräänkuulutti katseiden kääntyvän erityisesti vihreiden hallituskumppaneihin, joiden suojeluksessa ja siunauksella asiat tapahtuvat.

Perussuomalaiset on vakavasti huolissaan punavihreän hallituksen politiikasta ja sen vaikutuksista Suomelle ja suomalaisille.

"Me emme halua, että maakunta-Suomi tyhjennetään metropoli-intoilulla, asumisen, liikkumisen ja kuljetusten himoverotuksella ja metsä- ja turveteollisuuden alasajolla.

Me emme halua, että suomalaisten turvallisuus vaarannetaan Euroopan löysimmällä turvapaikkapolitiikalla ja jihadistien maahantuonnilla.

Me emme halua, että palkkoja poljetaan ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan halpatyövoiman maahantuonnilla", perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho summasi perussuomalaisten tuumaustunnilla maanantaina 25.1.2021 PS:n esitellessä kuntavaaliohjelmaansa otsikolla "Asiat tärkeysjärjestykseen".

Asiat on perussuomalaisten mukaan kyettävä todellakin panemaan tärkeysjärjestykseen, ja heille tärkeysjärjestyksen kärjessä on suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus.

Perussuomalaiset eivät tahdo, että suomalaiset sidotaan entistä tiiviimmin eurooppalaiseen velkavankeuteen.

Keskusta tukee vahvasti EU-elvytyspakettia ja PS on puolestaan kritisoinut sitä viime kesästä lähtien. Kysessä on EU:n niin sanottu "koronaelpymispaketti", johon Suomi sitoutuu maksamaan 7 miljardia euroa Etelä-Euroopan maiden talousongelmien rahoittamiseen ja saa siitä palkinnoksi takaisin noin puolet. Hiljattain on käynyt ilmi, että Suomen saamiset hupenevat puolella miljardilla eurolla.

"Rahat on kuitenkin käyty jo jakamassa maakunnissa", Halla-aho huomautti.

"Aikooko keskusta harkita uudelleen tukeaan Suomen osallistumiselle elpymispakettiin. Vastaus lienee edelleen, eipä tietenkään", Halla-aho haastoi keskustaa.

Eduskunta ei ole vielä edes hyväksynyt EU-elvytyspakettia, mutta vihreät ministerit ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) mehustelevat jo, miten rahat törsätään.

Perussuomalaiset ovat korostaneet vaalien yleispoliittista ja valtakunnallista merkitystä. Vastaavasti muut puolueet ja media ovat vakuutelleet, että vaaleissa otetaan kantaa vain kuntien asioihin.

"Tähän ne eivät usko itsekään", Halla-aho on tähdentänyt.

Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa-lehti haastatteli  tammikuun alussa keskustan entisiä puoluesihteereitä artikkelissaan "Vene vuotaa, mutta välttääkö keskusta kuntavaalikarikon? – Ex-puoluesihteerit pitävät ehdokasasettelua ratkaisevana".

"Keskustan ei olisi pitänyt lähteä hallitukseen eduskuntavaalien jälkeen. Se kiinnittyy liikaa punavihreiden hallituskumppaniensa kylkeen. Me emme ole päässeet muodostamaan agendaa. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät koodinoivat poliittista toimintaa keskenään ja onnittelen niitä siitä. Keskusta menee neuvotteluihin jonkinlaisen toivelistan kanssa, mutta ei uskalla sanoa, että tässä ja tässä tulee stoppi.

Näissä kannatusluvuissa rypeminen on naurettavaa... Jos äänemme ei kuulu, voidaan pitää vaikka ennenaikaiset eduskuntavaalit.

Hallituksesta lähtemistä pitää harkita joka päivä. Ei meidän tarvitse roikkua vallassa. Kun puolue luisuu alamäkeen, sen pitää selkiyttää oma viestinsä ja näyttää, ettei se ole vallankipeä”, Jarmo Korhonen tykitti Suomenmaa-lehdessä 9. tammikuuta 2021.

Halla-ahon mielestä ex-puoluesihteeri (2006--2010) Jarmo Korhonen esitti tilanteesta "täysin oikean analyysin".

"Jos keskusta romahtaa vahvimmassa linnakkeessaan, eli kunnissa, sen taival punavihreän hallituksen aisankannattajana päättyy. Tästä on kyse kuntavaaleissa, paikallisten asioiden lisäksi", Halla-aho analysoi.

Perussuomalaiset haluavat, että Suomessa päättäjät asettavat Suomen ja suomalaiset etusijalle.

"Tämän vuoksi emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa. Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia.

Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus", Halla-aho vakuutti ja muistutti ennustaneensa jo syksyllä, että tulemme näkemään "hyvin likaisen vaalikampanjan":

"Kilpailijamme ovat paniikissa ja valmiita mihin tahansa temppuihin.

Kaikkein eniten nykyisen menon kannattajat pelkäävät sitä, että perussuomalaiset voittavat vaalit."