Blogi: Heikki Porkka, ma 07.02.2022 16:09

Convoy Finland 2022 - media kansalaisten halveksunnan kohteena

 

Convoy Finland 2022 -mielenosoitus on kohdistunut näkyvimmin hallituksen kansalaisia eriarvoistavaan ja useita yksityisiä yrityksiä rankalla kädellä sortavaan koronapolitiikkaan.

Kenen puolelle media on asettunut lukuun ottamatta aivan viime aikoja?

Kansalaisten perusoikeuksia polkevan hallituksen puolelle, kuten heikko media tekee aina kerjätessään syystä tai toisesta hyväksyntää maan poliittiselta johdolta.

Entä millaista uutisointia valtamedia on kohdistanut rokottamattomiin henkilöihin? Antanut ymmärtää heidän olevan saastuneita ja syyllisiä. Tässä kohdin aavistelen, että moni toimittaja joutuu vielä katumaan kirjoituksiaan ja kommenttejaan.

Montako artikkelia muistatte nähneenne liittyen rokotehaittoihin, joita on koronapiikkien yhteydessä todistettavasti havaittu enemmän kuin koskaan aiemmin minkään muun rokotteeksi kutsutun piikin yhteydessä?

Kuolemantapauksia, vakavia elimellisiä vaurioita, kuukautisongelmia naisilla ja monenmoisia muita ongelmia. Mutta media ei ole katsonut aiheelliseksi kaivella tietoja esiin, koska THL ja muut asiantuntijoiksi nimetyt tahot eivät ole aiheesta meteliä pitäneet.

Media on jättänyt hoitamatta juuri sen tehtävän, joka sille olisi kuulunut koronapiikkien pistämisen aloitushetkestä lähtien. Massapsykoosistako toimittajat kärsivät vai mistä on kyse?

Kärsivät mistä kärsivät, se on heidän oma asiansa, mutta ulkomailta löytyy jo useita medioita, jotka kaivelevat esiin hiukan erilaista totuutta, mitä suomalainen media on kansalaisille syöttänyt. Onpa yksi merkittävä tanskalaismedia ehtinyt pyytää kansalaisilta anteeksi, koska on uskonut kritiikittä kaiken, mitä maan hallitus on aiheeseen liittyen keksinyt sanoa.

Otsikosta huolimatta seuraavat rivit eivät pureudu erityisesti Convoy Finlandiin, vaan se [Convoy] toimi kimmokkeena ajatuksenjuoksulle, jossa esittelen muutamia syitä siihen, miksi suomalaiseen mediaan kohdistuu enenevässä määrin halveksuntaa.

Lähinnä keskityn koko kansan rahoittaman Ylen viime vuosien toimintaan, jolla on vankka yhteys siihen, miksi yhä useampi suomalainen suhtautuu epäilevän kielteisesti Yleen ja sen toimittajiin.

Yleisradion toimittajat ovat kertoneet muutamien muiden valtamedian toimittajien tavoin kokeneensa itsensä uhatuksi perjantain Convoy-mielenilmauksessa. Lainaus Ylen toimittajan tekstistä:

”Kuvasimme mielenosoitusta välittääksemme yleisölle tietoa siitä, mitä paikalla tapahtuu. Samalla kuitenkin todistin myös inhimillisen tunneskaalan kielteiset ääripäät: vihan ja halveksunnan journalistista mediaa kohtaan ja itseäni sen edustajana.”

Pakko kysyä toimittajalta uskooko hän edes itse aidosti sanoihin ”välittääksemme yleisölle tietoa siitä, mitä paikalla tapahtuu”? Toisaalta toimittaja kertoo edustavansa journalistista mediaa, vaikka juuri Yle on ainakin viimeisen 15 vuoden aikana, jolloin olen seurannut median toimintaa tarkalla silmällä ja korvalla, syyllistynyt valheisiin ja massiiviseen merkittävän tiedon pimitykseen.

Viitaten ylempänä olevaan lainaukseen Ylen tekstistä, on todettava, että todellisuudessa Yle oli Convoy Finlandissa paikalla etsimässä rasisteja ja / tai äärioikeistolaisia, jollaisiksi Ylessä on toistuvasti maalattu lähes kaikki ihmiset, jotka vastustavat establishmentin järjettömiltä vaikuttavia käskyjä ja ohjeita tai ovat eri mieltä kuin Ylen toimittajat ja heidän kanssaan samaan laariin kuuluvat kollegat valtamediassa.

Maahanmuuttokriittiset, EU-kriittiset, eurokriittiset, ilmastoon liittyvää politiikkaa kritisoivat, koronarokotteita vastustavat ja perussuomalaiset ovat olleet suosikkeja, kun Yle on lyönyt ihmisiin negatiivisia leimoja.

Ankarimman vihan Yle on viimeisen vuosikymmenen aikana kohdistanut maahanmuuttokriittisiin ja aivan viime vuosina myös niihin, jotka ymmärsivät miksi niin moni amerikkalainen piti Donald Trumpia hyvänä valintana Yhdysvaltain presidentiksi.

Eikö Ylessä muisteta millä tavalla leimasitte maahanmuuttorealisteja ja erityisesti Jussi Halla-ahoa? Totuuden kuuleminen teki suomalaiselle medialle niin kipeää, että se vainosi vuosien ajan Halla-ahoa samalla, kun osoitti halveksuntaansa niitä tavallisia suomalaisia kohtaan, jotka ymmärsivät jo vuosia sitten, millaiseen yhteiskuntaan noudatettu maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikka johtaa.

Tosiasiassa kaikkien rauhaa ja tasapainoista yhteiskuntaa rakastavien suomalaisten tulisi arvostaa ja kiittää Halla-ahoa, sillä hän oli se, joka nosti kissan pöydälle sen sijaan, että olisi hymistellyt massan mukana kuinka ihanaa on, kun Suomesta rakennetaan Ruotsin mallin mukaista monikulttuuriparatiisia.

Sen sijaan, että Ylessä olisi viimeistään tänä päivänä ymmärretty millaiseen tilaan maata on valtamedian suosiollisella avustuksella ajettu jo muutaman vuosikymmenen ajan, toimittajat valittelevat [kantaväestöä syyllistäen], kun saavat osakseen vihaa ja halveksuntaa!!

Onko kivaa? Valtamedian toimittajat saavat nyt piirun verran takaisin kaikesta siitä paskasta, jota ovat kaataneet halveksimiensa ihmisten niskaan jo vuosien ajan.

Convoy-mielenilmauksessa toteutui muutamia toimittajiin kohdistuneita ylilyöntejä, mutta ne ovat olleet todella harvinaisia. Sen sijaan media on suunnannut usean vuoden ajan satoja sanallisia täsmäiskuja tuhansia suomalaisia kohtaan pyrkiessään muokkaamaan kansalaisten mieliä haluamaansa suuntaan.

Seurasin perjantain Convoyta useiden eri nettistreamien kautta, hetken aikaa myös Ylen toimittajien työtä. Silmiinpistävää oli, että moni paikalla ollut ei halunnut missään tapauksessa antaa lausuntoa nimenomaan Ylelle. Sen sijaan sosiaalisen median streamaajilla osallistujat avautuivat varsin avoimesti.

Ja toisin kuin Ylen asiantuntijoina käyttämät ja vasemmistoon kallellaan olevat ”asiantuntijat” antoivat ymmärtää, Convoy oli ja on nimenomaan tavallisten kansalaisten hätähuuto, voimakas mielenilmaus viranomaistahojen ja punavihreän hallituksen noudattaman [ja kokoomuksen tukeman] mielivaltaisen politiikan johdosta.

Hyväksynkö väkivallan toimittajia kohtaan? En tietenkään, mutta ymmärrän, miksi tuhannet ihmiset ovat kyllästyneet valheisiin ja tapaan, jolla Yle [ja muu valtamedia] leimaa tavallisia suomalaisia ihmisiä.

Valtamedian vanha rooli, jolloin sen tehtävänä oli toimia vallan vahtikoirana ja mahdollisimman luotettavan tiedon välittäjänä kansalaisten suuntaan, on kadonnut tyystin. Tilalle ovat tulleet ideologinen uutisointi ja hännän heiluttaminen maan poliittisen johdon edessä. Tästä on puolestaan seurannut viestintäpolitiikka, joka ei palvele kansaa, vaan tahoja, joiden toimintaa median pitäisi vahtia ja valvoa.

Toimittajien täytyy olla melko ymmärtämätöntä sakkia, jos he eivät ole oivaltaneet, että oman kansan halveksunnalla on rajansa. Erityisesti tämä koskee Yleisradiota, jonka toiminta perustuu kansalta perittävään pakkoveroon.

Ylestä on jo pitkään huokunut toiseuden palvonta. Viime aikoina uusimmat Yhdysvalloista alkunsa saaneet villitykset, woke-ideologia ja cancel-kulttuuri ovat saaneet merkittävästi jalansijaa Ylen sisällä.

Viime kesänä Ylen toimittaja kävi maaseutukodissani vieraana. Parin tunnin vierailunsa aikana hän ihmetteli, miksi nykyään tuntuu kuin mitään ei saisi sanoa joutumatta syyttelyn ja vihan kohteeksi.

Hassua, että toimittaja ei ollut havainnut työskentelevänsä itse todellisessa sontakasassa, joka nimenomaisesti ruokkii kulttuurisia ilmiöitä, joilla kansaa jaetaan toisilleen vihamielisiin leireihin.

Ylen sisälle on kehittynyt ”journalistinen” tapa suosia modernia rotuerottelua ja vähemmistöiksi oletettuja tahoja. Kaikki tapahtuu suomalaisten enemmistön kustannuksella, kuten yhä useampi kantaväestön edustaja nykyisin ymmärtää.

Ehkä Ylen seinien sisällä on sokaistuttu sen myötä, kun toimituksiin on tietoisesti palkattu ihmisiä, joilla on sopivat mielipiteet. Etnistä profilointia, josta Yle kritisoi toistuvasti muun muassa poliisia, Ylessä on harjoitettu vuosikausia, kun taloon on palkattu uusia työntekijöitä. Tästä ovat kertoneet todistusaineiston kera Yleen töihin pyrkineet ja siellä työskennelleet.

Sitä ihmettelen, eikö yleläisiä huoleta, että maaseudun väestä yhä harvempi luottaa Ylen uutisointiin? Tai se, että Ylen uutisointiin luottavat löytyvät enimmäkseen vihervasemmiston piiristä.

Eikö tällainen jako saa edes Ylen hallituksen edustajien pääkopan sisälle liikettä, jotta ymmärrettäisiin uutisoinnin ja raportoinnin olevan yksipuolista ja puolueellista?

Entä kuka kykenisi pysäyttämään Ylen urheilutoimituksen politisoitumisen, joka alkoi sen jälkeen, kun Panu Pokkinen hankittiin urheilutoimituksen johtoon. Viimeisimmän näyttönsä urheilutoimituksen politisoitumisesta Yle-urheilu on tarjonnut Pekingin olympialaisten yhteydessä.

On täysin selvää, että Ylen urheilutoimittajien politiikkaan liittyvät kysymykset olympialaisissa suorituksiinsa valmistuville urheilijoille häiritsevät keskittymistä ja saattavat vaikuttaa jopa suoritustasoon.

Urheilijat ovat matkanneet olympialaisiin tekemään tulosta, eivät siksi, että tarjoilevat Ylen toimittajille poliittisia kommentteja. Pokkisen johdolla Yle-urheilu on toistanut samaa metodia useissa suurissa kansainvälisissä urheilutapahtumissa.

Pokkisen porukan toiminta kertoo selkeällä tavalla, että urheilutoimituksessa on aivan liian paljon löysää rahaa. Ei kai voi olla niin, että osa urheilutoimittajiksi nimetyistä keskittyy politiikkaan urheilun sijaan? Yle-urheilun toiminnasta syntyy helposti mielikuva, jonka mukaan urheilutoimituksen haluna on urheilijoiden alisuorittaminen ja ylimääräisten paineiden kasaaminen.

Pokkinen osoitti jo edellisessä työpaikassaan Iltalehdessä vahvaa inhoa kaikkia niitä kohtaan, jotka kyseenalaistivat monikulttuurisuuden ihanuuden ja noudatetun maahanmuuton mahtavuuden. Pokkisen kommenttikirjoitukset pursusivat vihaa toisinajattelijoita kohtaan. Siis niitä kohtaan, jotka eivät halunneet Suomesta persläpimaata, jollaista kohti Ruotsi on kulkenut vakaasti jo vuosien ajan.

Pokkisen tekstejä ei enää löydy Iltalehden arkistoista, ei tietenkään, ne on häivytetty kansalaisten ulottumattomiin, koska ne kertoivat karulla tavalla hänen poliittisesta fanaattisuudestaan.

Tämän tekstin alussa kerrottujen Ylen inhokkien ohella medialla on tietysti suosikkiaiheita, joita esitellään positiivisessa valossa. Ylen suosikkeihin kuuluvat esimerkiksi sukupuolineutraaliuden erinomaisuuden kaupittelu, kymmenien sukupuolien olemassaolon todistelu sekä miehille ja naisille tarkoitettujen yhteisvessojen mahtavuuden ihastelu. Puhumattakaan siitä, että Ylessä on useaan otteeseen tarjoiltu suomalaisille ajatusta, jonka mukaan mies voi synnyttää. Niin, ja tietysti sitä, että hiilidioksidi on myrkkykaasu, vaikka todellisuudessa hiilidioksidi on luonnon, eläinten ja ihmisten elämisen ehto.

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut varsin selväksi, että osa Ylen toimittajista valehtelee, pimittää tai johtaa kansalaisia tahallisesti harhaan raporttiensa ja uutisointinsa myötä. Annan tässä tekstissä muutamia esimerkkejä, jotka kertovat miksi minä ja sadat tuhannet suomalaiset eivät luota Ylen uutisointiin enää sentin vertaa.

Ennen esimerkkejä on kysyttävä ymmärretäänkö Ylessä, että kun luottamus katoaa, sen takaisin saaminen kestää vuosia ja vaatii lähes täydellistä ”pöydän putsaamista”. Se tarkoittaa toistuvasti valheisiin tai jatkuvaan manipulaatioon syyllistyvien toimittajien erottamista päätoimittajaa myöten. Tämä puolestaan ei tule tapahtumaan, mikäli kansalaisia kuritetaan myös tulevaisuudessa nykyisen kaltaisella Yle-verolla, jonka tulon myötä Ylen toimituksista katosi vastuu ja moraali maksajiaan kohtaan.

Vastuuta ei tunneta, koska rahaa virtaa riippumatta siitä, millaista sontaa tuutista tungetaan kansan silmille.

Nykyisellä tyylillä voi aina jatkaa [koska Yle-vero] piittaamatta kansalaisten mielipiteistä, hädästä ja kritiikistä. Mutta jos näin tapahtuu, ei kannata ruikuttaa artikkeleissa, jos ei saa arvostusta ja jos joutuu kansalaisten vihan kohteeksi. Yle on omilla valinnoillaan - asenteellisella, puolueellisella ja ylimielisellä toimitustavallaan - edistänyt ikävän yhteiskunnallisen tilanteen syntymistä.

Valehtelemisella, merkittävän tiedon pimittämisellä ja tahallisella harhaanjohtamisella on aina seurauksensa. Normaali ihminen tämän ymmärtää, mutta toimittajilla taitaa olla oma kuplansa, jossa he näkevät vain ammattikuntansa erinomaisuuden.

Tiedonvälitys on Ylen lakisääteinen tehtävä. Nimenomaan, mutta miksi Yle ei tee sitä, vaan manipuloi monissa aiheissa uutisointia pyrkien suuntaamaan kansalaisten katseen haluamaansa suuntaan. Manipulaatiota harjoitetaan, koska ei haluta kansalaisten katsovan toisaalle, sinne, jossa saattaisi ilmetä aivan muunlaista totuutta kuin toimitus haluaa kertoa kansalle.

Ylellä on useita pyhiä asioita, joiden suhteen se on osoittanut kykenemättömyytensä erilaisten näkökulmien ja totuuden kertomiseen. Tämä on johtanut uutisoinnissa toistuvasti toteutuvaan pimitykseen ja harhaanjohtamiseen, johon liittyy usein aimo annos toiseuden palvontaa.

On kysyttävä, miksi ihmeessä minun tai ylipäätään kenenkään pitäisi kunnioittaa mediaa ja toimittajia, jotka ihailevat muualta tulleita täysin sokeasti, vain siksi, että he eivät ole suomalaisia, vaan edustavat toimittajan mielestä hienoa ja tavoiteltavaa erilaisuutta tai jonkinmoista vähemmistöä.

Yleisradio on viime vuosina nostanut esiin useita henkilöitä esimerkillisinä maahanmuuttajina, antanut heille runsaasti palstatilaa ja näkyvyyttä. Ja totta kai, samalla halveksinut kantaväestöä, joka ei ole ollut Ylen markkinoimista tulijoista kovin innostunut. Yleläisten harjoittama toiseuden palvonta on ollut median silmiinpistävä piirre jo usean vuoden ajan.

Ylen palkkalistoilla on ollut toimitustyössä maahanmuuttaja, joka on todellisuudessa moninkertainen rikollinen ja valehtelija. Kyseisellä henkilöllä ei tietenkään ollut asianmukaista koulutusta ja taitoa toimittajan tehtävään. Tänä päivänä Ylen ihastus istuu Helsingin kaupunginvaltuutettuna SDP:n ryhmässä.

Erään Lähi-idästä saapuneen irakilaisen Yle esitteli vanhusten ystävänä. Sittemmin Ylen ihailema islaminuskoinen vanhusten ystävä tappoi veitsellä kirkon puistossa kävelyllä olleen yli 80-vuotiaan suomalaisvanhuksen. Oliko kyseessä viha vääräuskoisia kohtaan, sitä ei suomalaisille koskaan kerrottu, vaan tämä(kin) tapaus painettiin unholaan mahdollisimman pikaisesti. Mielenterveysongelmista tietysti puhuttiin, kuten niin usein, kun islaminuskoinen toteuttaa kauhistuttavia tekoja Suomessa tai muualla maailmassa. 

Yle on myös esitellyt ja ylistänyt moneen kertaan hyväntekijänä SDP:n ehdokkaaksi tyrkyllä ollutta, islamilaisesta maailmasta saapunutta miestä, joka oli todellisuudessa terroristien ystävä ja moninkertainen rikollinen. Melko kauan suomalaiselta medialta otti aikaa havaita, että lelusetä oli jotain aivan muuta kuin toimittajat halusivat nähdä.

Entä mitä pitäisi ajatella siitä, kun Yle kirjoitti lukuisia ylistysartikkeleita irakilaislähtöisestä miehestä kertoen hänen olevan todellinen maahanmuuttopolitiikan helmi ja hyväntekijä. Mies oli SDP:n jäsen ja puolueen EU-vaaliehdokas. Vuosikausia Yle-kehujen kohteena ollut mies pakeni muutama vuosi takaperin velkojaan Irakiin uhkailtuaan sitä ennen suomalaisviranomaisia jopa pommi-iskulla.

Toiseuden palvonnan nimissä Yle tarjosi runsaasti positiivista ruutuaikaa myös sharialakia kannattavalle muslimimiehelle, joka kannusti armeijan käyneitä nuoria muslimimiehiä lähtemään sotaan kalifaatin (ISIS) puolesta.

Yksi Ylen asiantuntijana käyttämistä lemmikeistä, irakilaislähtöinen muslimimies valehteli, ettei vuonna 2015 alkaneen invaasion mukana ole saapunut terroristeja, vaikka pakolaisten seassa saapuneet terroristit olivat jo tehneet terrori-iskun Pariisissa. Yle ei kertonut suomalaisille, että EU:n terrorismia tutkivan yksikön naisjohtaja oli jo aiemmin varoittanut terroristien rantautuvan Eurooppaan pakolaisvirtojen mukana. Yle ei välittänyt totuudesta, vaan Lähi-idän asiantuntijana esiintynyt ja George Sorosin alulle paneman CMI-säätiön palkkalistoilla ollut henkilö sai jatkaa Ylen ohjelmissa valehteluaan. Myöhemmin hän jäi kiinni muun muassa juutalais- ja homovihaa ilmaisseista some-viesteistään kieltäen ensin kaiken ja myöntäen totuuden vasta sen jälkeen, kun tuli valituksi eduskuntaan SDP:n riveistä.

Tarkempia tietoja yllä mainituista henkilöistä ja siitä, millä tavalla Yle on heitä suositellut suomalaisille hienoina ihmisinä voi lukea tästä linkistä

Yle on mennyt toiseuden palvonnassaan niin pitkälle, että on viestinyt ulkomaille suomalaisten olevan rasisteja ja toistuvasti ihmisoikeuksia polkevia paskiaisia.

Kukapa ei muistaisi Ylen toimittajan Irakista asti noutamaa kuolintodistusta, jolla on hän pyrki todistamaan kuinka raakoja ihmisiä suomalaiset olivat lähettäessään Ylen viattomaksi katsoman Alin takaisin isiensä maille. Jos tapauksen yksityiskohdat ja median suomalaisia panetteleva ja häpäisevä toiminta ovat unohtuneet, aiheeseen pääsee hyvin sisälle lukemalla tämän kirjoituksen kokonaisuudessaan. 

Jos avaat edellisessä lauseessa olevan linkin, sitä ennen muutama varoituksen sana. Lukemisen jälkeen voi kokea ahdistusta ja frustraatiota, sillä median ja poliittisen johdon meno on vain pahentunut Alin tapauksen jälkeen, kuten tiedämme Sanna Marinin hallituksen ja erityisesti ministeri Pekka Haaviston (vihr) innosta tuoda Isis-terroristeja tukeneita ja mahdollisesti myös itse terroritekoja tehneitä naisia Suomeen.

Ylen toimittajat ovat jo parin vuosikymmenen ajan suitsuttaneet haitallisen maahanmuuton ihanuutta ja kutsuneet monikulttuurisuutta rikkaudeksi. Näissä merkeissä Yle otti vuoden 2015 elokuussa erittäin aktiivisesti osaa Meillä on Unelma –tapahtumaan markkinoiden sitä ennakkoon moneen otteeseen lähetyksissään. Ylen lähetti tapahtumasta suoran lähetyksen ja Ylen useat toimittajat tviittasivat innokkaasti kuinka mahtavaa on saada Suomeen monikulttuurisuutta.

Nyt on ”rikkautta” saatu, aivan kuten Yle on rasistisesti [suomalaisia kohtaan] toivonut. Ovatko Ylen toimittajat nyt onnellisia, kun Suomeen on saatu väkivaltaa harjoittavia ja ryösteleviä etnojengejä sekä kymmeniä potentiaalisia terroristeja ja satoja ulkomaisia seksuaalirikollisia, joiden yliedustus rikostilastoissa on järisyttävä?

Mahtavaa kansainvälistä meininkiä? Mitä sanovat yleläiset ja Ylen hallitus?

Yle on tehostanut haitallisen maahanmuuttopolitiikan edistämistä kirjeenvaihtajiensa välityksellä väittäen usean vuoden ajan, ettei esimerkiksi Ruotsin sisäisen turvallisuuden vakavalla heikkenemisellä ole mitään tekemistä miljardeja syöväksi teollisuudenhaaraksi kehittyneen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ihannoinnin kanssa.

Ylen Ruotsista raportoineet kirjeenvaihtajat ovat pimittäneet tehokkaasti informaatiota, jonka avulla suomalaiset olisivat jo toistakymmentä vuotta sitten ymmärtäneet miksi rehellisimmät ja valveutuneimmat kansalaiset vastustavat niin voimakkaasti harjoitettua maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa.

Entä miksi Yle ei haastanut sisäministerinä istunutta Petteri Orpoa (kok), joka väitti syksyllä 2015, että kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomen päästämään tulijat Ruotsin rajan yli? Orpo valehteli, sillä kansainväliset sopimukset (Dublin ja Schengen) olisivat nimenomaan mahdollistaneet sen, että Suomi olisi voinut torjua joka ainoan turvallisesta Ruotsista saapuvan.

Lain mukaan ministeri ei voi esittää valheellisia perusteita, sillä se tarkoittaa, että hän rikkoo Suomen perustuslakia, joka edellyttää ministeriltä rehellisyyttä. Lisäksi ministerin tulee vastata oman toimialansa kaikista tehtävistä suomalaisten hyväksi. Mutta, mutta, kuten tiedetään, Suomessa perustuslaki, kuten monet muut lait ovat vain vessapaperin arvoisia riippuen siitä, kenestä on kulloinkin kyse, kun lain kunnioittamisesta ja noudattamisesta puhutaan.

Oikeuskansleriltakin olisi syytä vaati tiukempaa otetta suhteessa siihen, millä tavoin poliittinen johto halventaa maan lakeja. Viime aikoina on syntynyt mielikuva, jonka mukaan kansleri ei hoida tehtäviään kuten lakia kunnioittavassa demokratiassa kuuluisi.

Sisäministerin tehtävänä on vastata sisäisestä turvallisuudesta, jonka tehtävän Orpo hylkäsi tietoisesti. Hän on jälkikäteen kertonut medialla tiedostaneensa harjoitetun politiikan uhkakuvat [jotka ovat toteutuneet terrori-iskun, väkivaltaisten etnojengien syntymisen ja tietyntyyppisen rikollisuuden voimakkaan kasvun myötä]. Tammikuussa 2019 julkaistu Iltalehden artikkeli kertoo: ”Petteri Orpo sanoo, että pakolaiskriisin turvallisuusuhat ovat olleet alusta asti hänen tiedossaan”.

Orpo on kylmä mies – ainakin suomalaisia eli palkkansa maksajia kohtaan, mutta siitä huolimatta median ja punavihreiden rakastama.

Punavihreä oppositio nimesi Orpon Sipilän hallituksen parhaaksi ministeriksi vuonna 2015. Siis se punavihreä poppoo, joka puhuu toistuvasti ihmisoikeuksista, joista tärkein on oikeus elämään ja yksi tärkeimmistä oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.

Unohtiko Orpo nykyisen pääministeri Sanna Marinin ja monen muun punavihreän hallituksen ministerin tavoin, että hänen pitäisi olla suomalaisten ministeri, ei EU-komissiolle palveluksia tekevä marionetti.

Nähtävästi suomalaisessa politiikassa ja mediamaailmassa suomalaisten ihmisoikeudet ovat sivuseikka?

Entä miksi Yle ei kritisoinut sitä, kun Sipilän hallitus salli tulijoiden kulkea vapaasti Suomessa, vaikka heidän motiiveistaan ja henkilöllisyydestään ei todellisuudessa tiedetty mitään?

EU-direktiivien mukaan, joita Yle on usein painottanut ikään kuin jumalan sanana, Suomi olisi voinut sijoittaa tulijat suljetulle alueella odottamaan henkilöllisyytensä ja motiiviensa huolellista selvittämistä.

Mutta sen sijaan, että Yle olisi osoittanut minkäänlaista halua suojella kansaa, se syyllisti toistuvasti suomalaisia, jotka kehtasivat kyseenalaistaa tulijoiden virran vastaanoton ja heidän päästämisensä vapaasti yhteiskuntaan. Tuolloin vain kaksi näkyvää suomalaista poliitikkoa otti voimakkaasti kantaa suomalaisen yhteiskunnan suojaamisen puolesta - molemmat perussuomalaisia, Jussi Halla-aho ja Laura Huhtasaari. Ja kuinka oikeassa he olivatkaan!

Median tehtävä on toimia vallan vahtikoirana, mutta Yle nimenomaan pimitti tosiasioita ja suosi hallituksen toimia. Manipulaation kohteeksi joutuneet suomalaismummot kutoivat sukkia ja villapaitoja minkä hädänalaisiksi väitettyjen ulkomaalaisten kohtalon voivottelulta ehtivät.

Mummot uskoivat, koska Yle monen muun median lailla valehteli suomalaisille naisten ja lasten tulosta. Todellisuudessa saatiin enimmäkseen irakilaisia sotilaskuntoisia miehiä, joista merkittävä osa oli sotilaskarkureita ja työstään karanneita poliiseja.

Oikeita henkilöllisyyksiäkään ei saatu selville, sillä vuoden 2015 noin 32 000 tulijasta vain parinkymmenen prosentin kohdalla voitiin olla kohtuullisen varmoja keitä he olivat. Tämä tarkoittaa, että yli 25 000 henkilöllisyys jäi vuonna 2015 hämärän peittoon.

Tarttuiko Yle voimakkaalla otteella sisäministeriön kansliapäällikkönä istuneen Päivi Nergin valehteluun, kun tämä totesi Ylen lähetyksessä Suomen tietävän tarkoin keitä tulijat ovat?

Onko Yle osoittanut minkäänlaista ymmärrystä niitä suomalaisia ja heidän läheisiään kohtaan, jotka ovat joutuneet viime vuosina varsin raa’alla ja rajulla tavalla kärsimään median, poliitikkojen ja useiden viranomaistahojen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaan liittyvästä valehtelusta, jota on jatkunut näihin päiviin asti?

Entä miksi Ylen toimittaja provosoi suomalaisnuoren ottamaan Suomen lipun käteen samalla, kun nuorella oli valkoinen lakana päällään? Toimittaja otti kuvan, jota Yle levitti kaikkialle maailmaan osoittaakseen suomalaisten olevan rasisteja ja Ku Klux Klanin kannattajia. Suomalaisille kerrottiin valheellisesti, että nuori oli ottamassa pakolaisia vastaan, vaikka todellisuudessa hän oli poistunut paikalta ennen ”turvapaikanhakijoita” kuljettaneiden linja-autojen tuloa.

Media maalasi suomalaisista rasisteja ja kailotti omaa kansaa kohtaan potemaansa vihaa ympäri maailman.

Ja mistä johtuu, että Yle kertoo toistuvasti uhkaavasta äärioikeistosta, vaikka Europolin useiden vuosien tilastot kertovat vasemmiston ja islaminuskoisten muodostavan äärioikeistoksi kutsuttua konklaavia huomattavasti suuremman uhkakuvan, mitä tulee yhteiskuntarauhaan ja terrorismiin. Itselleni on jäänyt hieman epäselväksi se, mitä sanalla äärioikeisto tarkoitetaan.

Esimerkkejä Ylen manipulatiivisesta toiminnasta voisi luetella sivukaupalla, mutta ei maksa vaivaa, sillä Yle ei siitä miksikään muutu. Ei muutu, sillä olisihan sen uutisoinnin taso noussut  aikaa sitten, jos Ylessä olisi reagoitu jo vuosia kestäneeseen kritiikkiin.

Kirjeenvaihtajien osalta on vielä todettava, että Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan, Saksan, EU:n ja pohjoismaiden osalta Ylen toimittajat jättävät toistuvasti kertomatta merkittäviä asioita. Miksi he jättävät? Siksi, että rehellinen uutisointi tarjoilisi kansalaisille hyvin erilaisen todellisuuden esimerkiksi monikulttuurisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta. Yleisradion inhoama brexitkin liittyi vahvasti juuri haitalliseen maahanmuuttoon, jollaisen vastaanottoon EU-komissio on toistuvasti painostanut jäsenvaltioita.

Convoy Finland -tapahtumassa osa toimittajista sai osakseen halveksuntaa ja heidän koskemattomuuttaan loukattiin. Käsiksi käyminen on täysin väärää toimintaa, mutta kuten alussa totesin, se on sitä, mitä media on vuosien ajan tilannut.

Krooninen koulukiusaaja tai sellaiseen vertautuva joutuu aina ajan myötä vastaamaan tekosistaan. Jos poliitikot, viranomaiset tai joku muu vastuullinen virallinen taho ei ota ongelmia vakavissaan, siirrytään yhteiskunnassa aina korpilain piiriin.

Ei ihminen ole millään tavoin muuttunut tämän asian suhteen. Oikeus otetaan omiin käsiin, kun on havaittu, että muutosta ei tapahdu ja että kansalaisten halveksunta sekä piittaamattomuus ihmisten hädästä jatkuvat vuodesta toiseen.

Yle ei suinkaan ole ainoa suomalaismedia, jonka uutisointi on ollut jo vuosia pahasti vinoutunut. Kantaväestön mielipiteitä ja hätää ovat tasapuolisesti halveksineet myös iltapäivälehdet sekä Helsingin Sanomat ja useat maakuntalehdet.

Onko kyse siitä, että ei uskalleta asettua pressiklubin tovereita vastaan, vaikka tiedostetaan jatkuva valehtelu ja manipulaatio, jolla kansaa pyritään ohjailemaan? Vai onko joku järjissään oleva toimittaja aidosti sitä mieltä, että selkeästi haitallisen politiikan jatkaminen on hieno asia?

Vanha sanonta, hyvät ajat tuottavat heikkoja johtajia, heikot johtajat puolestaan huonoja aikoja ja huonot ajat kansakunnan parhaaksi toimivia vahvoja johtajia, näyttää pitävän hyvin kutinsa.

Ikävä juttu on, että elämme parhaillaan Suomessa heikkojen ja hölmöjen poliittisten johtajien aikaa.

Heikki Porkka ma 07.02. 16:09

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11. 11:17

Röyhkä, Porkka, Kurikka ja kumppanit sosialistista totalitarismia vastustamassa

to 24.11. 18:59

Miksi maahanmuutosta kirjoittaminen on vähentynyt ja miksi Yle on Suomen vaarallisin media

ke 23.11. 10:56

Kokoomus pettää AINA, jos pelkona on EU-komission tahdon kyseenalaistaminen

to 10.11. 09:46

Venäjämieliset uussuomettuneisuuden pauloissa

la 05.11. 11:08

Etnojengit ovat Suomessa, vastuu on päätöksiä tehneillä poliitikoilla

ti 01.11. 11:07

Orpo, Sarvamaa ja unkarilainen tuoremehu

ke 26.10. 11:36

Arvojen pohjasta aitoihin arvoihin - vallankumous käynnissä

ti 27.09. 12:24

Äärioikeistolainen, laitaoikeistolainen

ma 26.09. 16:53

Virossa oikeus kumosi jo kolmannen kerran koronarokotteista kieltäytyneiden irtisanomispäätöksiä

su 25.09. 17:24

blogit

Vieraskynä

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08.2022 23:48

Juha Ahvio

Yhteiskunnan perustus on perhe

pe 25.11.2022 19:47

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05.2022 17:31

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Globalismi oli kaunis ajatus

ti 15.11.2022 19:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon virkamiehet kieltävät jengiytymisilmiön

su 27.11.2022 03:41

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Sota-Lintilän horinat - Taivaan lahja Putinille?

su 11.09.2022 13:29

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hups, Maailman Talousfoorumin (WEF) dystooppinen Suuri Resetti taisi juuri sortua omaan näppäryyteensä?

su 20.11.2022 14:41

Heikki Porkka

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11.2022 11:17

Tapio Puolimatka

Asiantuntijalausunto liittyen hallituksen esitykseen laiksi sukupuolen vahvistamisesta (HE 189/2022 vp)

pe 02.12.2022 22:26

Olli Pusa

Venäjän idea 2

su 04.12.2022 16:33

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44