Feministinen OmaTahto 2020 -kansalaisaloite etenee eduskuntaan

"Abortissa ei ole kyse vain naisen oikeudesta kehoonsa vaan myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon. Uskalletaanko käydä keskustelua, mistä ihmisen elämä alkaa?"

Kotimaa su 25.10.2020 23:20
Kaikkien aikojen pienin vauva on selvinnyt hengissä Yhdysvalloissa ja painanut syntyessään vain 245 grammaa.

23. syyskuuta 2020 joukko "ihmisoikeus-, perhe- ja terveysjärjestöjä" lanseerasi kansalaisaloitteen aborttilain "päivittämisestä nykyaikaiseksi, eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi ja raskaana olevan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi".

Feministinen ja egoistisesti OmaTahto2020 -nimellä kulkeva kansalaisaloite keräsi alle kuukaudessa eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja näin ollen lakiehdotus etenee seuraavaksi eduskuntaan.

Nykyinen vuodelta 1970 oleva laki raskauden keskeyttämisestä on lakialoitteen tekijöiden mukaan "jäänyt ajastaan jälkeen", sillä "se ei kunnioita naisen omaa tahtoa".

"Oman tahdon" monotoninen toistaminen on kaikunut viime aikoina kaikkialla, missä vallankumoukselliset punaviherradikaalit operoivat aktiivisesti kristillistä etiikkaa ja ihmiskäsitystä vastaan.

Kampanjassa aborttilain liberalisoimiseksi vedotaan nenäkkäästi "lainsäädännön ihmisoikeusperustaisuuteen" ja "naisten oikeuksiin" syntymättömän elämän kustannuksella sekä siihen, että "Suomen järjestelmä on tarpeettoman monimutkainen".

Nykyisen jo kyllä sallivan aborttilain luonnehditaan olevan "Euroopan jyrkimpiä" ja että "monissa muissa Euroopan maissa ja kaikissa Pohjoismaissa raskaudenkeskeytyksen saa pyynnöstä, ilman erillisiä perusteluja".

Muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa abortin voi saada vapaasti ennen 18. raskausviikkoa, Tanskassa ja Norjassa ennen 12. raskausviikkoa sekä Islannissa ennen 22. raskausviikkoa.

On huomattava, että Suomessa abortin saa käytännössä jokainen 12. raskausviikkoon saakka. Viimeinen takaraja on 20. raskausviikko ja sikiöpoikkeavuuden kohdalla 24. raskausviikko.

Myöhäiset abortit rinnastuvat eittämättä lapsensurmaan.

"Meillä Suomessa myöhäisten aborttien määrä on lisääntynyt. Lapsia, jotka abortoidaan 22. raskausviikolla, voitaisiin hoitaa keskosina. Aborttien seurauksena meillä on lapsia, jotka elävät muutaman minuutin tai muutaman tunnin, ja jotka jätetään kuolemaan", lääkäri-kansanedustaja (kd.) Päivi Räsänen muistutti toukokuussa 2019.

Oikea Media uutisoi kesäkuussa 2019 kaikkien aikojen pienimmästä vauvasta, joka oli selvinnyt hengissä Yhdysvalloissa ja painanut syntyessään vain 245 grammaa.

Kyseinen vauva syntyi 17 viikkoa ennen laskettua aikaa ja pienokaisen äiti oli synnytyksen käynnistyessä 24. raskausviikolla, kun keskiverto raskaus kestää noin 40 viikkoa.

Raskaus oli siis lähes yhtä pitkällä kuin niillä äideillä, joilta abortoidaan Suomessakin lapsia, jotka voisivat nykyisillä hoitokeinoilla jäädä eloon kohdun ulkopuolella.

Suomen nykyisen, vielä voimassa olevan aborttilain mukaan raskaudenkeskeytyksen saamiseen tarvitaan kahden lääkärin erillinen lausunto ja raskaana olevan perustelut abortille.

Nykyisen lain perusteluissa keskeytykselle ovat muun muassa sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, terveydellinen uhka tai ikä eli nainen on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias. Tuoreen kansalaisaloitteen esittämässä lakiehdotuksessa naisen oma tahto korvaisi nämä perustelut.

OmaTahto2020 -kansalaisaloitteen mukaan lakia raskauden keskeyttämiseksi tulee muuttaa siten, että raskaana oleva saa oman tahtonsa mukaisesti pyytäessään keskeytyksen alle 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Lisäksi vaaditaan, että raskaudenkeskeytyksen edellytyksistä tulee poistaa vaatimus erillisistä perusteluista ja sanellaan, että nykyisen lain vaatimus kahden lääkärin erillisistä lausunnoista tulee niin ikään poistaa.

Vaikka raskaudenkeskeytyksen saa käytännössä kaikki sitä pyytävät, laki sallii lääkärille mahdollisuuden arvioida keskeytystä pyytävän perusteluiden pätevyyttä.

"Lääkäri saattaa yrittää vaikuttaa päätökseen esimerkiksi kritisoimalla sitä. Tilanne voi olla hakijan kannalta nöyryyttävä lääkärin arvioidessa ja mahdollisesti arvostellessa hänen elämäntilannettaan ja ratkaisujaan", aloitteessa paheksutaan.

Lakiehdotuksen takana olevat feministit ovat tietävinään paremmin ja ohjeistavat myös näin:

"Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on pääasiallinen keskeytystapa nykypäivänä, joten keskeytyksen toteuttaminen sairaalaolosuhteissa ei ole välttämätöntä.

Näin ollen vaatimus keskeytysten suorittamisesta sairaalassa tulee poistaa ja mahdollistaa se osaavassa terveydenhuollon yksikössä."

Lakiehdotus ei sisällä muutosesityksiä lääketieteellisistä syistä tai sikiödiagnostiikan perusteella tehtäviin keskeytyksiin, eikä esitä muutoksia raskaudenkeskeytysten viikkorajoihin. Sen sijaan siinä edellytetään kyllä "lakiin kirjattavaksi selkeästi, että keskeytys on mahdollinen myös sosiaalisista syistä aina 20. raskausviikolle saakka. Tällöin luvan myöntää Valvira".

On ymmärrettävä, että kansalaisaloitetta hallinnoi Naisasialiitto Unioni, joka julistaa olevansa "feministinen ja antirasistinen järjestö" ja haluaa "vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon".

Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja, Fatim Diarra näkee nykyisessä laissa juuri edellä mainitut "kaksi kipukohtaa":

"Se, että vaaditaan kahden lääkärin lausuntoa ja tämä kuormittaa meidän terveydenhuoltojärjestelmää. Toiseksi meidän nykyinen lainsäädäntö ei huomioi lainkaan naisen omaa tahtoa, mikä on eurooppalaisittain vallan kummallista. Haluamme päivittää sen niin, että se siinä näkyy", Diarra patistaa.

Ylen Aamussa maanantaina 19. lokakuuta Fatim Diarra piti kahden lääkärin lausunnon vaatimusta abortin saamisessa "resurssien haaskaamisena" ja "höpöhöpöhommana" sekä halvensi nykyisen aborttilain vaatimuksia siitä, että syntymättömän elämän surmaamiseksi tarvitaan perusteluja:

"Onhan se nyt hassua, että me yritetään nyt vuonna 2020 toimia 50 vuotta vanhoilla moraalisäännöillä", Diarra panetteli.

Ei liene jymypaukku, että Fatim Diarra on vihreiden varapuheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja. Hän hehkuttaa Facebookissa, kuinka tätä aloitetta on valmisteltu hartaasti ja työtä on tehty valtavasti.

"Kampanja on tavannut jo ministeri Kiurun esikunnan ja saanut vihreää valoa aloitteen suhteen, nyt tapaamme vielä eduskuntaryhmien edustajat, jotta saamme poliittiset sitoumukset aloitteen kannattamisesta, kun se tulee eduskunnan käsittelyyn", Diarra mahtailee.

Kansalaisaloitteen taustalla ja aloitteelle pyhitetyssä OmaTahto2020 -kampanjassa on mukana Naisasialiitto Unionin lisäksi useita muita huomionarvoisia kansalaisjärjestöjä, kuten Väestöliitto, Ihmisoikeusliitto, Amnesty Internationalin Suomen osasto, Plan International Suomi, Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, Suomen Akateemisten Naisten Liitto, Naisjärjestöjen Keskusliitto, maahanmuuttajataustaisia naisia auttava Monika-Naiset liitto, Suomen Kätilöliitto, Gynekologiyhdistys, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, oikeus- ja yhteiskunta-aktivismia harjoittava Oikeuspoliittinen yhdistys Demla, seksuaaliradikalismia ajava Sexpo-säätiö ja useita poliittisia nais- ja nuorisojärjestöjä, kuten Vasemmistonaiset, Vasemmistonuoret, Vihreät naiset, Vihreät nuoret, Demarinaiset, Demarinuoret, Kokoomusnaiset, Keskustanaiset ja Eurooppanuoret.

Punavihreä hallituksemme yhdessä sateenkaari- ja gender-ideologista aktivismia kannattavien toimijoiden kanssa vyöryttävät nyt täydellä voimallaan radikaalia gender- ja aborttipolitiikkaa pakkonormiksi kristillisyyttä, arvokonservatismia ja syntymättömän elämää puolustavien vakaumusten nujertamiseksi ja heidän uskonnon- ja sananvapauden tukahduttamiseksi.

Ei ole suinkaan sattumaa sekään, että yhtä aikaa myös vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä on sysännyt liikkeelle lakialoitteen aborttilain muuttamiseksi. Tämän lakialoitteen yleväksi päämääräksi esitellään "vapaa ja turvallinen abortti".

"Vapaa ja turvallinen abortti on tärkeää erityisesti naisten ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta, sillä se vahvistaa raskaana olevan itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää itse omasta lisääntymisestään.

Raskaana olevan ei pidä joutua selvittämään ihmissuhteitaan ja elämäntilannettaan lääkäreille, sillä se on tarpeetonta ja alistavaa. Viemällä lakimme linjaan pohjoismaisen lainsäädännön kanssa lähetämme viestin maille, joissa naisten oikeuksia ja aborttioikeutta pyritään rajoittamaan", Mai Kivelä vakuuttelee lakialoitteensa jalosydämisyyttä.

Sanaparia "vapaa" ja "turvallinen" toistetaan eri lauseissa myös 50 000 allekirjoituksen tavoitteen saavuttaneessa OmaTahto 2020 -kansalaisaloitteessa rummutettaessa jatkuvasti naisen kehollista itsemääräämisoikeutta:

"Oikeus vapaaseen ja turvalliseen raskaudenkeskeytykseen on keskeinen osa naisten kehollista itsemääräämisoikeutta. Suomen laki raskauden keskeyttämisestä ei kunnioita raskaana olevan itsemääräämisoikeutta", aloitteessa jankutetaan.

Lisäksi merkille pantavaa on se, että aloitteen perusteluissa hännystellään avoimesti MeToo-liikettä ja Suostumus2018-kansalaisaloitetta:

"Itsemääräämisoikeus ja lakien ihmisoikeusperustaisuus ovat viime vuosina nousseet entistä vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, esimerkkeinä MeToo -liike ja Suostumus2018 -kansalaisaloite.

Nyt on aika saada Suomen laki raskauden keskeyttämisestä vastaamaan eurooppalaista lainsäädäntöä ja suomalaista käytäntöä. Oikeus vapaaseen ja turvalliseen aborttiin on keskeinen osa naisten kehollista itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää itse omasta lisääntymisestään."

Teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvio ihmettelee - ja aivan syystä- , miksi puhutaan vain ”raskaana olevan” eli naisen itsemääräämisoikeudesta.

"Entä sikiön eli uuden elämän itsemääräämisoikeus ja oikeus elämään, ja entä sen miehen, joka väistämättä jollakin tavalla on ollut mukana raskauden liikkeellelähdön aikaansaamisessa, itsemääräämisoikeus?

Aborttiproblematiikassa on aina mukana vähintään kolme persoonaa, joilla kaikilla on oikeutensa. Vai onko?" Ahvio kysyy 17.2.2020 päivätyssä erinomaisessa ja kaiken kattavassa Oikean Median artikkelissaan "Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa".

Ahvio muistuttaa, että peruste "omasta tahdosta" eli "itsemääräämisoikeudesta" on "toki tuttu jo aiemmasta sateenkaari- ja gender-ideologisesta aktivismista ja sen perustelupakista".

Pyrkimyksessä liberalisoida aborttilaki siten, että jatkossa abortti olisi täysin vapaa eli vain pyyntöön perustuva, Ahvio panee erittäin osuvasti merkille sen suunnitelmallisen päämäärän: karsia pois kaikki laissa vielä olevat konservatiiviset ja rajoittavat rippeetkin.

"Joka tapauksessa tällaisen uuden ja juridisen aborttiaktivismin liikkeellelähtö on sekin seurausta punavihreän hallituksemme kulttuurimarxilaisen vasemmistoliberaalista arvomaailmasta.

Nykyinen 50-vuotias aborttilaki on liian konservatiivinen, eikä vastaa 'nykyistä arvomaailmaa' eli nykyisen eliitin hellimää ihmiskäsitystä ja etiikkaa", Ahvio tarkentaa.

Aborttia pidetään Ahvion mukaan jo nyt ja etenkin tulevan lakimuutoksen jälkeen perusteltuna välineenä karsia pois ”vaikeasti sairaat” ja ”ruumiillisesti vialliset” sikiöt:

"Siis aivan kuten natsi-Saksassa. Kaikki ne, jotka kannattavat vapaata aborttia ja nyt ajettavan uuden lain sisältöä, hyväksyvät, loogisen väistämättömästi, natsiperiaatteen, jonka mukaan joku toinen ihminen on pätevä päättämään, mikä elämä ja biologinen ihmisorganismi on elämiseen kelpaavaa ja mikä ei ole."

Vakavia pohdintoja Ahvio herättää myös huomioimalla, että hedonistinen oikeus seksuaaliseen nautintoon menee syntymättömän elämän perusihmisoikeuden eli elämän edelle:

"Tällaistako tulee pitää edistyksenä? Tällaisin perustein toteutetun väkivaltaisen raskaudenkeskeytyksen eli abortin toteuttaminenko on lääketieteellistä 'hoitoa'? Seksuaaliterveyden edistämistä?"

Teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvio kehottaa pohtimaan vapaa abortti -ideologian tosiasiallisia seurauksia, kun se kieltää sikiön – ja vastasyntyneidenkin – ihmisyyden, ihmisarvon ja ihmisoikeudet.

"Abortin perusteluna naisen oikeus omaan kehoonsa polkee perustavaa ihmisoikeutta, joka on oikeus elämään", huomauttaa valtiotieteiden maisteri Petteri Hiienkoski Oikean Median 5.4.2019 päivätyssä blogissaan "Ne vaimenevat sydänäänet".

"Tämä oikeus on tunnustettu Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (1948 ) 3. artiklassa. Lapsenoikeuksien julistuksen (1959) johdannossa on erikseen tunnustettu lapsen tarve saada ennen syntymäänsä ... erityistä turvaa ja huolenpitoa, siihen kuuluva lakisääteinen suojelu mukaan luettuna", Hiienkoski alleviivaa.

Niin sanottu aborttioikeus on Hiienkosken mukaan ristiriidassa myös klassisen liberalismin (libertarismin) perusteiden kanssa.

"Liberalismin mukaan 'jokaisella on oikeus omaan onneensa, kunhan ei loukkaa toisten oikeutta etsiä omaansa'. Siihen kuuluvan väkivallattomuusperiaatteen (non-aggression principle) tulkinnan mukaan ihminen voi yhteiskunnallisesti 'tehdä mitä haluaa kunhan ei ... loukkaa toisen yksilön fyysistä koskemattomuutta'.

Nämä puolestaan ovat libertaaria sovellusta kristilliseen yhteiskuntaetiikkaan kuuluvasta vastavuoroisuuden periaatteesta (Matt. 7:12, Luuk. 6:31). Se tunnetaan muissakin uskonnoissa ja kulttuureissa, jotka perustuvat luonnolliseen moraalilakiin", Petteri Hiienkoski valistaa.

Abortteja tehdään Suomessa vuosittain lähes 10 000 eli noin 30 lapsen elämä päättyy jokaisena päivänä aborttiin. 1970-luvulla säädetyn sallivan aborttilain jälkeen Suomessa on tehty yli puoli miljoonaa aborttia.

"Aborttien aiheuttama menetys on samaa suuruusluokkaa kuin väestömme ikärakennetta vääristävä syntyvyyden vaje", Päivi Räsänen toteaa vuonna 2018 julkaistussa Abortti - Mistä on kysymys? -kirjassaan.

Lain liberalisoinnista seurasi keskeytysten lukumäärän huomattava nousu niin, että vuonna 1973 abortteja tehtiin yli 23 000. Tämän huippuvuoden jälkeen aborttien määrä on kuitenkin jatkuvasti laskenut niin, että vuonna 2017 tehtiin 9 358 aborttia.

THL:n raportista selviää, että vuonna 2019 tehtiin noin 8 700 raskaudenkeskeytystä eli 7,7 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti.

Sosiaaliset syyt ovat ylivoimaisesti yleisimmin käytetty raskaudenkeskeytyksen peruste, joka mainittiin 92,6 prosentissa keskeytyksistä. Muita yleisiä perusteita olivat 40 vuoden ikä (3,0 %), vähintään neljän lapsen synnyttäminen (2,4 %) ja alle 17 vuoden ikä (1,8 %).

Kun sosiaalisiin syihin lisätään ikään ja lasten lukumäärään liittyvät perusteet, kattavat ne 95,5 prosenttia kaikista keskeytyksistä. Vuonna 2019 keskeytyksistä 4,2 prosenttia tehtiin mahdollisen tai todetun sikiövaurion perusteella.

Räsänen painottaakin, että abortista on tullut "näennäisen helppo ratkaisu sosiaalisiin ongelmiin":

"Naisen ilmoittamiin todellisiin syihin, asunto-ongelmiin, taloudellisiin vaikeuksiin ja perheiden kriisitilanteisiin ei ole paneuduttu. On kestämätöntä, että hyvinvointiyhteiskunnassa vuosittain tehdään yli 9 000 raskaudenkeskeytystä sosiaalisin perustein. Sosiaalisia ongelmia tulee ratkoa sosiaalipoliittisin keinoin, ei elämään kajoamalla", lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen tähdentää.

Päivi Räsänen kaipaa laajempaa keskustelua siitä, mistä ihmisen elämän ajatellaan alkavan.

"Hyvät allekirjoittajat, rohkenetteko pohtia sitä, mistä ihmisen elämä alkaa? Onko oikein lopettaa lapsen elämä, kun hänen sydämensä sykkii, aivosähkökäyrä voidaan tunnistaa? Jokainen meistä on ollut tällainen lapsi", kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen ottaa kantaa vaadittavat allekirjoitukset viime viikonloppuna keränneeseen "OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!" -nimiseen kansalaisaloitteeseen.

"Ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöittymisestä.

Aloitteen tavoitteena on vapaa abortti ilman perusteita 12. raskausviikkoon asti. Tämän ikäisen sydän sykkii, aivosähkökäyrä voidaan tunnistaa, vauva imee sormiaan ja varpaitaan ja tekee kuperkeikkoja. Lapsen oikeudet?" Räsänen peräänkuuluttaa.

Päivi Räsänen havainnollistaa Abortti - Mistä on kysymys? -kirjassaan luvussa Sikiö ei ole osa äidin kehoa lapsen elintoimintojen kehittyvän kohdussa hämmästyttävän varhaisessa vaiheessa:

"Ensimmäiset merkit kehittyvästä keskushermostosta nähdään alkion kolmannen elinviikon alussa. Viikon kuluttua siitä, keskimäärin 25. elinpäivänä, alkion sydän aloittaa toimintansa - siis kauan ennen aborttirajoja. Muutaman päivän kuluttua ihmissikiön raajat ovat todettavissa.

Seitsemän viikon iässä, jolloin alkio on vasta kahden senttimetrin pituinen ja painaa hiukan yli gramman, lapsen keskushermoston on todettu lähettävän impulsseja elimistöön. Raajojen ja selän lihakset suorittavat jo varhaisessa vaiheessa ärsytettäessä supistuksia.

Kahdeksannella viikolla on voitu rekisteröidä sikiön EEG eli aivosähkökäyrä. Vauvan varpaat ja sormet erottuvat selvästi, vaikka lapsen kokonaispituus on vasta noin neljä senttimetriä. Alle kahdeksan viikon ikäistä kohdussa elävää lasta nimitetään alkioksi ja sitä myöhemmin vasta sikiöksi.

Sikiön kolmannen elinkuukauden aikana, kahdeksannesta viikosta eteenpäin, elimistön rakenne on jo lähes täydellinen sormen kynsien alustoja myöten. Kahdenteentoista viikkoon mennessä sikiö pystyy puristamaan kätensä nyrkkiin, siristelemään silmäkulmiaan, kääntämään päätään ja avaamaan sekä sulkemaan suutansa. Lapsen on todettu suorittavan tuossa vaiheessa myös hengitysliikkeitä.

Vasta 16.-20. raskausviikolla äiti alkaa tuntea vauvan liikkeitä kohdussaan..."

"Abortissa ei ole kyse vain naisen oikeudesta kehoonsa vaan myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon. Uskalletaanko käydä keskustelua, mistä ihmisen elämä alkaa?" Räsänen korostaa.

Räsäsen mielestä on "epä-älyllistä väittää, että ihmisyys alkaisi siinä vaiheessa, kun vauva työntyy synnytyskanavasta ulos".

"Liukuhihna-aborttien" sijaan Räsäsen mukaan tulisi kehittää tukitoimia naisille, jotka ovat tulleet raskaaksi vaikeassa elämäntilanteessa.

"Tehokkaimpia keinoja vähentää raskaudenkeskeytysten tarvetta ovat myönteinen perhepolitiikka, yksinhuoltajien aseman parantaminen ja terveydenhoidon kehittäminen niin, että abortille olisi myös vaihtoehtoja."

Esimerkiksi monenlaisia toimintamuotoja tarjoava, Tampereella vuonna 2004 alkanut Itu-työ tukee kriisiraskaustilanteessa olevia, raskauttaan vaikeassa tilanteessa jatkavia ja abortin läpikäyneitä tyttöjä ja naisia sekä yksin lasta odottavia ja yksinhuoltajia. Palvelut ovat ilmaisia ja keskustelut luottamuksellisia.

Tärkeimmät työmuodot ovat yksilötapaamiset, puhelinpäivystys sekä abortin läpikäyneiden vertaistukiryhmät. Lisäksi joillakin paikkakunnilla tehdään äiti-lapsikahvilatyötä.

Sen lisäksi, että naiset itse ottavat järjestöön yhteyttä, myös neuvolat, gynekologit ja sairaalat ovat alkaneet ohjata naisia Itu-työn piiriin. Jonot mielenterveyspuolella ovat pitkiä, joten Itu auttaa myös akuuteissa tarpeissa. Säännöllistä ja jatkuvaa keskeytyksen jälkihoitoa ei tiettävästi järjestä mikään muu taho.

Koska vaihtoehtoja abortille ei Suomessa tuoda riittävästi esille, ei myöskään kohdussa kehittyvän lapsen ihmisoikeuksista käydä keskustelua.

Ei riitä, että huomio kohdistetaan pelkästään sukupuolten, "sukupuolettomien" tai "vailla kehoa olevien" eli yksilön sukupuolta koskevan mielentilan eli sukupuoli-identiteetin tasa-arvoon. Jos kärkiteemaksi nousee riistää kaikkein avuttomimpien ja viattomimpien vähimmäisoikeus - jokaisen lapsen synnynnäinen oikeus elämään, omaan henkeensä - Naisasialiitto Unionin ja heidän punavihreään hallitukseemme pesiytyneiden radikaalifeministiystäviensä on mahdotonta uskottavasti vaatia missään kohtaa kirkkain silmin heikommassa asemassa olevien ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista.

Tasa-arvosta puhuttaessa vedotaan nykyään "intersektionaalisuuteen", jota pidetään edellytyksenä syrjinnän ja sorron eri muotojen tiedostamiselle ja tasa-arvon edistämiselle.

Tähän on kiinnittänyt huomiota kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka 8.10.2020 Oikean Median ansiokkaassa ja laaja-alaisessa artikkelissaan "Uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa".

Puolimatka ottaa esimerkiksi Marinin hallituksen vasta julkaistun tasa-arvo-ohjelman, jossa korostetaan ”intersektionaalisuutta” ja jonka avulla voidaan ”tarkastella yhteiskunnassa vallitsevia päällekkäisiä ja läpileikkaavia syrjiviä mekanismeja” (s. 3).

Puolimatka tuo julki terävänäköisesti sen, että vaikka tällainen "moniperustainen ajattelu" väittää puolustavansa sorrettuja ryhmiä, käytännössä sitä ei käytetä sorron ja syrjinnän pahimpien muotojen paljastamiseen vaan niiden peittämiseen ja puolustamiseen.

"Moniperustaisen ajattelun arvonäkökulma ja arvohierarkia ovat olennaisissa kohdissaan päälaellaan. Yksi ongelma on uuden tasa-arvoajattelun aikuiskeskeinen ja lapsia syrjivä näkökulma."

Puolimatkan mukaan moniperustainen ajattelu jättää nykymuodossaan kokonaan huomiotta yhteiskuntamme kaikkein sorretuimman ihmisryhmän eli syntymättömät lapset ja heihin kohdistuvan väkivallan.

"Tasa-arvon ja lisääntymisterveyden nimissä intersektionaalisuus oikeuttaa syntymättömien lasten surmaamisen", Puolimatka selventää.

Puolimatka katsoo abortin kritisointia rajoitettavan vetoamalla siihen, että tällainen puhe loukkaa naisen oikeutta päättää omasta kehostaan. Marinin hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaan naisella tulee olla ”oikeus päättää omasta kehostaan sekä oikeus syrjimättömään seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin” (s. 27).

"Täysin unohdetaan syntymättömän lapsen syrjimättömyys, terveys ja oikeus päättää omasta kehostaan.

Tieteellisen tiedon valossa on selvää, että syntymätön lapsi on oma ihmisyksilönsä, ei äidin kehon osa. Syntymättömän lapsen riippuvuus äidistään ei oikeuta hänen surmaamistaan sen enempää kuin vastasyntyneen riippuvuus äidistään oikeuttaa hänen surmaamisensa", Puolimatka summaa.

Syntymättömän lapsen oikeus elämään on perustava ihmisoikeus ja abortti on suurin ihmisoikeusrikos.

"Kieltäessään syntymättömien lasten oikeuden elämään ja oikeuttaessaan heidän surmaamisensa, uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa: viattomien ihmisten surmaamisen salliva oikeusjärjestelmä kääntyy itseään vastaan ja muuttuu vääryyden lähteeksi. Oikeusjärjestelmän ytimeen tunkeutunut epäoikeudenmukaisuus laajenee vähitellen uusille alueille ja kohdistuu uusiin ihmisryhmiin.

Ei ole mahdollista viedä syntymättömiltä lapsilta perustavia ihmisoikeuksia murentamatta samalla sitä perustaa, jonka varassa kaikkien muiden ihmisoikeudet lepäävät", kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka kiteyttää.


 

 

Tytti Salenius su 25.10. 23:20

Pääuutiset

blogit

Henna Kajava

Ollaanko me Ruotsin tiellä? Todistusaineistoa

la 28.11. 20:33

Juha Ahvio

Pitääkö Trumpin kannattajat tutkia, tuomita ja uudelleenkouluttaa?

pe 27.11. 18:34

Timo Vihavainen

Kohti konfliktia?

ke 25.11. 23:32

Professorin Ajatuksia

MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä

ke 25.11. 23:28

Olli Pusa

Tarina hiilidioksidista

ti 24.11. 21:44

videot