Blogi: Heikki Porkka, ke 05.02.2020 11:51

EU-utopia

 

Kun seuraa valtamedian uutisointia sekä punavihreiden ja oikeistoliberaalien lausuntoja ja toimintaa, syntyy väistämättä mielikuva, jonka mukaan kansa on jakautunut.

Mielipidetiedustelujen mukaan vaikuttaa siltä, että Suomessa on pahan edistämiselle elämänsä pyhittänyt pienehkö vähemmistö, joka haluaa tuhota maan ja muuttaa Suomen monikulttuuriseksi etnohelvetiksi muun läntisen Euroopan malliin.

Vastapainoksi suomalaisten jättimäinen enemmistö rakastaa todellisuudessa yhtenäiskulttuurin Suomea, maata, jossa arvot ja säännöt ovat kaikille yhteisiä ja kaikki maassa asuvat tai oleskelevat ihmiset kunnioittavat niitä.

Suomen poliittisessa johdossa rakastetaan konsensusta, demokratiaa näivettävää sulle-mulle -politiikkaa. Kaikista ristiriitaisista asioista pyritään tekemään konsensus-päätös, etsimään jonkinlainen keskitie.

Suomessa tunnutaan unohdetun, että pahan kanssa ei saa tehdä konsensusta vaan pahalle on pantava stoppi. Konsensus-politiikkaa voidaan toteuttaa vain niiden kesken, jotka noudattavat samoja pelisääntöjä, ainoastaan nyansseista kiistellen.

Konsensuksen tekeminen länsimaista kulttuuria halveksivan kulttuurin ja sen edustajien kanssa on itsetuhoisen valtion politiikkaa, jossa paha palkitaan ja hyvää rangaistaan.

Yhtenäiskulttuurin yhteiskunnassa myös toisesta kulttuurista tulleen ihmisen käyttäytyminen on ennustettavaa. Ennustettavaa se on siksi, että vieraan kulttuurin edustajalta vaaditaan vastaanottavan maan lakien ja tapakulttuurin täyttä hyväksyntää. Tämä on myös asia, joka luo turvallisuutta.

Monikultturismi (ideologia) tuottaa ajan myötä väistelyn yhteiskunnan, jollainen [väistämisen kulttuuri] tiedetään esimerkiksi romanien ja muslimien kulttuurissa olevan.

Romaneilla on oma väistämisen perinteensä ja muslimikulttuuriin kuuluu esimerkiksi se, että naiset ja miehet syövät erikseen. Nainen väistää, mies dominoi.

Islamilaisten maiden shariaa (islamilainen laki) noudattava tai myötäilevä lainsäädäntö alistaa naista monin tavoin tehden naisesta alempiarvoisen suhteessa mieheen.

Yhtenäiskulttuurin Suomessa nainen ja mies ovat tasa-arvoisia, islamilaisen kultin piirissä esimerkiksi naisen oikeudellinen asema on huomattavasti heikompi kuin miehellä.
Yhtenäiskulttuurin Suomessa homoilla ja muilla seksuaalisesti erilaisilla on mahdollisuus elää elämäänsä rauhassa, islamilaisen kulttuurin piirissä heitä sorretaan ja surmataan.

Media on toistuvasti pyrkinyt väittämään, että monikulttuurisuuden vaihtoehto on monokulttuuri. Näin ei ole.

Jos viitsii vaivata päätään, ymmärtää, että juuri nykyisen kaltaisesta monikulttuurisuuden edistämisestä seuraa aikanaan monokulttuuri, jossa valtaa pitävät julmimmat, röyhkeimmät ja fyysisesti voimakkaimmat.

Yhtenäiskulttuuri tarkoittaa Suomea, jossa asuvat kohtuullisessa sovussa kaikki suomalaiset, suomenruotsalaiset, pohjalaiset, saamelaiset, lappilaiset, savolaiset ja karjalaiset sekä kaikki ne ulkomailta muuttaneet henkilöt ja ihmisryhmät, jotka kunnioittavat länsimaisia / suomalaisia tapoja ja noudattavat maan lakia.

Omissa oloissaan ja omin varoin voi kukin noudattaa sitä tapakulttuuria, jonka katsoo itselleen sopivaksi, mutta silloinkin vain niissä rajoissa, jotka laki sallii ja siten, että ei vahingoita toisia ihmisiä.

Monikultturismi on ideologia, joka lakkauttaa moniarvoisuuden. Monikultturismi tuottaa yhteiskuntaan sensuurin ja sananvapauden rajoitukset, jolloin ollaan jo totalitarismin tiellä.

Itse asiassa Suomi on matkannut jo hyvän aikaa poliittiseen suuntaan, jossa kansalaisten sananvapautta pyritään rajoittamaan lainsäädännön ja erilaisten pelotteiden keinoin. Näytösluonteisia oikeudenkäyntejä, ja viimeisimpänä huolestuttavana ilmiönä valtakunnansyyttäjän halu tulkita lakia takautuvasti.

Monikultturismi on osa internationalistista ideologiaa. Internationalismi tarkoittaa rajojen kaatamista ja kansojen sekoittamista, sosialismia, jossa kaikilla on kivaa täsmälleen niin kauan kuin kykenevät katsomaan samaan suuntaan.

Euroopan unioni on jo nyt yhteisvastuu-unioni, jossa tunnollisesti asiansa hoitavat valtiot maksavat huithapelivaltioiden rentustelun. Säntillinen pohjoinen hoitaa leväperäisen etelän velat.

EU suunnittelee edelleen pakkopolitiikkaa haitallisen maahanmuuton osalle, samoin tavoitteena on saattaa jäsenvaltioiden budjetit Brysselin päätösvaltaan. Yhteisestä armeijastakin on jatkuvasti puhetta, mutta se voidaan vielä toistaiseksi laskea retoriseksi höpötykseksi, sillä suurin osa jäsenmaista kuuluu Natoon.

EU pyrkii yhä vahvempaan keskusjohtoisuuteen, jossa keskusyksikkö, komissio (politbyro) määrittää jäsenmaiden toimintaa. Tavoitteena on liittovaltio, jonka etenemistä Suomen presidentti puolsi elokuussa 2019 suurlähettiläspäivillä pitämässään puheessa kertoen ”kannattavansa voimakkaasti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista silläkin uhalla, että se vähentäisi tasavallan presidentin valtaoikeuksia.

Neuvostoliiton tavoin EU-komission ja liittovaltiota kannattavien tähtäimessä näyttää olevan uuden eurooppalaisen identiteetin luominen kansoja pakkotoimin sekoittamalla.

Komission tavoite on vähintään yhtä utopistinen kuin muutamia vuosikymmeniä kestänyt neuvostokansalaisuuteen pakottaminen, joka ei onnistunut Baltian maissa. Usean vuosikymmenen pakkopolitiikan seurauksena esimerkiksi virolaisista kasvoi jopa aiempaa isänmaallisempi kansakunta.

Suomalaiset ovat suomalaisia, unkarilaiset unkarilaisia ja virolaiset virolaisia. Kansallisen identiteetin säilyttäminen ei kuitenkaan poista tosiasiaa, jonka mukaan suomalaiset, unkarilaiset ja virolaiset ovat eurooppalaisia. Ja kuten tiedetään, eurooppalaisia suomalaiset, unkarilaiset ja virolaiset olivat jo kauan ennen EU:n perustamista, vaikka sosialistista pakkovaltaa käyttänyt Neuvostoliitto kurmootti kaikkia edellä mainittuja, erityisesti Unkaria ja Viroa, useiden vuosikymmenien ajan.

Eurooppalaisuus tarkoittaa samantyyppisten moraaliarvojen ja lakien kunnioittamista, kuitenkin maakohtaiset poikkeamat tiedostaen.

Jokaisella kansalla on oma identiteetti, joka perustuu historiaan, maan sisäiseen kulttuuriin ja etnisen kantaväestön geneettiseen perimään.

Vuosisatojen aikana muodostunutta ja muokkautunutta kansallista identiteettiä on erittäin hankala murtaa. Kansalaisia yhdistävistä tekijöistä merkittävimpänä voidaan pitää kieltä, suomen kieltä, jonka avulla kommunikoimme toisillemme ymmärrettävästi. Muita kansakuntaa yhdistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kansallisvaltion lippu ja oma raha. Oma raha suomalaisilta vietiin arveluttavalla tavalla, kansalta lupaa kysymättä. Seuraukset ovat olleet ikävät. Jäykän, joustamattoman yhteisvaluutan seurauksena vain palkat ja työvoima joustavat.

Suomi on ainoa pohjoismainen valtio, jossa kotitalouksien tulot ovat laskeneet 2010-luvulla. En väitä, että euro on ainoa syypää syntyneeseen tilanteeseen, mutta Pohjoismaista Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti eivät ole euron vankeja.

Norja ja Islanti eivät ole edes EU:n jäseniä, vaikka Islantia yritettiin kaikin keinoin jäsenyyteen pakottaa. Islanti valitsi toisin ja siellä kotitalouksien tulot ovat olleet erityisen vahvassa kasvussa.

EU-integraatiota pyritään syventämään nopeassa tahdissa, viime vuosina ikävimpänä ja näkyvimpänä integraatiopolitiikka on näyttäytynyt haitalliseen maahanmuuttoon ja turvapaikkapolitiikkaan pakottamisena.

Ranskan johtaja on jo lausunut ääneen toiveen, jonka mukaan EU:lla pitäisi olla yksi johtaja, jonka lisäksi hamutaan yhteistä ulkopolitiikkaa.

Ranskan pullistelevan presidentin toive tarkoittaisi sitä, että Ranskan tai Saksan johtaja olisi myös suomalaisten ylipäällikkö rauhan ja mahdollisesti myös sodan aikana. Konsensuksen merkeissä yhteiseksi johtajaksi voisi nousta esimerkiksi luxemburgilainen poliitikko, kuten EU-komission edellinen johtaja Jean-Claude Juncker.

On erittäin todennäköistä, että Britannian lähtö (Nigel Faragen puhe, tekstitys suomeksi) Euroopan Unionista on vasta alkusoittoa kehitykselle, jonka suunta on aivan muuta kuin kohti liittovaltiota ja yhteistä EU-armeijaa.

Kieli ja kulttuuri ovat aikoinaan määritelleet valtioiden rajaviivoja, joita vallanhimoiset imperiumien edustajat ovat pyrkineet erilaisten ideologisten hurmahenkien johdolla siirtämään tai poistamaan kokonaan.

Nationalismi pelasti Suomen viime sodissa. Nationalismin ansioista Suomi säilytti itsenäisyyden, tosin huojuvan, sillä YYA-sopimus sekä joidenkin poliitikkojen ja puolueiden maanpetoksellinen toiminta kertovat, että Suomesta on aina löytynyt tahoja, joille henkilökohtainen etu tai internationalistisen ideologian eteneminen on tärkeämpää kuin kansakunnan täysivaltainen oikeus päättää omista asioistaan.

Historian suuria ja pieniä muutoksia tutkiessa oivaltaa, että yhtenäinen kansa, jota sitovat yhteiset arvot, lait ja säännöt, on paras tae oman valtion, demokraattisen ja mahdollisimman vapaan yhteiskunnan säilyttämiseksi.

Demokraattisessa yhteiskunnassa on aina omat ongelmansa, mutta toistaiseksi ei ole keksitty parempaa yhteiskuntamallia. On tosin todettava, että suomalaisessa yhteiskunnassa noudatettava päätöksenteko ei ole koskaan noudattanut aitoja demokratian pelisääntöjä vaan suomalainen demokratia on palvellut enemmän puolueita ja niiden edustajia kuin koko kansaa.

Mikäli Suomi haluaa joskus olla aito demokraattinen valtio, tulisi katseet kääntää Sveitsiin ja ottaa mallia suorasta demokratiasta, joka takaa kansalaisille vallan pakottaa poliitikot kansalaisten enemmistön mukaisiin päätöksiin.

Odottavan aika saattaa käydä suomalaisille erityisen pitkäksi, sillä tunnettua on, että Suomen poliittinen johto ei tee ainoatakaan päätöstä ennen kuin on saanut siihen kulloisenkin ”isonveljen” luvan.

Neuvostoliitolta ei lupalappua tarvittu, koska väkisin ja väkivalloin kasattu valtio romahti.

Miten käy EU:n rapistuessa omaan mahdottomuuteensa? Onko Suomi jälleen hännänhuippu, valtio, jossa poliitikot taistelevat vielä lopullisen repeämisen kynnyksellä pääsystä EU-ytimiin vakuutellen kansalaisille, että ilman unionia ajaudumme perikatoon?

Laura Huhtasaari taitaa olla Suomen ensimmäinen EU-edustaja, joka on saanut merkittävää näkyvyyttä ja vipinää kansainvälisessä mediassa. Jussi Halla-aho oli värittömämpi eikä hänen meppiaikansa tiedotusta voi kehua hyväksi, vaan pikemminkin näkymättömäksi. Sisäpiiri on varmasti saanut tietoa, mutta kansalaisten suuntaan EU-asioista tiedottaminen oli luvattoman heikkoa.

Huhtasaarella on toinen meininki, hän näkyy ja kuuluu juuri siellä (yksi ja kaksi) missä agendan mukaan pitää. Kaikki eivät pidä Huhtasaaren tyylistä, mutta kannattaa muistaa, että tyyliä tärkeämpää on kulku kohti päämäärää, josta brexit oli ensimmäinen merkittävä etappi.

Heikki Porkka ke 05.02. 11:51

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Presidentinvaalin toinen kierros - äänestin pitkin hampain

to 08.02. 11:36

Haavisto ja Stubb, järkevää maahanmuuttopolitiikkaa kannattavan painajaiset

ti 30.01. 16:46

Alexander Stubb ja Elina Valtosen pipo

ke 17.01. 15:08

Mikko Puumalainen - totalitarismin puolella sananvapautta ja suomalaisten etua vastaan

ke 22.11. 17:48

Pois alta, täältä tulee pakkovalta - poltetaanko kirjoja, tuomitaanko edesmenneitä?

to 03.08. 15:45

Tiitisen listan salailu - pitäisikö Suojelupoliisi vihdoin remontoida länsimaiseksi organisaatioksi?

ke 02.08. 10:38

Harkitsen vakavasti Seiskan tilaamista

ma 31.07. 20:42

Onko nyt niin, että anteeksipyynnöt eivät enää riitä?

su 23.07. 18:17

Kirkasotsaisuuden paluusta, sananvapaudesta ja mauttomasta huumorista

ti 11.07. 12:37

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44