Kannattaa varautua siihen, että perussuomalaiset on vuoden 2023 vaaleissa selvästi suurin puolue ja Jussi Halla-aho muodostaa seuraavan hallituksen, kirjoittaa nimimerkillä ”kokenut politiikan toimittaja" Yrjö Rautio 3.1.2020 Helsingin Sanomien kolumnissaan "Presidentin puhe ja rasismia vastustava kansalaisliike luovat toivoa, kun viha ja raivokas sivistymättömyys nousevat".

Yrjö Rautio pitää perussuomalaisten mahdollista tulevaa vaalivoittoa merkkinä siitä, että "elämme pahasti sairasta maailmanaikaa".

"Nousussa ovat taas samat vihan aatteet, jotka syöksivät maailman sotaan 80 vuotta sitten. Ne ovat vain pukeutuneet uusiin vaatteisiin", Rautio loitsuaa ja kiroaa "ilmassa olevan vihabasilleja”.

Kerrassaan törkeää - juuri sitä "toisten ylenkatsomista ja aliarvioimista", josta Tasavallan presidentti tuoreessa uudenvuoden puheessaan varoitti.

Raution mukaan kuitenkin ainakin osa päättäjistä ja kansalaisista on nousemassa tätä synkkää kehityskulkua vastaan ja tämä kansassa kytevä toivo on vihanlietsonnan ja rasismin vastavoimaksi synnytetty Silakkaliike.

"Siitä kertovat muun muassa presidentti Sauli Niinistön ryhdikäs uudenvuoden puhe ja Silakkaliikkeen synty", Rautio kiittelee.

Mikä Sauli Niinistön uudenvuoden puheessa oli ryhdikästä?

Raution mukaan varmasti se, että Tasavallan presidentti nosti esille maalittamisen ja vihapuheen sekä kehui lainsäätäjämme olleen "kaukaa viisaita" luodessaan rikoslain kohdan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, josta joutuu "vääriä mielipiteitä" esittäessään tänä päivänä takuulla vastuuseen ja rangaistavaksi.

"Siinä ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen", Niinistö vakuutti puheessaan ja totesi olevan "aivan oikein", että Suomessa vähemmistöjen oikeuksia on korostettu ja niitä suojataan.

Iltalehti pyysi Jussi Halla-ahoa kommentoimaan, miten hän suhtautuu siihen, että Tasavallan presidentti asettuu julkisesti kannattamaan rikoslain pykälää, johon perussuomalaiset eduskuntapuolueena esittää lakialoitteellaan muutosta ja onko hän Niinistön kanssa samaa vai eri mieltä vähemmistön oikeuksista, maalittamisesta ja vihapuheesta yleensä.

Ja Halla-ahohan vastasi tyylilleen uskollisena ja terävästi:

"Lain tulee oikeusvaltiossa suojella kaikkia yksilöitä ja ryhmiä samalla voimalla.

Vähemmistöillä tai niihin kuuluvilla yksilöillä ei tule olla mitään erityisoikeuksia", perussuomalaisten puheenjohtaja kiteytti.

Laki nykymuodossaan kohtelee Halla-ahon mielestä ihmisiä ja ihmisryhmiä eriarvoisesti ja mahdollistaa mielivaltaiset tulkinnat.

"Se rikkoo tasa-arvoa ja oikeusvarmuutta ja on siksi huonoa lainsäädäntöä", Halla-aho korosti.

"Maalittamisesta" on hänen mukaansa tullut muotisana, ja siihen vetoamalla pyritään tukahduttamaan poliittiseen puheeseen kohdistuvaa kritiikkiä.

"Perussuomalaisia luonnollisesti saa maalittaa kaikessa rauhassa", Halla-aho näpäytti.

Vaikka Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuoden puhe on saanut osakseen suuren määrän ylistystä ja moni on luonnehtinut puhetta jopa Niinistön parhaaksi, kunniamaininnan siitä Raution mainitsemasta "ryhdikkyydestä" saa kyllä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Hän uskalsi sanoa ääneen Niinistön olleen väärässä tämän väitettyä - ja vieläpä uudenvuoden puheessaan - , ettei rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan rajoita sananvapautta - saati, että sillä olisi "mitään yhteyttä sananvapauteen".

"Rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan nykymuodossaan nimenomaan rajoittaa sananvapautta eikä edistä mitään hyvää asiaa", Halla-aho tarkensi.

Halla-aho on monta kertaa puhunut rikoslain kyseisen kohdan muuttamisesta.

Tampereen puoluekokouksessa viime kesänä Jussi Halla-aho painotti sananvapauden olevan perussuomalaisille ja perussuomalaisia äänestäville keskeinen arvo ja ihmisoikeus:

"Sananvapaus on nimenomaan vapautta ilmaista mielipiteitä, vaikka ne loukkaisivat ja häiritsisivät jotakuta. Vain valheet tarvitsevat suojakseen sensuuria."

Sananvapauden rapautumiseen täytyy Halla-ahon mielestä puuttua rakenteellisin keinoin eli korjaamalla sananvapautta rapauttavaa lainsäädäntöä:

"Lakien tehtävä on suojella kansalaisia ja turvata heidän vapauksiaan, ei varjella päätöksentekijöitä tai mediaa kansalaisten esittämältä kritiikiltä."

Puoluekokousviikonlopun päätteeksi esittämässään perinteisessä linjapuheessa hän vertasi nykytilannetta Neuvostoliiton arvostelemiseen, joka oli sosiaalisesti paheksuttavaa kylmän sodan aikana, ja josta saattoi joutua "poliittiseen paitsioon".

"Tämän päivän Suomessa ja länsimaissa laajemminkin maahanmuutosta, islamista, seksuaalivähemmistöistä, Euroopan unionista ja eräistä muista kysymyksistä on tullut uusi Neuvostoliitto."

Halla-aho huomautti, että varsinkin maahanmuuttoon, islamiin ja seksuaali-identiteetteihin liittyvissä kysymyksissä moraalisesti ja usein jopa juridisesti sallitun puheen alue kapenee kaiken aikaa.

"Poikkeamat tästä hyväksytystä liturgisesta puhetavasta näihin aiheisiin liittyen johtavat täysin kohtuuttomiin reaktioihin: joko somelynkkaamisiin tai sitten suorastaan tuomioistuinkäräjöintiin."

Ihmisille on epäselvää se, mitä on ylipäätään laillista sanoa ja mitä ei.

On ikävä tosiasia, että Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haluaa lisää sensuuria. Jo yli kaksi vuotta sitten hän ilmoitti haluavansa myös Suomen pohtivan sosiaalisen median alustojen kontrollointia "vihapuheen" ja "valeuutisten" levittämisessä.

Entäs kuka muistaa presidentti Sauli Niinistön "niin uskonnollisille kuin aattellisillekin mielipidejohtajille kohdistetun vetoavan lausunnon" Turun terroriteon jälkeen?

"Törkeää leimaamista tai tahallista väärinymmärtämistä on jo kuultu tarpeeksi. Nyt on puhuttava ennen kaikkea maltilla ja tolkulla. Sitä on vapaus ja sitä on vastuu", Niinistö ohjeisti sananvapauskeskustelun suuntaviivoja traagisen tapahtuman jälkeen.

Sananvapautta rajoittava ja mielivaltaisesti "puheenvuoroja" blogipalvelussaan sensuroiva Uusi Suomi ja sen päätoimittaja Markku Huusko tarttui innokkaasti Jussi Halla-ahon Iltalehdelle antamiin kommentteihin ja väitti, että nyt oli "Sauli Niinistön vuoro joutua Jussi Halla-ahon hampaisiin". Hän pohtii, väheneekö vai lisääntyykö perussuomalaisten suosio siitä, että Halla-aho kritisoi suomalaisten ylivoimaisesti eniten arvostaman vallankäyttäjän uudenvuoden puhetta.

Mutta kuka on kenenkin hampaissa?

Silkkaa likasankojournalismia edustaa ainakin Huuskon 10.6.2017 kirjoittama vahvasti asenteellinen ja antipatiaa uhkuva artikkeli "Halla-aho heitettävä heti ulos vallan ytimestä". Halla-aho oli juuri tuolloin valittu Jyväskylän puoluekokouksen äänestyksen tuloksena perussuomalaisten puheenjohtajaksi.

"Halla-ahon johtamat perussuomalaiset pitäisi panna saman tien pihalle maan hallituksesta, vaikka siitä seuraa poliittista turbulenssia. Ulkomailla huomataan ja suomalaiset jälkipolvet kyllä muistavat, jos näin ei tehdä", Huusko uhosi tällöin.

Tuoreessa tekstissään Huusko puolestaan sanoo, että vihapuheen vähättely ei ole perussuomalaisten kohdalla mitään uutta, mutta näin jyrkkä asettuminen tasavallan presidenttiä vastaan on jo epätavallista.

Hän kuitenkin rauhoittuu loppua kohti ja myöntää:

"Demokratiassa presidentin näkemysten arvosteleminen on tietysti täysin hyväksyttävää."

Iltalehden toimittaja Perttu Kauppisen mielestä Niinistön ulostuloja pitää uskaltaa moittiakin ja Jussi Halla-aho tekee demokratialle palveluksen, kun hän arvostelee Sauli Niinistöä.

"Olipa vihapuheesta ja vähemmistöjä suojelevasta lainsäädännöstä mitä mieltä hyvänsä, presidentin erilaisista ulostuloista käyty rakentavan kriittinen keskustelu ylipäänsä on enemmän kuin tervetullutta", Kauppinen kirjoittaa Iltalehden pääkirjoituksessaan ja muistuttaa, että rakentavan debatin syntyminen on hyvin pitkälti juuri puoluejohtajien vastuulla:

"Toistaiseksi he ovat olleet koko lailla hiljaa, todennäköisesti johtuen juuri Niinistön poikkeuksellisen suuresta kansansuosiosta.

Suomi ei tarvitse omia kuninkaallisia."

Halla-aho muistutti myös Iltalehden haastattelussa, että vaikka Tasavallan presidentillä on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda julki omia näkemyksiään, lainsäädäntövalta kuitenkin kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa eduskunta.

Niinpä perussuomalaisten eduskuntaryhmä jättikin 7. marraskuuta lakialoitteen, jolla pyritään muuttamaan rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistö siten, että rangaistavaksi jäisivät vain rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen.

"Tämänhetkisessä lainsäädännössä keskeinen mielipidesensuurin ja mielivallan työväline on rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan", Halla-aho havannoi lakialoitteen lähetekeskustelussa eduskunnassa 27. marraskuuta ja nosti esiin muutamia ongelmallisia näkökohtia.

"Ensinnäkin tämä lakipykälä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Vaikka lakipykälä ei mainitse mitään erityisiä ryhmiä, niin oikeuskäytäntö ja monet viranomaislausunnot tekevät selväksi, että laki kieltää vain tiettyihin ryhmiin kohdistuvat ikäviksi koetut lausumat.

Yksi oikeusvaltion kulmakivistä on, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja että laki suojelee samalla voimalla kaikkia ihmisiä riippumatta näiden taustasta."

Toiseksi Halla-aho toi esiin lain epämääräisyyden ja tulkinnanvaraisuuden.

"Lakipykälää lukemalla on mahdotonta tietää etukäteen, onko jokin lausuma laiton vai ei. Jos poliisi ja syyttäjä ovat keskenään erimielisiä jonkin lausuman lainmukaisuudesta, tai hovioikeus ja korkein oikeus, niin miten tavalliselta kansalaiselta voidaan edellyttää tällaista tulkintataitoa?" Halla-aho peräänkuulutti.

Hän korosti, että kyse ei ole nyt vihan lietsonnan sallimisesta. Kyse on siitä, mikä kaikki katsotaan rikolliseksi vihan lietsonnaksi.

Mitä sitten voidaan sanoa Yrjö Raution ihastelemasta Silakkaliikkeestä ja sen synnytystalkoista, jota hän Hesarin kolumnissaan pitää merkkinä kansalaisten heräämisestä "toimimaan niin kuin arvot ja omatunto neuvovat"?

Paljonkin jo kyseisen liikkeen poliittisista tavoitteista kertoo ensinnäkin se, että sen perustaja Johannes Koski on feministipuolueen jäsen ja hän oli puolueen kansanedustajaehdokkaana viime kevään vaaleissa.

Kosken itsensä mukaan Silakkaliike -ilmiön syntyyn oli osaltaan vaikuttamassa al-Hol-keskustelu. Kun kansalla on tarve tietää totuus vihervasemmistohallituksen jo pitkään kansalaisilta täysin pimennossa junaillusta hämärästä puuhastelusta koskien Suomen suunnitelmia kotiuttaa "suomalaislapsia" ja heidän äitejään Isis-taistelijoiden leireiltä Syyriasta, kahden orpolapsen Suomeen saapuminen joulun alla kiinnosti varmasti monia suomalaisia. Jopa siinä määrin, että pikkulasten Suomeen tulosta al-Holin leiriltä lähetettiin live-striimejä You Tubeen.

Radikaalivasemmistolaista politiikkaa ajava Silakkaliike kiirehti nopeasti tuomitsemaan kuvaamisen "poikkeuksellisen julmaksi" teoksi ja nimesi videoiden tekijät lapsia jahtaaviksi ja virkamiehiä maalittaviksi "äärioikeiston toimijoiksi" ja "rasistisiksi tahoiksi".

Liike, joka jalosydämisesti mainostaa uskovansa rakentavaan poliittiseen keskusteluun.

Silakkaliike ottaa mallia Italiassa marraskuussa syntyneestä Sardiiniliikkeestä, joka avoimesti vastustaa Liiga-puolueen johtaja ja ex-sisäministeri Matteo Salvinin politiikkaa.

Alkusysäyksen jouluaattona saanut Silakkaliike julistaa ylevästi edustavansa "rauhanomaista vastavoimaa populistiselle, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle", torjuu fasismia, etnonationalismia, ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden kiistämistä sekä vale-, viha- ja vastamedioiden disinformaatiota.

Suurisydämisesti se ilmoittaa haluavansa koota yhteen ihmiset, joilla on "humaanit arvot".

Kuitenkin jopa Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti, politiikan tutkimuksen yliopistonlehtori Emilia Palonen, Suomen Kommunistisen Puolueen entisen puheenjohtajan, Yrjö Hakasen uskollinen kannattaja ja tukipilari, näkee Silakkaliikkeen aktivistien toiminnassa ongelmia.

”Tässä jaotellaan ihmisiä ryhmiin ja nostetaan humaanina pidetyt ihmiset epähumaaneina pidettyjen yläpuolelle. Epäselvää on myös se, miten humaanius määritellään”, Palonen sanoo Helsingin Sanomille.

Emilia Palonen muistetaan tuoreesti erityisesti laittomasti maassa olevien turvapaikanhakijoiden puolestapuhujana ja hän oli mukana allekirjoittamassa vapun alla 2017 vetoomusta pakkopalautusten lopettamiseksi yhdessä yli 230 muun "asiantuntijan" kanssa.

Yhteistä sardiini- ja silakkaliikkeelle on ainakin se, että ne eivät voi sietää yhtäältä Matteo Salvinin antamaa vahvaa tukea kansalleen ja perussuomalaisten ja sen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon huikeaa kansansuosiota, jotka näkyvät huimana etumatkana mielipidekyselyjen tuloksissa.

Liiga on suosituin puolue Italiassa - Suomessa taas perussuomalaisten suosion nousukiidolle ei näytä tulevan loppua.

Kuinka moni edes tietää Silakkaliikkeen syntyneen nimenomaan kerätäkseen joukkoistettua voimaa vastustamaan ja häiriköimään perussuomalaisia?

Itse asiassahan silloin vihataan joka neljättä Suomen kansalaista, sillä perussuomalaisten kannatus on tällä hetkellä lähes 25 prosenttia.

Periaatteessa tällaisen itsenäistä ajattelua suvaitsemattoman liikkeen toimintaa, jossa rivikansalaiset näyttävät parvena joukkovoimansa, voidaan pitää yllyttämisenä vihaan perussuomalaisia kohtaan.

"Persuviha". Mitäs muuta se on kuin maalittamista?

Tuhansia seuraajia kerännyt Silakkaliike -ilmiö on kuitenkin lähinnä vain yksi uusi epätoivoinen yritys pyrkiä karkottamaan äänestäjiä kannattamasta perussuomalaisia ja julistamaan se taas kerran rasistiseksi puolueeksi, johon ei kannata suhtautua vakavasti.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko toteaa 3.1.2019 Uuden Suomen puheenvuorossaan poliittisten erimielisyyksien kuuluvan asiaan, mutta että "uutta on suora hyökkäys perussuomalaista puoluetta ja sen kansanedustajia kohtaan".

"Milloinkaan aikaisemmin koko puoluetta ja sen kannattajia ei ole näin voimakkaasti rinnastettu polarisaation syypääksi. Varsinkaan, kun hallitusvaltaa ylläpitävät muut puolueet, keskustan tukemat vasemmistovihreät", Niikko huomauttaa.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson näkee asiakseen hyökätä välittömästi perussuomalaisia kohtaan Jussi Halla-ahon Iltalehdelle antaman haastattelun pohjalta.

"PS:n profiilikysymys on vähemmistöjen julkisen solvaamisen ja haukkumisen lallistaminen", Andersson panettelee Twitterissä.

Vihapuhelainsäädäntö edustaa Halla-ahon mukaan "hiipivää totalitarismia".

"Se on ase, jota käytetään poliittisesti väärää mieltä olevien vainoamiseen ja hiljentämiseen.

Moni ihminen vastustaa perussuomalaisten politiikkaa ja tuntee siksi vahingoniloa siitä, että perussuomalaisia tutkitaan, syytetään ja tuomitaan tämän lain nojalla", Halla-aho totesi lakialoitteen lähetekeskustelussa eduskunnassa marraskuussa.

"Vihapuhelakien kannattajat, jotka ovat luoneet tämän hirviön ja ruokkivat sitä, luulevat olevansa siltä itse turvassa.

Kun he jäävät itse sen uhriksi, he hämmästelevät, että eikös tämän pitänyt koskea vain perussuomalaisia."