Jos ja kun luet alla olevan kirjoituksen, suosittelen avaamaan myös tekstin sisältävät linkit, sillä ilman niihin tutustumista, et saa täyttä kuvaa siitä, kuinka selkeästi kansalaisia johdetaan harhaan.

Missä valtiossa kansalaiset pakotetaan rahoittamaan mediaa, joka valehtelee ja manipuloi tarkoitushakuisesti ja tietoisesti? Suomessa. Ja median nimi on Yle.

On monia syitä, miksi Ylen rahoituksesta on syytä leikata kovalla kädellä. Merkittävin syy on mielestäni se, että Yle on uutisoinnissaan tietoisesti epärehellinen ja manipuloiva.

Kerron tässä tekstissä muutamia asioita Ylen lähihistorian uutisoinnista, jossa totuus ei ole ollut ylimmäinen kriteeri Ylen toimittajille, ei myöskään päätoimittajalle.

Sitä ennen kuitenkin huomio Ylen kahdeksanjäseniseen hallitukseen.

Ylen hallituksessa istuu muiden mukana entinen RKP-poliitikko Stefan Wallin, joka poistui heinäkuussa vuonna 2012 puolustusministerin tehtävästä valehdeltuaan sitä ennen perusteista, joilla varuskuntia suljettiin, kun niiden määrää vähennettiin kustannussyihin vedoten.

Wallin salasi asioita jättäen puolustusvaliokunnan ja eduskunnan päätöksenteon puutteellisten tietojen varaan. Puutteellisen informaation levittämisen ohella hän ohjasi varuskuntien lakkautukseen liittyvää päätöksentekoa siten, että Dragsvik jäi kielipoliittisten syiden vuoksi pois lakkautettavien varuskuntien listalta.

Kansankielellä Wallinin harjoittama röyhkeä ja demokraattista päätöksentekoprosessia halveksiva salailu tarkoittaa tietoista valehtelua.

Aidossa kansanvaltaa kunnioittavassa demokratiassa Wallinin tapaiset henkilöt pyritään pitämään mahdollisimman kaukana tiedotusvälineestä, joka mainostaa itseään neutraalina ja luotettavana uutisvälineenä, mutta kuten tiedetään, Suomessa kaikki on toisin, mitä tulee epärehellisten, puolueellisten ja manipuloivien henkilöiden kohteluun. Suomessa heidät palkitaan, jos heidän kyseenalaiset tekonsa ovat palvelleet sopivia tahoja – Wallinin tapauksessa Suomen ruotsinkielistä rkp-eliittiä.

Mutta jatketaan. Ylen toimittajien ylimpänä auktoriteettina istuu päätoimittaja. Ja Ylen ollessa kyseessä, päätoimittajan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että toimittajat tuottavat julkisuuteen uutismateriaalia, jossa kansalaisille kerrotaan tosiasioita sellaisenaan kuin ne ovat.

Ylen päätoimittajan tehtäviin ei siis kuulu valehtelevien / manipuloivien toimittajien suojelu.

Mutta koska Yle on Yle, niin päätoimittajakin voi valehdella. Jos haluat tietää tarkemmin tapauksesta, jossa päätoimittaja Jouko Jokinen suojeli valehtelemalla valehtelevaa toimittaja Sara Rigatellia sen sijaan, että olisi tehtävänsä mukaisesti palvellut palkkansa maksavia kansalaisia, voit lukea aiheesta tästä linkistä kohdasta ”Ja kukapa ei muistaisi Aku Louhimieheen kohdistunutta jahtia…” alkaen. 

Kirjoituksesta löydät myös linkin, jossa kerrotaan toimittaja Rigatellin toiminnasta, kun hän ”leikkasi ja liimasi” ilmastoaiheeseen syvästi perehtyneen Simo Ruohon lausuntoja siten, että katsojalle syntyi MOT-ohjelman perusteella nurinkurinen käsitys siitä, mitä Ruoho todellisuudessa kertoi.

Normaalissa länsimaassa Rigatellin tapainen manipulaattori olisi saanut potkut, mutta Yle on siirtänyt hänet ulkomaille, Filippiineille asti. Rigatelli on artikkelin mukaan innoissaan muutosta Filippiinien Manilaan. Ylen katsojan ja kuuntelijan täytyy sen sijaan olla varuillaan, sillä kuten edeltä selviää, Rigatelli ei ole persoona, joka kykenee neutraaliin ja rehelliseen tiedonvälitykseen.

Tästä linkistä löytyvässä kirjoituksessa kerron puolestaan Ylen valehtelusta, joka liittyy Nobel-palkinnon saajiin ja YK:lle esitettyyn vetoomukseen. Mausteena tekstissä on muistoja siitä, millaisille henkilöille Nobelin rauhanpalkintoa on menneinä vuosina esitetty ja jaettu. 

Kuten Maaseudun Tulevaisuus –lehden 27.10.2021 julkaisemasta kyselystä tiedämme, Yleisradion harjoittama harhaanjohtava ja joskus jopa valheellinen viestintä on jo rapauttanut sen luotettavuutta ainakin maaseutupaikkakunnilla sekä muiden kuin vihreiden ja poliittista punaväriä tunnustavien puolueiden kannattajien keskuudessa.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämä kysely tarjosi lisätodisteen siitä, että Ylen valitsema uutisointi- ja viestintätapa palvelee enimmäkseen punavihreitä puolueita ja niiden äänestäjiä.

Kysyttäessä ”saatko Ylen ohjelmista ja palveluista mielestäsi riittävästi vastinetta maksamallesi Yle-verolle”, tyytyväisimpiä Ylen viestintään olivat vihreiden kannattajat (76 % vastasi kyllä), toiseksi tyytyväisimpiä vasemmistoliittoa (71,8 %, kyllä) äänestävät ja kolmanneksi tyytyväisimpiä sosialidemokraateille (71,2 %, kyllä) luottamuksensa antaneet.

Kyselyn tulos ei ollut itselleni yllätys, sillä Yle on jo pitkään osoittanut syvää halveksuntaa valkoihoista kantaväestöä kohtaan ja kuten tiedämme, maaseudulla asuu lähinnä etnisiä vaaleaihoisia suomalaisia.

Miksi nostin ihonvärin esiin? Siksi, koska Yle on painottanut jo vuosien ajan nimenomaan ihonväriä luokitellessaan ihmisiä erilaisiin arvoryhmiin.

Yleläisen arvohierarkian ylimmäisellä tasanteella ovat olleet toistuvasti muut kuin valkoihoiset [miehet] ja toisaalta pahnan pohjalta ovat aina löytyneet etniset valkoihoiset suomalaiset miehet.

Intersektionaalinen feminismi ja woke-ideologia – erityisesti heteroseksuaalisiin miehiin ja vaaleaihoisiin ihmisiin aggressiivisesti kohdistuvat totalitaristiset ideologiset suuntaukset ovat nimenomaan vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n kannattamia - ovat jo pidempään toimineet Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan merkittävänä ohjenuorana, kun suomalaisia on ohjattu ”oikean ajattelun” tielle.

Toisaalta Ylen suosio nimenomaan vihreiden äänestäjien parissa kertoo selkeästi sen, miksi vihreät (puolue) ei enää tarvitse omaa mediaa ääriaatteensa levittämisen tueksi.

Annan esimerkin Ylen toiminnasta liittyen valko- ja mustaihoisten rikollisuuteen.

Vuoden 2021 marraskuun 25. päivänä Ylen toimittaja kertoi useissa tv-uutisissa, että Yhdysvalloissa on nostettu syytteet kolmea valkoihoista miestä vastaan. Miehiä syytettiin tummapintaisen lenkkeilijän murhasta.

Ylen uutisoinnissa korostettiin syytettyjen (valkoihoisia) ja uhrin (tumma) ihonväriä.

Kolmea päivää aiemmin, tiistaina 22.11.2021 Ylen uutisoinnissa ei mainittu lainkaan ihonväriä, kun musta mies murhasi autoa apunaan käyttäen ainakin kuusi valkoihoista ihmistä. Automurhaajasta Yle käytti nimitystä ”mies”.

Miksi Yle mainitsee lähes poikkeuksetta murhaajaksi epäillyn ihonvärin, jos se voidaan yhdistää valkoihoisiin? Ja mistä syystä ihonväristä ei puhuta mitään, kun mustaa epäillään lukuisista murhista?

Tosiasiassa mustat (tai people of color, värilliset ihmiset) ovat rajusti yliedustettuja Yhdysvalloissa murhien ja erilaisten väkivaltarikosten tekijöinä, joten mistä syystä Yle pyrkii toistuvasti väittämään jotain aivan muuta?

Ylen toimittajat ovat pääsääntöisesti valkoihoisia. Mikä saa heidät potemaan kroonista vihaa edustamaansa ihonväriä kohtaan? Miksi Yle pyrkii toistuvasti kiihottamaan suomalaisia vihaan valkoihoisia vastaan tai vaihtoehtoisesti painostaa häpeilemään valkoihoisuutta?

Ylen aamutelevision uutisissa näytettiin lisäksi elävää kuvaa, jossa mustan lenkkeilijän murhasta epäillyt esiintyivät. Sen sijaan Yle ei ole näyttänyt ainoatakaan kuvaa mustasta automurhaajasta, jonka tekojen seurauksena ainakin kuusi valkoihoista ihmistä menetti henkensä ja 48 sai eriasteisia vammoja.

Mustan automurhaajan valkoihoisten uhrien kuvat ovat olleet esillä lukuisissa kansainvälisissä medioissa ja sosiaalisessa mediassa.

Välittömästi kuolleet viisi uhria olivat iältään yli 50-vuotiaita vanhimman ollessa 84-vuotias (linkki, josta viiden uhrin kuvat löytyvät skrollaamalla tekstiä alaspäin)

Kuudes ja nuorin kuolonuhreista, kahdeksanvuotias pieni poika, menehtyi sairaalassa.

Automurhat toteuttanut musta mies on kriminaali rap-muusikko, joka ihannoi väkivaltaista BLM-liikettä ja joka on sosiaalisessa mediassa kiihottanut ihmisiä väkivaltaan valkoihoisia vastaan.

Hänen sosiaalisen median sivustonsa piti sisällään useita päivityksiä (katso edellisestä kappaleesta löytyvästä linkistä), jollaisista Yle nostaisi valtavan kohun, mikäli ne löytyisivät jonkun valkoihoisen sosiaalisen median tileiltä. Nyt Yle pimitti murhamiehen profiilin, koska avoin kertominen olisi sotinut Ylen noudattamaa woke-linjaa vastaan.

Sivistyneessä länsimaailmassa ei peitellä murhamiesten kuvia heidän ihonvärinsä perusteella, mutta Suomessa Yle ja useat kaupalliset mediat toimivat toisin.

Seuraavaksi esittelen muutamia Ylen ”faktantarkastajiin” liittyviä asioita aivan lähimenneisyydestä.

Vihreän siirtymän uutisoinnissa Yle on täsmälleen yhtä epäluotettava kuin maahanmuuttopolitiikan sektorilla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi 12.10.2021, että ”Suomen ilmastopolitiikka nostaa autoilun ja asumisen hintaa, ruoan hintaa, muun liikkumisen hintaa, yrittämisen hintaa, teollisuuden hintaa”.

Yle heräsi, nähtävästi tuleviin aluevaaleihin liittyen 29.12.2021, pari kuukautta Purran lausunnon jälkeen. Ja kuten arvata saattaa, Yle ”faktantarkastajat”, toimittajat Annika Martikainen ja Juha Rissanen väittivät, että Purra ei puhu totta. ”Faktantarkastajien” viiden kohdan tarkoitushakuiseen ja tosiasioita väistelevään todisteluun voi tutustua tästä linkistä. 

”Faktantarkastajien” asenteellisuus ei jää epäselväksi, vaikka he eivät sitä välttämättä edes itse ymmärrä, koska median kansalaisiin suuntaama aivopesu on jatkuvaa ja se on kestänyt jo vuosien ajan ilman kritiikin häivää.

Vähintäänkin huvittavaa on, että kaksi päivää oman ”faktantarkastuksensa” jälkeen, 31.12.2021, Ylen toisesta artikkelista löytyy lause, joka pitää sisällään seuraavat sanat, ”päättäjät ovat vilkuilleet hermostuneesti äänestäjäkuntaan päin aina, kun pöydällä on ilmastotoimia, jotka uhkaavat nostaa asumisen tai liikkumisen hintaa”, jossa päättäjät-sanalla viitataan eurooppalaisiin poliitikkoihin.

Ylen faktantarkastajien mukaan lämmityksen hinta on Helsingissä noussut ilmastotoimien vuoksi, mutta heidän mukaansa se ei ole merkittävä nousu asumisen hinnassa.

Esimerkiksi Helsingin Helen-yhtiö korotti kaukolämmön hintaa 30 prosenttia, mutta Ylen faktantarkastajien mielestä se on pikku juttu kuluttajan kukkarolle.

Ylen faktantarkastajat väittivät: ”Autoilun kustannukset voivat nousta lyhyellä aikavälillä, mutta vähän”. Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry uutisoi nettisivuillaan 3.1.2022: 

”Dieselin hinta on noussut viimeisen vuoden aikana peräti 29 senttiä litralta. Se kurittaa kohtuuttomasti suomalaista tavaraliikennettä. Vuodenvaihteessa lisähaastetta toi kiristynyt jakeluvelvoite, jonka myötä hintojen nousu on ollut jopa yli kymmenen senttiä per litra.

– Vaikutukset kuljetusalalle alkavat olla dramaattisia. Nyt puhutaan jopa 500 miljoonan euron lisäkustannuksista. Yksittäiselle ajoneuvoyhdistelmällä viimeisen vuoden aikana tapahtunut dieselin hinnannousu on voinut tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen lisälaskua, SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto sanoo.”

******

”Dieselin hinta on viimeisen vuoden aikana joulukuun 2021 loppuun mennessä noussut 21 prosenttia ja peräti 29 senttiä litralta. Dieselin hinta on nostanut kuljetuskustannuksia Suomessa noin 380 miljoonaa euroa vuositasolla. Jo tämä kustannuslisä on valtavan suuri ja se heikentää suomalaisten kuljetusyritysten toimintamahdollisuuksia sekä heikentää maamme kustannuskilpailukykyä.

– Tämäkään ei vielä riittänyt. Heti vuoden 2022 alussa dieselin hinta nousi voimakkaasti, kun voimaan tullut biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen kasvu näkyy suoraan dieselin pumppuhinnoissa. Kustannusten nousu alkaa olla jo sietämätöntä, puheenjohtaja Ylälehto toteaa.”

Ylen faktantarkastajat väittivät lisäksi, että ruuan hinnan noususta liittyen ilmastoimiin ei ole näyttöä. Sattumoisin sama lähde, toisin sanoen Yle, uutisoi puolitoista kuukautta faktantarkastajia aiemmin, 24.10.2021, että ruuan hinta lähtee piakkoin selvään nousuun johtuen Euroopan energiamarkkinoiden myllerryksestä.

Energiamarkkinoiden myllerrys tarkoittaa vihreästä siirtymästä johtuvaa muutosta, joka heijastuu hintojen selkeänä nousuna.

Huomautan, että edellä kerrotut asiat ovat vain murto-osa Ylen harjoittamasta harhaanjohtavasta tai jopa valehtelevasta viestinnästä, jota se toteuttaa tarkoitushakuisesti ja tietoisesti. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa on hylätty hyvän journalismin kultainen periaate, jonka mukaan merkittävät uutiset on kerrottava koko laajuudessaan riippumatta siitä, tukeeko uutinen toimittajan tai toimituksen käsitystä siitä, millä mallilla kulloinkin esillä olevan asian  pitäisi olla.