"Eniten arvostan hänessä sitä poliitikoille epätyypillistä ominaisuutta, että hän ei peräänny oikeana pitämistään näkemyksistä, ei pyytele niitä anteeksi, eikä pelkää arvostelua, pilkkaa eikä älämölöä. Tämä on juuri sitä, mitä Suomi kipeästi tarvitsee", näin Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho perusteli eilen ensimmäisen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren valintaa Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi.

Perussuomalaisten tuumaustunnin tiedotustilaisuudessa perjantaina puheenjohtaja Jussi Halla-ahon pääaiheita olivat muun muassa puoluehallituksen kokouksessa käsitellyt jäsenasiat ja perussuomalaisten osallistuminen vuoden 2018 presidentinvaaleihin.

Halla-aho kertoi käyneensä kesän aikana "paljon hyödyllisiä keskusteluja" piirien, paikallisyhdistysten ja rivijäsenten kanssa. Hän totesi julkisuudessa paljon puhutun perussuomalaisten hajoamisen olevan "tosiasioiden valossa virheellinen ilmaisu".

"Puolue tai organisaatio eivät ole hajonneet, kovasta yrityksestä huolimatta" ja jatkoi "monissa tapauksissa" olevan kysymys henkilöistä, jotka ovat kunnallisvaaleissa pudonneet valtuustoista ja uskovan kenties saavansa näin näkyvyyttä "dramaattisilla eroilmoituksilla ja perussuomalaisia haukkumalla". Halla-ahon mukaan loikkareissa on myös paljon hiljattain jostakin muusta puolueesta perussuomalaisiin siirtyneitä, joiden puoluesidonnaisuus on "varsin heikko".

Hän muistutti eronneiden joukossa kuitenkin olevan myös ihmisiä, joilla on vilpittömiä huolia.

"Jotkut ovat uskoneet niitä valheellisia väittämiä, joita loikkarikansanedustajat esittivät Jyväskylän puoluekokouksen tapahtumista. Toiset taas ovat pelänneet, että uusi puoluejohto ryhtyisi savustamaan eri tavalla ajattelevia."

Halla-aho oli käymissään keskusteluissa pyrkinyt "parhaansa mukaan" hälventämään tällaisia pelkoja.

"Kuvaavaa on, että kun ihmisiltä kysyy kuka heitä on savustanut, heillä ei oikein ole siihen vastausta."

Halla-aho korosti, etteivät perussuomalaisten linja tai ohjelma ole mihinkään muuttuneet.

"Me ajamme samoja asioita kuin ennenkin, mutta pyrimme tekemään sen paremmin kuin aiemmin."

Hän vakuutti perussuomalaisten olevan yhä isänmaallinen ja Suomen kansallista etua korostava puolue, joka vastustaa haitallista maahanmuuttoa ja EU:n liittovaltiokehitystä. Vaihtoehto kaikille muille puolueille.

"Kannatamme vastuullista politiikkaa jo siksikin, jotta työtä tekevillä ja yrittäjillä säilyisi korkea veronmaksumoraali, koska muuten Suomi ei voi huolehtia myöskään omista apua tarvitsevistaan."

Halla-aho otti myös aiheellisesti kantaa keskiviikkona HS:n pääkirjoituksessa olleeseen väitteeseen, että perussuomalaisissa olisi käynnissä "tyypillinen stalinmainen puhdistus".

"Tämä on törkeä ja asiaton kommentti, jo stalinismin uhrienkin kannalta. Perussuomalaisissa ei vainota eikä savusteta ketään", Halla-aho selvitti.

Hän muistutti säännöistä, joissa toisen puolueen toimintaan osallistuminen ja puoluetta vahingoittava toiminta ovat erottamisperusteita.

"Tämä on järkeenkäypää ja näin on uskoakseni asianlaita kaikissa muissakin puolueissa. Esimerkiksi Keskusta on savustanut Paavo Väyrystä jäsenyydestään, koska tämä on perustanut uuden puolueen. Kukaan ei ole syyttänyt Juha Sipilää stalinmaisesta puhdistuksesta", Halla-aho vertasi.

Halla-ahon mukaan välittömästi eduskuntaryhmän hajoamisen jälkeen noin 150 henkilöä oli lähettänyt puoluetoimistolle eroilmoituksensa. Tämän jälkeen eroilmoituksia on tullut suunnilleen parisataa. Samaan aikaan uusia jäsenhakemuksia on kirjattu noin 900 kappaletta.

"Tulijoita on siis noin kolme kertaa enemmän kuin lähtijöitä", hän summasi.

Perjantaina puoluehallitus oli hyväksynyt noin 650 jäsenhakemusta ja "pöydälle" oli jätetty jatkoselvittelyjä varten reilut 200 hakemusta. Puoluehallitus ei ollut päättänyt kenenkään erottamisesta puolueesta.

Jäsenhakemusten perusteluissa toistuvat edelleen maahanmuuttoteema, EU-kriittisyys, pk-yrittäjän asema ja suomalaisista köyhistä huolehtiminen.

Halla-aho arvioi, että perussuomalaisten uskotaan nyt ajavan vilpittömästi niitä tavoitteita, joiden vuoksi heitä on aiemmissakin vaaleissa äänestetty.

"Me otamme meihin asetetut toiveet ja odotukset vakavasti ja pyrimme olemaan niiden arvoisia. Uskon että uudella puheenjohtajistolla ja uudella toimintakulttuurilla pystymme palauttamaan tämän luottamuksen kahden vuoden aikana."

Halla-aho pitää tärkeänä toimintakulttuurin demokratisoimista ja kentän ottamista aiempaa tiiviimmin mukaan päätöksentekoon. Puheenjohtajiston on tarkoitus jatkossakin konsultoida kenttää aina, kun se on tarkoituksenmukaista, jotta toiminnalla olisi mahdollisimman laaja jäsenistön mandaatti.

Halla-aho huomautti, että perussuomalaisten kannatusluvut eivät ole oleellisesti huonommat, kuin mitä ne olivat kaksi vuotta ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja.

Ja silloinkin tällaisille puheille olisi hihitelty, hän lisäsi.

Hän sanoi uskovansa, että hallituskriisi ja etenkin kokoomuksen irtisanoutuminen yhteistyöstä johtui ennen kaikkea tarjolla olleista "helpoista vaihtoehdoista". Hallitus oli varmasti ollut tietoinen, että osa perussuomalaisista on valmiita loikkaamaan hallituksen tukiryhmäksi.

Halla-aho ennusti hallituksen yhteistyöhalujen palaavan, kunhan vaalitulokset antavat siihen "riittävästi motivaatiota".

"Me tiedämme mielipidetutkimuksista että niille teemoille, joissa perussuomalaiset ovat tällä hetkellä ainoa vaihtoehto muille puolueille, on varsin laajaa kysyntää ja että uskottavalle kansallismieliselle puolueelle kannatuspotentiaali voi olla hyvinkin 20-30 prosentin välissä."

Halla-ahon mukaan kyse on pelkästään luottamuksen palauttamisesta.

"Meiltä ei niinkään ole karannut äänestäjäkuntaa muihin puolueisiin, vaan katsomoon."

Halla-aho vertasi tilannetta Ruotsiin. Hän muistutti, että mielipidekyselyissä Ruotsidemokraatit ovat suurin tai toiseksi suurin puolue. Poliittinen kenttä ja siellä vallitsevat asenteet muuttuvat varsin nopeastikin, kun poliittiset realiteetit muuttuvat.

"Muiden puolueiden Ruotsidemokraatteihin kohdistama boikotti alkaa vähitellen murtua, koska ilman yhteistyötä toimintakykyisen hallituksen muodostaminen käy mahdottomaksi. Poliittinen tilanne ja balanssi ei enää anna mahdollisuutta oikein muuhun."

Halla-aho toivoo, että "tämä suotuisa kehitys" naapurimaassa johtaa myös tuntuviin muutoksiin tähän asti vastuuttomassa maahanmuuttopolitiikassa, jonka oheiskärsijäksi Suomikin on viimeisten parin vuoden aikana joutunut.

Hän mainitsi myös, että Perussuomalaiset ja pitkäaikainen yhteistyökumppani Tanskan kansanpuolue ovat Pohjoismaiden neuvostossa hyväksyneet Ruotsidemokraatit osaksi Vapaa Pohjola -ryhmää. Hän painotti, että kansainvälisissä parlamentaarisissa elimissä, kuten Pohjoismaiden neuvostossa ja Euroopan parlamentissa "koolla on väliä".

"Yhteistyö lisää konkreettisella tavalla Perussuomalaisten omiakin vaikutusmahdollisuuksia."

Puheenvuorossaan Halla-aho pohti myös presidentin roolia tämän päivän Suomessa. Presidentti ei ole sisäpoliittinen toimija, ainakaan asemansa tiedostava presidentti. Perustuslain mukaan presidentillä on vahva rooli ulkopolitiikassa, mutta siinäkin pääasiallinen ja viimekätinen vastuu on hallituksella ja eduskunnalla, hän muotoili.

"Presidentti on ennen kaikkea arvojohtaja. Hän on päivän politiikan yläpuolella ja nostaa keskusteluun kansakunnalle tärkeitä suuria kysymyksiä. Hän edustaa arvoja - ainakin hyvä presidentti", hän täsmensi.

Halla-ahon näkemys on, että Suomen valtio on olemassa ennen kaikkea suojellaakseen ja puolustaakseen suomalaisia, suomalaista elämäntapaa ja suomalaista kulttuuria.

"Kukaan muu ei tee sitä puolestamme!"

Juuri "tämä lähestymistapa" erottaa Halla-ahon mukaan perussuomalaiset kaikista muista puolueista.

"Jotta voisimme tehokkaasti tuoda näitä näkemyksiä poliittiseen päätöksentekoon, ei riitä että olemme toiseksi tai kolmanneksi suurin puolue. Meidän on tähdättävä siihen, että olemme vuonna 2019 suurin puolue."

Se on Halla-ahon mielestä kova tavoite, mutta realistinen ja vaatii paljon työtä.

Hän sanoikin sen olevan juuri "se työ, johon hän haluaa itse keskittyä sataprosenttisesti" tulevien kahden vuoden aikana. Halla-ahon mukaan hänellä on puolueen johtamisessa ja toimintakulttuurin uudistamisessa sekä ennen kaikkea valmistautumisessa seuraaviin eduskuntavaaleihin niin paljon tekemistä, että hänellä itsellä ei ole mahdollisuutta panostaa presidenttiehdokkuuteen.

Puolueelle on saatava myös enemmän kasvoja kuin "se perinteinen puheenjohtajan naama", joka on aina ollut keskiössä tässä puolueessa, hän lisäsi.

"Meidän pitää normalisoida tätä puoluetta niin, että meillä on useita henkilöitä, joita voidaan asettaa ehdokkaaksi erilaisiin tärkeisiin tehtäviin."

Tiedotustilaisuuden lopussa Huhtasaarelta ja Halla-aholta peräänkuulutettiin kantaa kreationismiin eli luomisusko-oppiin, jonka mukaan maailmankaikkeus ja sen elolliset olennot ovat syntyneet luomistapahtumassa. Huhtasaari on aiemmin kertonut olevansa "kreationisti" eli hän suhtautuu kriittisesti nykyiseen evoluutiohypoteesiin ja se näyttää monia toimittajia ärsyttävän ainakin yhtä paljon kuin maahanmuuton ja islamin vastustaminen.

Halla-ahoa ja Huhtasaarta lähinnä huvitti, mitä tekemistä henkilökohtaisella uskolla tai "uskomattomuudella" on ylipäätään presidentinvaalikampanjan kanssa.

"Suomessa on maailmankatsomuksen vapaus ja aion pitää siitä kiinni jatkossakin ja presidenttikisa ei ole se foorumi, jossa käydään teologista debattia", Huhtasaari vastasi tiukasti.

Halla-aho tarkensi toimittajille presidentin ensisijaisia tehtäviä ja kertoi kunnioittavansa ihmisen aitoa hengellistä vakaumusta.

"Tässä ei olla hakemassa biologian opettajaa, vaan tasavallan presidenttiä, jonka tehtävä on puolustaa Suomen kansallista etua, kansallista kulttuuria ja suomalaisia."

Hän viittasi lisäksi edellisiin presidentinvaaleihin, joissa oli ollut mukana ehdokas, joka "ainakin oman uskontokuntansa oppien mukaan uskoo paavin erehtymättömyyteen eikä siitä oikeastaan noussut sen laajempaa keskustelua".

"Minä arvostan Laurassa sellaista tietynlaista johdonmukaisuutta. Tekopyhyydestä en pidä lainkaan enkä sellaisesta ulkokultaisesta kristillisyydestä, jossa ollaan vähän niin kuin uskovinaan, mutta ei kuitenkaan oikeasti uskota. Ihmisen uskonnolliset käsitykset, olivat ne mitä hyvänsä, eivät suoranaisesti liity presidentin tehtävien hoitamiseen, koska presidentti ei määrittele esimerkiksi biologian opetuksen sisältöä", Halla-aho vastasi tuttuun tapaansa terävästi ja ytimekkäästi.